Alla passat TDI vm-99. Ajettu 230 tkm, pelaa muuten huippuhyvin vaan pirun hidas lämpenemään! Laiton nokkapeitteen ja aamuisin aina tolpassa esilämmityksessä, vaan koneen lämmöt jää 70 asteeseen. Missä vika? Termari vaihdettu, ei apua. Liekö ainoa keino bensaturbo-pasuunaan vaihto?
TDI ei lämpene!
apuva!
36
14651
Vastaukset
- VWTDI74kW
TDI 1,9 PD:n ATD-version lämmityslaitteessa on n. 1000 watin PTC-lämmitysvastus, joka alkaa lämmittää matkustamoon puhallettavaa ilmaa heti auton käynnistämisen jälkeen. Se korvaa aiemmin käytössä olleet lisävastukset, joilla on nopeutettu jäähdytysnesteen lämpiämistä. Kokeilin PTC-vastuksen tehoa 10 asteen pakkasaamuna, jolloin lohkolämmitin ei ollut käytössä. Tässä koetulokset:
- 2 km:n ajon (40 km/h) jälkeen matkustamoon tulevan ilman lämpötila oli 15 ja 5 km:n ajon (60 km/h) jälkeen 40
- 10 km:n ajon jälkeen lämmitysilma oli 55 ja jäähdytysneste 90 astetta (tässä vaiheessa PTC-vastus oli jo mitä ilmeisimmin pois päältä, koska ilmaa voitiin lämmittää jäähdytysnesteen avulla)
Auto lämpeni varsin nopeasti, ja vaikutti siltä, että PTC-vastus toimii hyvin. Lyhenne PTC tulee sanoista Positive Thermal Coefficient, mikä tarkoittaa, että vastuksen vastus kasvaa ja teho pienenee sitä mukaa kuin vastus lämpenee. Vastus on siis tehokkaimmillaan heti käynnistyksen jälkeen ja menee vähitellen pois päältä sitä mukaa, kun jäähdytysneste lämpiää.
Tämä TDI:n 1,9 ATD-versio on ainakin uudessa VW Polo TDI:ssä.- Epätietoinen
JOs vastus on 1000 W, niin siihen menee virtaa n. 80 A!
Minkälainen laturi siinä vehkeessä on? Pitää olla 220 A !?
Nimittäin kun jälkihehku haukkaa 45 A, lämmityslaitteen
puhallin 30 A, valot 20 A, takalasinlämmitin 15 A, penkinlämmittimet
15 A, moottorinohjausvehkeet 15 A.
Vielä akkuakin pitäisi saada ladatuksi, kun kone käy. - tdi 66kw
Epätietoinen kirjoitti:
JOs vastus on 1000 W, niin siihen menee virtaa n. 80 A!
Minkälainen laturi siinä vehkeessä on? Pitää olla 220 A !?
Nimittäin kun jälkihehku haukkaa 45 A, lämmityslaitteen
puhallin 30 A, valot 20 A, takalasinlämmitin 15 A, penkinlämmittimet
15 A, moottorinohjausvehkeet 15 A.
Vielä akkuakin pitäisi saada ladatuksi, kun kone käy.PTC-elementti tulee varmasti asteittain mukaan käynnistyksen jälkeen (huomaa kun valot himmenee asteittain kolmessa? osassa ekan minuutin aikana), eli ei se lyö kaikkea heti kerralla päälle.
Laturi taisi olla jotain 120A ainakin passatissa.
Alussa varmaan kuormitus talvella saattaa ollakin liian suuri varatakseen akkua. - VWTDI74kW
tdi 66kw kirjoitti:
PTC-elementti tulee varmasti asteittain mukaan käynnistyksen jälkeen (huomaa kun valot himmenee asteittain kolmessa? osassa ekan minuutin aikana), eli ei se lyö kaikkea heti kerralla päälle.
Laturi taisi olla jotain 120A ainakin passatissa.
Alussa varmaan kuormitus talvella saattaa ollakin liian suuri varatakseen akkua.Havaihtojasi tukee lukemani juttu, jonka mukaan PTC-vastusta ohjataan kolmen 40A sulakkeen ja kahden releen kautta siten, että kun tarvitaan pientä tehoa, PTC-lämmittimen yhdellä vastuksella ja yhdellä releellä lämmitetään. Kun tarvitään täyttä tehoa, toisenkin releen kautta kytketään virta lopuille kahdelle vastuksille. Sähköohjainlaite ohjaa koko järjestelmää ja päättää mm. siitä, montaako relettä ja vastusta kulloinkin käytetään, seuraa akun napajännitettä ja mm. nostaa tarvittaessa joutokäyntikierroksia.
- Kassu
Epätietoinen kirjoitti:
JOs vastus on 1000 W, niin siihen menee virtaa n. 80 A!
Minkälainen laturi siinä vehkeessä on? Pitää olla 220 A !?
Nimittäin kun jälkihehku haukkaa 45 A, lämmityslaitteen
puhallin 30 A, valot 20 A, takalasinlämmitin 15 A, penkinlämmittimet
15 A, moottorinohjausvehkeet 15 A.
Vielä akkuakin pitäisi saada ladatuksi, kun kone käy.kävikö mielessä että se vastus ottaa maksimivirran vain lyhyen ajan eikä jälkihehkutkaan ole päällä kuin hetken.. Akku antaa virtaa sen ajan mitä hehkut on päällä. toisekseen, en usko puhaltimen ottavan 30 A:n virtaa.. Miten mittasit ? Itse mittailin joskus puhaltimien virtamääriä liittyen erääseen projektiin, lukemat pyörivät noin kolmasosassa tuosta.
- Kassulle
Kassu kirjoitti:
kävikö mielessä että se vastus ottaa maksimivirran vain lyhyen ajan eikä jälkihehkutkaan ole päällä kuin hetken.. Akku antaa virtaa sen ajan mitä hehkut on päällä. toisekseen, en usko puhaltimen ottavan 30 A:n virtaa.. Miten mittasit ? Itse mittailin joskus puhaltimien virtamääriä liittyen erääseen projektiin, lukemat pyörivät noin kolmasosassa tuosta.
Jälkihehku (45A) on päällä (lämpötilasta riippuen) noin 2 min
Puhallin täysillä aut. ilmastoinnin ohjausyksikkö vähän vajaa 30 A
Muutamat pikkukuluttajat jäi vielä mainitsematta (peilinlämmittimet ym.)
