Saako olla tällainen nimi kirjalla kuin se on:
Saatanallinen Raamattu (engl. The Satanic Bible) on Anton Szandor LaVeyn vuonna 1969 kirjoittama okkulttis-filosofinen kirja. Se sisältää LaVeyn satanistisen filosofian perusteet, satanistisia rituaaleja ja muita aiheeseen liittyviä esseitä. Teosta pidetään modernin magian ja satanismin klassikkona.
Saatanallisen Raamatun pääteemat ovat yksilökeskeinen hedonismi, rationalistinen lähestymistapa uskontoihin ja mustan magian käyttö. Teosta ei pidä sotkea kabbalistiseen Mustaan raamattuun, joka on vanha noituuden ja magian loitsu- ja manauskirja.
Pieni pätkä kirjasta, löytyi sivulta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000257&posting=22000000008897916
Kaikki hurskaat ”valkoisen valon kannattajat” huolehtivat Jumalan miellyttämisestä, että ”helmi portit” avattaisiin heille heidän kuollessaan. Kuitenkin, jos ihminen ei ole elänyt elämäänsä uskontonsa säädösten mukaan, hän voi vielä viime hetkellä kutsua kirkonmiehen kuolinvuoteelleen saadakseen viimeisen synninpäästön. Pappi tai pastori tulee sitten juoksu jalkaa laittaakseen ”asiat kuntoon Jumalan kanssa” ja pitämään huolen siitä, että passi ”taivaalliseen valtakuntaan” on kunnossa. (Paholaisenpalvoja lahkolaiset, Yezidit ottavat erilaisen näkökulman. He uskovat, että Jumala on kaikkivoipa, mutta myös kaiken anteeksiantava, ja niinpä he sen mukaisesti tuntevat, että se on Paholainen jota heidän täytyy miellyttää, sillä hänhän on se joka hallitsee heidän elämäänsä täällä maan päällä. He uskovat niin vahvasti, että Jumala tulee antamaan kaikki heidän syntinsä anteeksi heidän saadessaan viimeisen voitelun, että eivät tunne tarvetta huolehtia siitä mitä mieltä hän on heistä heidän eläessään.)
Kaikkien kristityn raamatun ristiriitaisuuksien vuoksi, monet ihmiset eivät voi nykyään järjellisesti hyväksyä kristinuskoa tavalla jollaisena sitä on harjoitettu menneisyydessä. Monet ihmiset ovat alkaneet epäillä Jumalan olemassa oloa, sanan vakiintuneessa kristillisessä mielessä. Niinpä he ovat alkaneet kutsua itseään ”kristityiksi ateisteiksi.” Totta, kristitty raamattu on joukko ristiriitaisuuksia, mutta mikä voisi olla ristiriitaisempaa kuin kutsua itseään ”kristityksi ateistiksi?”
Jos kristinuskon huomattavat johtajat ovat hylkäämässä menneisyyden tulkinnat Jumalasta, niin miten heidän seuraajiensa voidaan olettaa pitävän kiinni aikaisemmasta uskonnollisesta traditiosta?
Kaikkine väittelyineen siitä onko Jumala kuollut vai ei, niin jos hän ei ole, hänellä olisi ainakin syytä olla hyvä sairausvakuutus!
KAIKKEA SITÄ LÖYTYYKIN, EN TIENNYT TÄSTÄ MITÄÄN; ENKÄ HALUAISI TIETÄÄKÄÄN, MUTTA JOTTA VOIN PUOLUSTAA MAAILMAA NIIN ON TIEDETTÄVÄ MYÖS MIKÄ UHKAA RAUHAA MAANPÄÄLLÄ, JA JOSKUS OLLA LÄHELLÄ VIHOLLISTAKIN JOSKUS SILLOIN TÄLLÖIN.
Saatanallinen Raamattu (engl. The Satanic Bible) on Anton Szandor LaVeyn vuonna 1969 kirjoittama okkulttis-filosofinen kirja. Se sisältää LaVeyn satanistisen filosofian perusteet, satanistisia rituaaleja ja muita aiheeseen liittyviä esseitä. Teosta pidetään modernin magian ja satanismin klassikkona.