Joo ihan itse laskin ja itse mittasin alakansakoulun opeilla.
Mittalaitteina Fluke pihtivirtamittausanturi 80i-110s ja Fluke-
oskilloskooppi (akkumalli LCD-näytöllä, 200MHz)
mittausvirhe yhteensä noin 5 %.
Mittauskohteena ei tosin ollut PTC-mallinen PD-VW, vaan
5-cyl TDI. Mittausten innovoijana käynnistysvaikeudet
pakkasilla, jolloin webaston käyttö entisestään
heikentää käyntiinlähtömahdollisuuksia. Webasto sisätilapuhallin
pikkunopeudella kun kuluttavat yhteensä n. 7,5A, paitsi kun
Webaston hehku on päällä, menee hehkuun ilmapuhaltimeen 11 A.
Vedenlämmityshehkutulpat nappaavat (muistaakseni) 50 A
(3 kpl yhteensä), ja ne kun ovat päällä kovalla pakkasella jatkuvasti.
Eipä tahdo varausta riittää akussa, kun laturin antama akun
napajännite on vaivaiset 13.0 V 80A virralla. Akku ei lataannu
ikinä täyteen! Onneksi lämmitystulpilla on oma sulake,
jonka voi poistaa tarpeettomana. - Jannu
Kassulle kirjoitti:
Jälkihehku (45A) on päällä (lämpötilasta riippuen) noin 2 min
Puhallin täysillä aut. ilmastoinnin ohjausyksikkö vähän vajaa 30 A
Muutamat pikkukuluttajat jäi vielä mainitsematta (peilinlämmittimet ym.)
Joo ihan itse laskin ja itse mittasin alakansakoulun opeilla.
Mittalaitteina Fluke pihtivirtamittausanturi 80i-110s ja Fluke-
oskilloskooppi (akkumalli LCD-näytöllä, 200MHz)
mittausvirhe yhteensä noin 5 %.
Mittauskohteena ei tosin ollut PTC-mallinen PD-VW, vaan
5-cyl TDI. Mittausten innovoijana käynnistysvaikeudet
pakkasilla, jolloin webaston käyttö entisestään
heikentää käyntiinlähtömahdollisuuksia. Webasto sisätilapuhallin
pikkunopeudella kun kuluttavat yhteensä n. 7,5A, paitsi kun
Webaston hehku on päällä, menee hehkuun ilmapuhaltimeen 11 A.
Vedenlämmityshehkutulpat nappaavat (muistaakseni) 50 A
(3 kpl yhteensä), ja ne kun ovat päällä kovalla pakkasella jatkuvasti.
Eipä tahdo varausta riittää akussa, kun laturin antama akun
napajännite on vaivaiset 13.0 V 80A virralla. Akku ei lataannu
ikinä täyteen! Onneksi lämmitystulpilla on oma sulake,
jonka voi poistaa tarpeettomana.Webaston hehku ei ole samaan aikaan päällä kuin puhallin. Puhallin kytkeytyy päälle vasta kuin jäähdytyveden lämpötila on noin 30 C. Näin ainakin Eberissä manuaali-ilmastoinin kanssa.
- tdi
Jannu kirjoitti:
Webaston hehku ei ole samaan aikaan päällä kuin puhallin. Puhallin kytkeytyy päälle vasta kuin jäähdytyveden lämpötila on noin 30 C. Näin ainakin Eberissä manuaali-ilmastoinin kanssa.
V70:n ardicissa ilmapuhallin (siis ardicin) käynnistyy välittömästi.
Aluksi se käy noin sekunnin kovilla kierroksilla, sitten vauhti
on hiljaista hehkun ajan, mutta käy kuitenkin, ja vauhti kiihtyy
taas, kun polttoaineen syöttö alkaa.
Tuo sinun puhatimesi lienee sisätilapuhallin?
V70:ssä se käynnistyy heti, kun pa-lämmittimen liekki
on syttynyt, näin ainakin automaatti-ilmastoinnin kanssa. - Tiedoksi edelleen
tdi kirjoitti:
V70:n ardicissa ilmapuhallin (siis ardicin) käynnistyy välittömästi.
Aluksi se käy noin sekunnin kovilla kierroksilla, sitten vauhti
on hiljaista hehkun ajan, mutta käy kuitenkin, ja vauhti kiihtyy
taas, kun polttoaineen syöttö alkaa.
Tuo sinun puhatimesi lienee sisätilapuhallin?
V70:ssä se käynnistyy heti, kun pa-lämmittimen liekki
on syttynyt, näin ainakin automaatti-ilmastoinnin kanssa.Tiedoksi muutama pointti:
- auton sähköpääkeskus hoitaa sähkönjakelua eri laitteille ohjelmoidusti tietyssä järjestyksessä, joten kaikki laitteet eivät ole päällä yhtaikaa - PTC-elementti on preferoitu pakollisten jälkeen seuraavaksi
- tyhjäkäynnillä TDI kuluttaa 0,7 l tunnissa ja vastaava bensiinikone 35 % enemmän (1,0-1,1), minkä vuoksi bensiinikoneessa kehittyy hukkalämpöäkin reippaasti enemmän jo tyhjäkäynnilläkin
- TDI-ATD lämpiää hyvin jo kaupunkiajossakin eikä kaikki lämpö näytä menevän pakoputkesta ulos - kasvaneet
Epätietoinen kirjoitti:
JOs vastus on 1000 W, niin siihen menee virtaa n. 80 A!
Minkälainen laturi siinä vehkeessä on? Pitää olla 220 A !?
Nimittäin kun jälkihehku haukkaa 45 A, lämmityslaitteen
puhallin 30 A, valot 20 A, takalasinlämmitin 15 A, penkinlämmittimet
15 A, moottorinohjausvehkeet 15 A.
Vielä akkuakin pitäisi saada ladatuksi, kun kone käy.Kyllä maailma muuttuu,ennen oli Volgan Dieselmoottori(Perkins)27 hevosvoimaa(vai olikohan peräti 18 hv:n vanhempia) huippu teholtaan,nyt jo laturi jos on 250A,noin karkeasti häviöineen,hevosvoimiksi muutettuna ehkä 7-8 hv paikkeilla(250A x 14V=3,5kW x 1,34=4,7 hv,siihen häviöt ~1/3),eli 4 kpl näitä vastaisi Volgan Dieseliä.
- tdi 66kw
Siis maantiellä mun vehkeissä (1.9tdi:t 66kw 96kw ja yksi 81kw on lämmennyt siinä 4-7km matkalla mittarin mukaan täyslämpöiseksi kesät/talvet. Kovilla pakkasilla vasta lähellä 8-10km:a. Peitteellä ei siis ratkaisevaa merkitystä ole JOS termari on kunnossa.
Kaupunkiajossa jos matelet ruuhkissa tyhjäkäynnillä, ei lämpene koskaan täyslämpöiseksi talvella jos pidät sisäpuhallinta päällä. Nousee juuri ja juuri siihen ekan merkin loppuun.
Eberspächer tai Webasto on ainoa ratkaisu tällöin. Maksavat siinä 1000€ alle ja päälle asennus n.500€. Käytettyä ei kannata ostaa, ellei tiedä laitteen historiaa. Kallista mukavuutta äkkiä ajeteltuna, mutta eihän kunnon aluvannesatsi renkaineen ole sen halvempi... tosin naapurisi huomaa isot vanteet helpommin... ;-)- Pauli
Mulla alkoi siinämäärin tympimään kylmyys, että vaihdoin bensiiniversioon takaisin!
Auto oli Golf Variant TDI Pwd 85kW. Ja vaikka autossa oli 4kW Eber, niin silti näillä leveyksillä paleli. Tuolla eberillä sain kyllä kaupungissakin pysymään lämpötilan normaalissa, mutta silti, olisi voinut tulla kuumempaa ilmaa suuttimista. Ja kun mainostetaan pienikulutuksisena näitä suoraruiskudieseleitä, niin osittain hyöty menetetään sillä, että talvisin ebe/webasto jytisee päällä kokoajan. Lisää kulutusta tosin vain n.0,5L/h.
Muuten auto oli hieno peli, mutta kun jokin alkaa rassaamaan...Oikeasti, asumme(tai minä ainakin asun paikkakunnalla, missä on talvisin -20...-40C arkipäivää), niin kyllä pitää autossa pystyä matkustamaan ilman toppatakkia matka-ajossa.
No, toinen ongelma-ominaisuus oli maavara. Aivan tavallisista paikoista(kotipiha jne) oli ongelmia selvitä. Varokaa öljypohja on vaarallisen matalalla! - tdi 66kw
Pauli kirjoitti:
Mulla alkoi siinämäärin tympimään kylmyys, että vaihdoin bensiiniversioon takaisin!
Auto oli Golf Variant TDI Pwd 85kW. Ja vaikka autossa oli 4kW Eber, niin silti näillä leveyksillä paleli. Tuolla eberillä sain kyllä kaupungissakin pysymään lämpötilan normaalissa, mutta silti, olisi voinut tulla kuumempaa ilmaa suuttimista. Ja kun mainostetaan pienikulutuksisena näitä suoraruiskudieseleitä, niin osittain hyöty menetetään sillä, että talvisin ebe/webasto jytisee päällä kokoajan. Lisää kulutusta tosin vain n.0,5L/h.
Muuten auto oli hieno peli, mutta kun jokin alkaa rassaamaan...Oikeasti, asumme(tai minä ainakin asun paikkakunnalla, missä on talvisin -20...-40C arkipäivää), niin kyllä pitää autossa pystyä matkustamaan ilman toppatakkia matka-ajossa.
No, toinen ongelma-ominaisuus oli maavara. Aivan tavallisista paikoista(kotipiha jne) oli ongelmia selvitä. Varokaa öljypohja on vaarallisen matalalla!Meillä ainakin vaimon bensa golf (-03, edell. -99) tuntuvat lämppärin kennon osalta olevan dieseleiden tasolla. Lämpenee toki nopeammin, mutta eberit molemmissa eli ajonaikainen lämmöntuotto samoissa.
Itse asustelen täällä Etelä-Suomessa, eikä montaa yli -20c päivää vuodessa ole, joten pärjää autolla kuin autolla.. Jos oikein jäädyttää itsensä ulkona, niin silloin kaipaisi jotain saabin veroista jalkatilan lämmitystä, muuten lämpö riittää hyvin. - Pauli
tdi 66kw kirjoitti:
Meillä ainakin vaimon bensa golf (-03, edell. -99) tuntuvat lämppärin kennon osalta olevan dieseleiden tasolla. Lämpenee toki nopeammin, mutta eberit molemmissa eli ajonaikainen lämmöntuotto samoissa.
Itse asustelen täällä Etelä-Suomessa, eikä montaa yli -20c päivää vuodessa ole, joten pärjää autolla kuin autolla.. Jos oikein jäädyttää itsensä ulkona, niin silloin kaipaisi jotain saabin veroista jalkatilan lämmitystä, muuten lämpö riittää hyvin.Niin...vaihdoin Volvoon.
- pekka 2
Passat Variant tdi 2002 100 pollea, ja kylmää kyytiä saa. Jos voi nopeuden pitää 100 km/h tai yli, moottorin lämpö on kyllä ihan normaali, mutta sisälle tulee haaleeta. Puhallinnopeudella 3 jopa viileetä. vaati 250 km ajon 100 km/h jotta voi takin ottaa pois, villapaita pitää silti jättää, jos on pakkasta -24 C. Minusta se kenno on vaan alamittanen miehekkäisiin pakkasiin.
Kun nuo moottorilämmöt tulee kuiteski normaaliksi 20-25 km jälkeen, niin miten se weberi tai eberi sitä hyttiä yhtään enempää lämmittäisi? Suotta sitä on jäähdyttäjään lämpöä päästää? Samaa kierrossa olevaa vettä ne kait lämmittää?
Transporteriin saa toisen kennon, olisko siinä oma kierto nesteelle, sopisko Passatiin?
Sitä hyötysuhdeteoriaa en usko, paitsi pienemmillä nopeuksilla lämmöt ei nouse, hytti on kuiteski kylmä....
Kuuluvat olevan ne weberit ja eberit häiriöherkkiä vimpaimia, jos tosin toisenlaisiakin mielipiteitä on. löytyiskö teiltä se faktatieto?
Olisi viimetalvena kokeillu sitä maskinpeittoa, mutta merkkiliike ei uuteen koriin sellaista pystynyt tarjoamaan ja merkkikorjaamo ei vanhan mallista peittoa saanut paikalle sopimaan.
Muuten taitais olla ihan kelpo peli 40 tkm kokemuksella.