Saatanallisen Raamatun pääteemat ovat yksilökeskeinen hedonismi, rationalistinen lähestymistapa uskontoihin ja mustan magian käyttö. Teosta ei pidä sotkea kabbalistiseen Mustaan raamattuun, joka on vanha noituuden ja magian loitsu- ja manauskirja.
Pieni pätkä kirjasta, löytyi sivulta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000257&posting=22000000008897916
Kaikki hurskaat ”valkoisen valon kannattajat” huolehtivat Jumalan miellyttämisestä, että ”helmi portit” avattaisiin heille heidän kuollessaan. Kuitenkin, jos ihminen ei ole elänyt elämäänsä uskontonsa säädösten mukaan, hän voi vielä viime hetkellä kutsua kirkonmiehen kuolinvuoteelleen saadakseen viimeisen synninpäästön. Pappi tai pastori tulee sitten juoksu jalkaa laittaakseen ”asiat kuntoon Jumalan kanssa” ja pitämään huolen siitä, että passi ”taivaalliseen valtakuntaan” on kunnossa. (Paholaisenpalvoja lahkolaiset, Yezidit ottavat erilaisen näkökulman. He uskovat, että Jumala on kaikkivoipa, mutta myös kaiken anteeksiantava, ja niinpä he sen mukaisesti tuntevat, että se on Paholainen jota heidän täytyy miellyttää, sillä hänhän on se joka hallitsee heidän elämäänsä täällä maan päällä. He uskovat niin vahvasti, että Jumala tulee antamaan kaikki heidän syntinsä anteeksi heidän saadessaan viimeisen voitelun, että eivät tunne tarvetta huolehtia siitä mitä mieltä hän on heistä heidän eläessään.)
Kaikkien kristityn raamatun ristiriitaisuuksien vuoksi, monet ihmiset eivät voi nykyään järjellisesti hyväksyä kristinuskoa tavalla jollaisena sitä on harjoitettu menneisyydessä. Monet ihmiset ovat alkaneet epäillä Jumalan olemassa oloa, sanan vakiintuneessa kristillisessä mielessä. Niinpä he ovat alkaneet kutsua itseään ”kristityiksi ateisteiksi.” Totta, kristitty raamattu on joukko ristiriitaisuuksia, mutta mikä voisi olla ristiriitaisempaa kuin kutsua itseään ”kristityksi ateistiksi?”
Jos kristinuskon huomattavat johtajat ovat hylkäämässä menneisyyden tulkinnat Jumalasta, niin miten heidän seuraajiensa voidaan olettaa pitävän kiinni aikaisemmasta uskonnollisesta traditiosta?
Kaikkine väittelyineen siitä onko Jumala kuollut vai ei, niin jos hän ei ole, hänellä olisi ainakin syytä olla hyvä sairausvakuutus!
KAIKKEA SITÄ LÖYTYYKIN, EN TIENNYT TÄSTÄ MITÄÄN; ENKÄ HALUAISI TIETÄÄKÄÄN, MUTTA JOTTA VOIN PUOLUSTAA MAAILMAA NIIN ON TIEDETTÄVÄ MYÖS MIKÄ UHKAA RAUHAA MAANPÄÄLLÄ, JA JOSKUS OLLA LÄHELLÄ VIHOLLISTAKIN JOSKUS SILLOIN TÄLLÖIN.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämäkin löytyi sieltä:
Samoin kuten Satanisti ei rukoile Jumalalta apua, ei hän myöskään rukoile anteeksiantoa väärin tekemisistään. Muissa uskonnoissa jonkun tehdessä väärin, hän joko rukoilee Jumalalta anteeksiantoa, tai tunnustaa välittäjälle ja pyytää häntä rukoilemaan syntiensä anteeksiantamista. Satanisti tietää, että jos rukoilemisesta ei ole mitään hyötyä, niin tunnustaminen toiselle ihmiselle, samanlaiselle kuin hän itse, saa aikaan vielä vähemmän – ja on kaiken lisäksi alentavaa.