88 bensa Jetta lämpeää 8 km matkalla kaupunkinopeuksissa kutakuinkin saman verran hyttiin kuin tuo Passatti 60 km matkalla 100 km/h...mittausanturina on käytetty nenää! - Ei teoriaa
pekka 2 kirjoitti:
Passat Variant tdi 2002 100 pollea, ja kylmää kyytiä saa. Jos voi nopeuden pitää 100 km/h tai yli, moottorin lämpö on kyllä ihan normaali, mutta sisälle tulee haaleeta. Puhallinnopeudella 3 jopa viileetä. vaati 250 km ajon 100 km/h jotta voi takin ottaa pois, villapaita pitää silti jättää, jos on pakkasta -24 C. Minusta se kenno on vaan alamittanen miehekkäisiin pakkasiin.
Kun nuo moottorilämmöt tulee kuiteski normaaliksi 20-25 km jälkeen, niin miten se weberi tai eberi sitä hyttiä yhtään enempää lämmittäisi? Suotta sitä on jäähdyttäjään lämpöä päästää? Samaa kierrossa olevaa vettä ne kait lämmittää?
Transporteriin saa toisen kennon, olisko siinä oma kierto nesteelle, sopisko Passatiin?
Sitä hyötysuhdeteoriaa en usko, paitsi pienemmillä nopeuksilla lämmöt ei nouse, hytti on kuiteski kylmä....
Kuuluvat olevan ne weberit ja eberit häiriöherkkiä vimpaimia, jos tosin toisenlaisiakin mielipiteitä on. löytyiskö teiltä se faktatieto?
Olisi viimetalvena kokeillu sitä maskinpeittoa, mutta merkkiliike ei uuteen koriin sellaista pystynyt tarjoamaan ja merkkikorjaamo ei vanhan mallista peittoa saanut paikalle sopimaan.
Muuten taitais olla ihan kelpo peli 40 tkm kokemuksella.
88 bensa Jetta lämpeää 8 km matkalla kaupunkinopeuksissa kutakuinkin saman verran hyttiin kuin tuo Passatti 60 km matkalla 100 km/h...mittausanturina on käytetty nenää!Siis kyse ei ole teoriasta eikä siihen tarvitse uskoa tai olla uskomatta, vaan kyseessä on tosiasia, joka osaltaan selittää eron mm. polttoaineenkulutuksessa ja jäähdytysnesteen lämpiämisessä.
- tdi 66kw
Pauli kirjoitti:
Niin...vaihdoin Volvoon.
sanoit vaihtaneesi takaisin bensiini VERSIOON, niin ymmärsin golf, mutta bensana..
No, Volvossa varmaan on paremmin huomioitu pohjoisen kelit ainakin noissa 70-sarjasta ylöspäin... - 5-cyl tdi
Ei teoriaa kirjoitti:
Siis kyse ei ole teoriasta eikä siihen tarvitse uskoa tai olla uskomatta, vaan kyseessä on tosiasia, joka osaltaan selittää eron mm. polttoaineenkulutuksessa ja jäähdytysnesteen lämpiämisessä.
Jos nyt kuitenkin totta esitetään, niin esimerkiksi tyhjäkäynnillä
sekä bensa- että dieselmylly polttaa noin 1 l / h, eli lämpöä
tulee molemmista kutakuinkin sama määrä, noin 10 kWh.
Kabiiniin tuleva lämpömääräero ei johdu hyötysuhde-erosta,
vaan siitä, että dieselkone työntää lämmöt pakoputkesta ulos,
koska sylinteri imee joka kierroksella täyden määrän
kylmää ilmaa, kun taas bensakone on kaasuläpällä
kuristettu ja se imee vain erittäin vähän ilmaa tyhjäkäynnillä
ja osakuormakäytössä. Dieseli siis tuulettaa itsensä
kylmäksi. - pekka 2
Ei teoriaa kirjoitti:
Siis kyse ei ole teoriasta eikä siihen tarvitse uskoa tai olla uskomatta, vaan kyseessä on tosiasia, joka osaltaan selittää eron mm. polttoaineenkulutuksessa ja jäähdytysnesteen lämpiämisessä.
Tarkennan ajatusmaailmaani. Silloin kun lämpömittari on normaalissa oletan, että ylijäämälämpö hukataan jäähdyttimessä. En usko pystyväni ajamaan niin tarkalla, että lämmöt on OK mutta vesi ei kiertäisi jäähdyttimessä.
Siinäkään tapauksessakaan hyttiin ei tule lämpöä niin, että lämpeäminen tapahtuisi kovinkaan nopeasti.
Sen olen uskomaisillani, että pienissä nopeuksissa, ehkä ei lämpöä tule, koska moottorin lämpötila ei ole noussut normaaliksi.
Väitän, että on naurettavaa pistää lämpöä jäähdyttimestä ulkoilmaan, kun sitä ei saada poimittua sisään, niin kauan kun moottorin lämpö on normaalissa. Tässä samassa tapauksessa on aivan turhaa laittaa lisää lämpöä weberillä tuohon jäähdytysveteen hukattavaksi jäähdyttimessä, koska moottorinlämpöinen vesi ei pysty lämmittämään lämmityslaitteen kennon läpi hyttiin virtaavaa ilmaa. Ainoa keino tällöin on nostaa jäähdytysveden lämpötilaa vaihtamalla termostaatti, mitä merkkihuolto ei varsinaisesti suositellut. Tai suurentaa kennoa niin, että ilmamäärä ehtii lämmetä läpi mennessään. Tässä kohtaa ei vielä ole hyötysuhteella mitään tekemistä....
Mitäs ne Weberit kuluttaa 0,1l/h??? Passatti kuluttaa 6 l/100km yli 100km/h nopeudella.
Kyllä tuosta 6 litrasta lämpöä lähtee, samalla tavalla se palaa kuin weberissäkin.....ja tuottaa lisäksi sen mekaanisen energian.
Kuinkahan paljon se jäähdyttävä ilma lämpeää siellä turbossa? Se kyllä jäähdytetään uudestaan siellä välijäähdyttimessä, jotta ilmaa saadaan pakkautumaan enemmän, jotta voidaan enemmän syöttää..?? Hmmn? Siksi varmaan sitä maskin peittoa suositeltiin? Toisaalta silti se lämpö hukataan jäähdyttimessä.
Oon Volkkaristi vuodesta 1976, mutta kateellisena oon pannu merkille, ettei noin Pösön tai Citikan dieselimiehet puhu mitään kylmästä hytistä.... Eikä ne nyt niin kauheasti heikkotehoisempia tai kuluttavampia ole, eihän? Entäs Volvo ja BMW, en tiedä.
Olen kohtalaisen vakuuttunut siitä, että lämpeämiselle voitaisiin tehtaalla tehdä oikeasti jotain, mutta se olisi liian kallista muutaman pohjolan marginaaliasiakkaan takia. Tai yksinkertaisesti liian tuhoisaa maahantuojan katteelle laitattaa pohjolan malleihin kunnon kennot. Hyväksi viralliseksi selitykseksi on huomattu hyötysuhteesta puhuminen, jota jotkut kyseenalaistaa.....Tässä olisi ilmainen vinkki lisäämään Suomiautojen arvoa.... - 5-cyl tdi
pekka 2 kirjoitti:
Tarkennan ajatusmaailmaani. Silloin kun lämpömittari on normaalissa oletan, että ylijäämälämpö hukataan jäähdyttimessä. En usko pystyväni ajamaan niin tarkalla, että lämmöt on OK mutta vesi ei kiertäisi jäähdyttimessä.
Siinäkään tapauksessakaan hyttiin ei tule lämpöä niin, että lämpeäminen tapahtuisi kovinkaan nopeasti.
Sen olen uskomaisillani, että pienissä nopeuksissa, ehkä ei lämpöä tule, koska moottorin lämpötila ei ole noussut normaaliksi.
Väitän, että on naurettavaa pistää lämpöä jäähdyttimestä ulkoilmaan, kun sitä ei saada poimittua sisään, niin kauan kun moottorin lämpö on normaalissa. Tässä samassa tapauksessa on aivan turhaa laittaa lisää lämpöä weberillä tuohon jäähdytysveteen hukattavaksi jäähdyttimessä, koska moottorinlämpöinen vesi ei pysty lämmittämään lämmityslaitteen kennon läpi hyttiin virtaavaa ilmaa. Ainoa keino tällöin on nostaa jäähdytysveden lämpötilaa vaihtamalla termostaatti, mitä merkkihuolto ei varsinaisesti suositellut. Tai suurentaa kennoa niin, että ilmamäärä ehtii lämmetä läpi mennessään. Tässä kohtaa ei vielä ole hyötysuhteella mitään tekemistä....
Mitäs ne Weberit kuluttaa 0,1l/h??? Passatti kuluttaa 6 l/100km yli 100km/h nopeudella.
Kyllä tuosta 6 litrasta lämpöä lähtee, samalla tavalla se palaa kuin weberissäkin.....ja tuottaa lisäksi sen mekaanisen energian.
Kuinkahan paljon se jäähdyttävä ilma lämpeää siellä turbossa? Se kyllä jäähdytetään uudestaan siellä välijäähdyttimessä, jotta ilmaa saadaan pakkautumaan enemmän, jotta voidaan enemmän syöttää..?? Hmmn? Siksi varmaan sitä maskin peittoa suositeltiin? Toisaalta silti se lämpö hukataan jäähdyttimessä.
Oon Volkkaristi vuodesta 1976, mutta kateellisena oon pannu merkille, ettei noin Pösön tai Citikan dieselimiehet puhu mitään kylmästä hytistä.... Eikä ne nyt niin kauheasti heikkotehoisempia tai kuluttavampia ole, eihän? Entäs Volvo ja BMW, en tiedä.
Olen kohtalaisen vakuuttunut siitä, että lämpeämiselle voitaisiin tehtaalla tehdä oikeasti jotain, mutta se olisi liian kallista muutaman pohjolan marginaaliasiakkaan takia. Tai yksinkertaisesti liian tuhoisaa maahantuojan katteelle laitattaa pohjolan malleihin kunnon kennot. Hyväksi viralliseksi selitykseksi on huomattu hyötysuhteesta puhuminen, jota jotkut kyseenalaistaa.....Tässä olisi ilmainen vinkki lisäämään Suomiautojen arvoa....Olet just oikeassa. Hyötysuhdehöpötys on mainosmiesten keksintöä.
Sillä, onko 30 vai 40 % hyötysuhde, ei ole juuri merkitystä
sisälämpötilaan. Kunnon kenno ja sellainen termostaattirakenne, joka
ei falskaa ennenaikojaan lämpöä syyläriin, niin jo lämpenee.
Siis ajon aikana. Tyhjäkäynnillä diesel ei jaksa lämmetä pakokaasu-
häviön takia. Webastoa tarvitaan kunnon vehkeissä vain
lämpiämisen nopeuttamiseen ja taukolämmittimeksi.
Volvo V70 tdi VAG:n koneella ainakin lämpenee mukavasti.
Vaikka webaston estää käymästä ja sähkölämmitystulpilta
ottaa sulakkeen pois, 20 asteen pakkasessa moottorilämpö pysyy
80 km/h vauhdissa normaalina (92) ja kabiiniin tulee
enemmän kuin riittävästi lämmintä.
Kokeilun perusteella ihmettelenkin webaston (oik. Ardic) ja
sähkölämmitystulppien ohjauslogiikkaa: jos pakkasta on
enemmän kuin 18 astetta, molemmat puhkuvat lisälämpöä täydellä
teholla jatkuvasti, vaikka kuinka pitkään ajaisi!
Se Ardic tuottaa 4,7 kW, johon verrattuna se onneton saksalaiskeksintö,
vedenlämmitystulpat 50A * 12 V = 0,6 kW on kuin hyttysen pissa.
Kuitenkin sen suuri virta alentaa akulle tulevan jännitteen niin alas,
ettei akku lataannu! Tämä on tietysti yksilöllistä: millainen sattuu
laturin lataussäätimen antama jännite olemaan. Minulla se on
vain 13,9 V laturin navoissa 80 A kuormalla, jolloin akun
napaan asti riittää vain 12,9 V. Pitäisi olla 14,4 V , kun pakkasta
10 astetta. - pekka 2
5-cyl tdi kirjoitti:
Olet just oikeassa. Hyötysuhdehöpötys on mainosmiesten keksintöä.
Sillä, onko 30 vai 40 % hyötysuhde, ei ole juuri merkitystä
sisälämpötilaan. Kunnon kenno ja sellainen termostaattirakenne, joka
ei falskaa ennenaikojaan lämpöä syyläriin, niin jo lämpenee.