Kun Satanisti tekee väärin hän ymmärtää, että on luonnollista tehdä virheitä – ja jos hän todella on pahoillaan siitä mitä on tehnyt, hän tulee oppimaan virheistään ja varmistaa sen, ettei tee samaa asiaa uudelleen. Jos hän ei ole rehellisesti pahoillaan tekemisistään ja tietää, että tulee tekemään saman asian uudelleen ja uudelleen, niin hänellä ei ole mitään asiaa tunnustaa ja pyytää anteeksi alun alkaenkaan. Mutta juuri näin tapahtuu. Ihmiset tunnustavat syntinsä, että voisivat puhdistaa omantuntonsa – ja olla vapaita menemään ja tekemään taas syntiä, yleensä samaa syntiä.
On yhtä monta erilaista tulkintaa Jumalasta – sanan tyypillisessä merkityksessä – kuin on eri tyyppisiä ihmisiäkin. Mielikuvat juoksevat uskosta Jumalaan, joka on jonkinlainen hämärä ”kosminen universaali mieli”, persoonalliseen olentoon, jolla on pitkä valkoinen parta ja sandaalit, ja joka pitää kirjaa jokaisen ihmisen jokaisesta teosta.
Jopa saman uskonnon sisällä henkilökohtaiset tulkinnat Jumalasta vaihtelevat suuresti. Jotkut uskonnot menevät jopa niin pitkälle, että merkitsevät jokaisen, joka kuuluu eri uskonlahkoon kuin he itse harhauskoiseksi, vaikka päällimmäiset opit ja jumalallisuuden vaikutelmat ovat lähes samankaltaisia. Esimerkiksi: katolilaiset uskovat, että protestantit ovat tuomittuja helvettiin, yksinkertaisesti vain siksi, että he eivät kuulu katoliseen kirkkoon. Samalla tavoin monet kristinuskon sirpaleryhmät kuten evankeliset tai herännäiset kirkot uskovat, että katolilaiset ovat pakanoita, jotka palvovat epäjumalan kuvia. (Kristus on kuvattu muodossa, joka on fyysisesti lähinnä häntä palvovaa ihmistä, ja siitä huolimatta kristityt kritisoivat pakanoita epäjumalankuvien palvomisesta) ja juutalaisille on aina annettu paholaisen nimi.
Vaikka Jumala on kaikissa näissä uskonnoissa periaatteessa sama, jokainen pitää toistensa valitsemaa tietä moitittavana, ja kaiken lisäksi uskovaiset vielä rukoilevat toistensa puolesta! He halveksuvat oikean käden polun veljiään, sillä heidän uskontonsa kantavat erilaisia etikettejä, ja jotenkin tämä vihamielisyys täytyy tulla vapautetuksi. Mikä olisikaan parempi tapa kuin ”rukouksen” kautta. Mikä teennäisen kohtelias tapa sanoa: ”Minä vihaan sinua” onkaan ohuesti naamioitu väline, jota kutsutaan vihollisensa puolesta rukoilemiseksi! Vihollisensa puolesta rukoileminen ei ole mitään muuta kuin kirpputori tasoista vihaa, epäilemättä laadultaan kehnoa ja ala-arvoista!
Jos kerran on ollut niin paljon väkivaltaisia ristiriitoja siitä, mikä on oikea tapa palvoa Jumalaa, niin kuinka monta erilaista tulkintaa Jumalasta voi olla olemassa - ja kuka on oikeassa?
Tämähän vain sotkee asioita ja EI TUO SELITYKSIÄ!
isäntäsi sanomaa tänne palstalle
Kaikki eksytys otetaan Raamatusta, sillä Saatana tekeytyy Jeesukseksi ja tuo omaa rakkauden evankeliumiaan tänne jatkuvasti.
sen enempää.
Heti syytät kun et muuta voi!
Ethän voi puolustautua, kun et ole tarpeeksi uskostasi kiinni. Lue Raamattua! Puolustaudu oppimasi kristytyn perusteella eläkä sano vastaukseksi, että saatana on juonikas. Siitä hän tykkää, kun hänestä sanotaan juuri sitä mitä hän haluaa teidän sanovan! Hän ottaa kaiken kuin häntä ihannoisit juuri tuolla tavalla!