Siis ajon aikana. Tyhjäkäynnillä diesel ei jaksa lämmetä pakokaasu-
häviön takia. Webastoa tarvitaan kunnon vehkeissä vain
lämpiämisen nopeuttamiseen ja taukolämmittimeksi.
Volvo V70 tdi VAG:n koneella ainakin lämpenee mukavasti.
Vaikka webaston estää käymästä ja sähkölämmitystulpilta
ottaa sulakkeen pois, 20 asteen pakkasessa moottorilämpö pysyy
80 km/h vauhdissa normaalina (92) ja kabiiniin tulee
enemmän kuin riittävästi lämmintä.
Kokeilun perusteella ihmettelenkin webaston (oik. Ardic) ja
sähkölämmitystulppien ohjauslogiikkaa: jos pakkasta on
enemmän kuin 18 astetta, molemmat puhkuvat lisälämpöä täydellä
teholla jatkuvasti, vaikka kuinka pitkään ajaisi!
Se Ardic tuottaa 4,7 kW, johon verrattuna se onneton saksalaiskeksintö,
vedenlämmitystulpat 50A * 12 V = 0,6 kW on kuin hyttysen pissa.
Kuitenkin sen suuri virta alentaa akulle tulevan jännitteen niin alas,
ettei akku lataannu! Tämä on tietysti yksilöllistä: millainen sattuu
laturin lataussäätimen antama jännite olemaan. Minulla se on
vain 13,9 V laturin navoissa 80 A kuormalla, jolloin akun
napaan asti riittää vain 12,9 V. Pitäisi olla 14,4 V , kun pakkasta
10 astetta.Tässä saattaa piillä toinenkin vastaus.
VW huolto on minulle kertonut volkkarissa olevan 90 C termostaatti ja sinä sanoit Volvossa olevan 92 C.
82 mallinen escortti tuli jääkaapista 242 Volvon veroiseksi kun termostaatin vaihtoi 90->92 C.
Se tehtiin silloin merkkikorjaamon suosituksesta ja ongelma poistui kokonaan. Vanha termostaatti ei ollut viallinen.
Nyt volkkarilta tätä lupaa ei tullut....
Eikös se moottorin hyötysuhde tule siitä, että kuinka hyvin polttoaineen sisältämä lämpöenergia muutetaan mekaaniseksi energiaksi....
Lämmityskattiloissa hyötysuhde tulee siitä kuinka paljon lämpöenergiasta saadaan lämpönä kiertoon edelleen lämpöenergiana..eikös nää ole yleensä 90 % luokkaa?
Toisaalta talvilaatuisen dieselin sisältämä energiamäärä on vähemmän kuin kesälaadun, ehkä siksi Volkkari pysyy kylmänä talvella.....?
Mutta missä muut merkit tankkaa?
Ja lopuksi, mulla taitaa myös olla sellainen hieno vastus jossakin, koska tuo jossain kuvailtu valojen vilkkuminen on ihan tuttu ilmiö.... - Tarkennus
5-cyl tdi kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin totta esitetään, niin esimerkiksi tyhjäkäynnillä
sekä bensa- että dieselmylly polttaa noin 1 l / h, eli lämpöä
tulee molemmista kutakuinkin sama määrä, noin 10 kWh.
Kabiiniin tuleva lämpömääräero ei johdu hyötysuhde-erosta,
vaan siitä, että dieselkone työntää lämmöt pakoputkesta ulos,
koska sylinteri imee joka kierroksella täyden määrän
kylmää ilmaa, kun taas bensakone on kaasuläpällä
kuristettu ja se imee vain erittäin vähän ilmaa tyhjäkäynnillä
ja osakuormakäytössä. Dieseli siis tuulettaa itsensä
kylmäksi.On totta, että diesel toimii ilmaylijäämällä, mutta tulee muistaa, että dieselin puristussuhde on kaksinkertainen, eli lämpöä syntyy palamisessa enemmän. Ja tyhjäkäynnillä polttoainetta kuluu reippaasti alle litra tunnissa kun taas bensamoottori vie vähän yli litran.
- jetsoni
pekka 2 kirjoitti:
Passat Variant tdi 2002 100 pollea, ja kylmää kyytiä saa. Jos voi nopeuden pitää 100 km/h tai yli, moottorin lämpö on kyllä ihan normaali, mutta sisälle tulee haaleeta. Puhallinnopeudella 3 jopa viileetä. vaati 250 km ajon 100 km/h jotta voi takin ottaa pois, villapaita pitää silti jättää, jos on pakkasta -24 C. Minusta se kenno on vaan alamittanen miehekkäisiin pakkasiin.
Kun nuo moottorilämmöt tulee kuiteski normaaliksi 20-25 km jälkeen, niin miten se weberi tai eberi sitä hyttiä yhtään enempää lämmittäisi? Suotta sitä on jäähdyttäjään lämpöä päästää? Samaa kierrossa olevaa vettä ne kait lämmittää?
Transporteriin saa toisen kennon, olisko siinä oma kierto nesteelle, sopisko Passatiin?
Sitä hyötysuhdeteoriaa en usko, paitsi pienemmillä nopeuksilla lämmöt ei nouse, hytti on kuiteski kylmä....
Kuuluvat olevan ne weberit ja eberit häiriöherkkiä vimpaimia, jos tosin toisenlaisiakin mielipiteitä on. löytyiskö teiltä se faktatieto?
Olisi viimetalvena kokeillu sitä maskinpeittoa, mutta merkkiliike ei uuteen koriin sellaista pystynyt tarjoamaan ja merkkikorjaamo ei vanhan mallista peittoa saanut paikalle sopimaan.
Muuten taitais olla ihan kelpo peli 40 tkm kokemuksella.
88 bensa Jetta lämpeää 8 km matkalla kaupunkinopeuksissa kutakuinkin saman verran hyttiin kuin tuo Passatti 60 km matkalla 100 km/h...mittausanturina on käytetty nenää!siis kyllä on nykyautoilla vielä matkaa siihen miten 87 bensa/diesel jetta lämpenee!
25 pihalla pakkasta ja jos laittaa käden puhaltimen eteen niin tuntuu et kynnet halkeaa.
uudemmissa vain haaleaa ilmaa. (kaikki autot) heh!
tosin uudemmalla ajaisin mieluummin...
ja ei muutu yhtään viileämmäksi ilma vaikka pitää kolmosnopeutta päällä. opel ascona on samanlainen kynsien lohkoja! - pekka 2
jetsoni kirjoitti:
siis kyllä on nykyautoilla vielä matkaa siihen miten 87 bensa/diesel jetta lämpenee!
25 pihalla pakkasta ja jos laittaa käden puhaltimen eteen niin tuntuu et kynnet halkeaa.
uudemmissa vain haaleaa ilmaa. (kaikki autot) heh!
tosin uudemmalla ajaisin mieluummin...
ja ei muutu yhtään viileämmäksi ilma vaikka pitää kolmosnopeutta päällä. opel ascona on samanlainen kynsien lohkoja!Juuri näin, nykyautoille on tärkeää olla sopiva suurille massoille ja muotivirtauksille.
Lähes järjestään kaikkien autojen lämmitysteho on huonompi kuin mihin 80-luvulla totuttu. Enää ei tarvi panostaa, käy kaupaksi muutenkin... Ihan samoin myös bensamoottoreilla. Jäähdyttäjään sitä riittää hukattavaksi, mutta hyttiin ei riitä.
Laittaisin heti sen Eberin Passatiini, jos se jotain auttaisi, siitäkin huolimatta, että näyttää olevan epävarmasti toimiva laite. Varmaankin juuri siksi VW ja Pösö yrittää lämmittää ilmaa sähköllä.....?
Sama kehitys näkyy tuolla valopuolella, ei sillä väliä, vaikkei näe/näy, kunhan on hyvän näköinen mataline ja huonoine etulamppuineen........
Asiakkaan tarve on nykybusinessmaailmassa hukassa ja Suomi on marginaalinen markkina-alue. Ja maahantuojan ei tarvi vaatia erillisiä järjestelyjä, kun kaikki johtuu harhaanjohdetusti hyötysuhteesta....? - 5-cyl tdi
Tarkennus kirjoitti:
On totta, että diesel toimii ilmaylijäämällä, mutta tulee muistaa, että dieselin puristussuhde on kaksinkertainen, eli lämpöä syntyy palamisessa enemmän. Ja tyhjäkäynnillä polttoainetta kuluu reippaasti alle litra tunnissa kun taas bensamoottori vie vähän yli litran.
Tuota tuota
kun polttoaineen energiasisältö on luokkaa 10 kWh / l
(dieselillä pikkuisen enemmän kuin bensalla)
ei siihen lämmöntuottoon puristussuhteella ole mitään
merkitystä. Lämmöksi menee tyhjäkäynnillä kaikki
energia. Se, että dieselkone polttaa aavistuksen vähemmän
tunnissa kuin bensakone, sen seurausta on tietysti se, että
lämpöäkin tulee aavistuksen verran vähemmän.
Suurempi puristussuhde sitten antaa paremman
hyötysuhteen, kun kampiakselilta otetaan tehoa ulos.
- Bora
Eikö kukaan varoittanu? Nykyset turbodieselit etenkin, on sen verta hyvin tehty että hukkalämpöjä ei oikein riitä enään veden lämmitykseen. ATD on vaihtoehto mutta Kyllä mä olen webaston kannalla. Aina saat auton lämpöseksi kun haluat, oli sähkötolppaa lähellä tai ei. Lohkolämmitin lämmittää vaan vettä ympärillään n 500w:n teholla. Webasto taas kierrättää ja lämmittää vettä 5000W:n teholla. Lisäksi se puhaltaa auton omalla puhaltimella sisätilan lämpöiseksi. Viiden asteen pakkasella puolituntia riittää.
Voit myös pitää sitä ajossa päällä paukkupakkasilla. Itse hommasin vielä kaksisuuntaisen radiokaukosäätimen, jolla pystyn kytkemään webaston toimintaan avomaastossa jopa 600 metrin päästä. Sen asensin itse. Kolmen asetuksen kelloajastinhan siihen kuuluu vakiona.
Kulutus oli jotaa 0,3-0,5 L/h. Ja tosiaan kun se ei apuvirtaa tarvi. Jos on kyseessä käytetty auto niin muista vaihtaa samalla akku uuteen jotta ei tule yllätyksiä.
Mun mielestä täkeämpi lisävaruste kun ilmastointi, ehdottomasti.. - VWTDI74kW
Bensiinimoottorin hyötysuhde on 30 % ja TDI:n 40 %. Siksi diesel kuluttaa polttoainetta selvästi vähemmän, mutta toisaalta hukkalämpöä, jolla matkustamoa lämmitetään, kehittyy vähemmän. Tätä ongelmaa sitten kompensoidaan dieseleissä erilaisilla lisälämmitysvastuksilla, jotka puolestaan lisäävät polttoaineenkulutusta. Tämä lisäpolttoaineenkulutus syntyy kuitenkin vain silloin, kun lisää energiaa tarvitaan eikä ajon aikana jatkuvasti, kuten bensiinikäyttöisissä moottoreissa tapahtuu.
- Urkki
Minulla on Golf -98 vuotinen tdi 66 kW (hukkaporttiturbo). Viedessäni sitä aikoinaan ensimmäisen katsastuksen jälkeiseen uusintatarkastukseen nokipäästöjen takia toimin seuraavasti. Ajoin konttorille mennessä 2:lla ja 3:lla petaali lattiassa muutaman kilometrin ja kävin vielä muutamalla linja-autopysäkillä kaasuttamassa tosissaan. Sen jälkeen konttorille jossa ilman sen kummempia jonottamisia ja odottamisia testattavaksi. Katsastuskonttorin ukko ajoi petaali pohjassa muutaman kerran konttoria ympäri ja taisipa polkaista kaasua muutaman kerran paikallaan seisoessaan. Sen jälkeen varsinaisessa pakokaasutestissä panin merkille;lämpömittari jökötti 90 asteessa koko ajan kuten konttorille tullessa eikä syylärin flekti lähtenyt käyntiin ainakaan siinä pakokaasutestissä. Ko konttorilla sattui olemaan pintalämpömittari( sellainen jolla punainen piste tarkennetaan mitattavaan pintaan ennen lämpötilamittausta)jolla katsastusmiehen kanssa mittasimme lämmöt ylävesiletkusta,syylärin kyljestä sekä sylinterilohkon kyljestä lämpöjen ollessa noin 85 astetta niissä kolmessa paikassa. Säätila oli silloin aurinkoinen kesäpäivä ulkoilman lämpötila 22 astetta varjossa. Eikä se flekti lähtenyt käyntiin tämänkään vuoden leimauksilla. Onkohan tuosta se flektin termostaatti rikki vai onko se syylärin flekti joutokoriste? Ainakin tänä vuonna leimauksilla käydessä sattui siihen päästömittausjonoon farmari Volvo jossa luki peräluukussa TDI ja siinä ainakin se flekti tuntui huutaa möllöttävän täysillä päästötestissä.
- pakoputkeen
Urkki kirjoitti:
Minulla on Golf -98 vuotinen tdi 66 kW (hukkaporttiturbo). Viedessäni sitä aikoinaan ensimmäisen katsastuksen jälkeiseen uusintatarkastukseen nokipäästöjen takia toimin seuraavasti. Ajoin konttorille mennessä 2:lla ja 3:lla petaali lattiassa muutaman kilometrin ja kävin vielä muutamalla linja-autopysäkillä kaasuttamassa tosissaan. Sen jälkeen konttorille jossa ilman sen kummempia jonottamisia ja odottamisia testattavaksi. Katsastuskonttorin ukko ajoi petaali pohjassa muutaman kerran konttoria ympäri ja taisipa polkaista kaasua muutaman kerran paikallaan seisoessaan. Sen jälkeen varsinaisessa pakokaasutestissä panin merkille;lämpömittari jökötti 90 asteessa koko ajan kuten konttorille tullessa eikä syylärin flekti lähtenyt käyntiin ainakaan siinä pakokaasutestissä. Ko konttorilla sattui olemaan pintalämpömittari( sellainen jolla punainen piste tarkennetaan mitattavaan pintaan ennen lämpötilamittausta)jolla katsastusmiehen kanssa mittasimme lämmöt ylävesiletkusta,syylärin kyljestä sekä sylinterilohkon kyljestä lämpöjen ollessa noin 85 astetta niissä kolmessa paikassa. Säätila oli silloin aurinkoinen kesäpäivä ulkoilman lämpötila 22 astetta varjossa. Eikä se flekti lähtenyt käyntiin tämänkään vuoden leimauksilla. Onkohan tuosta se flektin termostaatti rikki vai onko se syylärin flekti joutokoriste? Ainakin tänä vuonna leimauksilla käydessä sattui siihen päästömittausjonoon farmari Volvo jossa luki peräluukussa TDI ja siinä ainakin se flekti tuntui huutaa möllöttävän täysillä päästötestissä.
Flekti ei käy, ellei ole tarvetta. Siinä Volvossa oli ilmastointi päällä.
Koska ilmastoinnin kenno on vesikennon etupuolella, on flektin käytävä
koko ajan, jotta lämpö ei leviäisi vesikennosta ilmastoinnin
lauhduttimeen. Jos ilmastointi ei ole päällä, ei Volvonkaan
flekti käy auton ollessa tyhjäkäynnillä. Lämmöt kun karkaavat
dieselkoneesta pakoputkea pitkin, toisin kuin bensakoneesta.
Kun auto liikkuu "petaali pohjassa", on syylärin jäähdytysilmavirta paljon
tehokkaampi pelkästä vauhdin aiheuttamasta paineesta,
kuin mitä flekti pystyy aikaansaamaan. Miksi siis flekti kävisi.
Sehän joutuu käymään dieselissä ainoastaan jyrkkiä ylämäkiä hitaasti
ajettaessa ja peräkärryä vedettäessä.
Dieselissä kun kone pumppaa tyhjäkäynnilläkin täysiä sylinterillisiä
kylmää ilmaa, toisin kuin kaasuläpällä kuristetussa bensakoneessa,
on sen jäähdyttävä vaikutus niin kova, että moottorin lämpötila
vain laskee tyhjäkäynnillä. Lämpöähän sinänsä
syntyy kutakuinkin sama määrä, kuin bensakoneessa, 1 l / h,
eli noin 10 kW. Että se siitä hyötysuhteesta. - Näinkö ?
pakoputkeen kirjoitti:
Flekti ei käy, ellei ole tarvetta. Siinä Volvossa oli ilmastointi päällä.
Koska ilmastoinnin kenno on vesikennon etupuolella, on flektin käytävä
koko ajan, jotta lämpö ei leviäisi vesikennosta ilmastoinnin
lauhduttimeen. Jos ilmastointi ei ole päällä, ei Volvonkaan
flekti käy auton ollessa tyhjäkäynnillä. Lämmöt kun karkaavat
dieselkoneesta pakoputkea pitkin, toisin kuin bensakoneesta.
Kun auto liikkuu "petaali pohjassa", on syylärin jäähdytysilmavirta paljon
tehokkaampi pelkästä vauhdin aiheuttamasta paineesta,
kuin mitä flekti pystyy aikaansaamaan. Miksi siis flekti kävisi.
Sehän joutuu käymään dieselissä ainoastaan jyrkkiä ylämäkiä hitaasti
ajettaessa ja peräkärryä vedettäessä.
Dieselissä kun kone pumppaa tyhjäkäynnilläkin täysiä sylinterillisiä
kylmää ilmaa, toisin kuin kaasuläpällä kuristetussa bensakoneessa,
on sen jäähdyttävä vaikutus niin kova, että moottorin lämpötila
vain laskee tyhjäkäynnillä. Lämpöähän sinänsä
syntyy kutakuinkin sama määrä, kuin bensakoneessa, 1 l / h,
eli noin 10 kW. Että se siitä hyötysuhteesta.Mutta eikös diesel- ja bensakoneen lämpiämiseroon vaikuta ero sekä hyötysuhteessa että pakokaasujen lämpötilassa ?
Ja johtuuko yleinen havainto siitä, että kaunpunkiajossa diesel ei tahdo lämmitä mutta maantiellä se lämpenee, juuri tuosta pakokaasutekijästä ? Kaupunkiajossahan ollaan sillä dieseliä jäähdyttävällä tyhjäkäynnillä vähän väliä ? - pakoputkeen
Näinkö ? kirjoitti:
Mutta eikös diesel- ja bensakoneen lämpiämiseroon vaikuta ero sekä hyötysuhteessa että pakokaasujen lämpötilassa ?
Ja johtuuko yleinen havainto siitä, että kaunpunkiajossa diesel ei tahdo lämmitä mutta maantiellä se lämpenee, juuri tuosta pakokaasutekijästä ? Kaupunkiajossahan ollaan sillä dieseliä jäähdyttävällä tyhjäkäynnillä vähän väliä ?Moottori tuottaa sitä enemmän hukkalämpöä, mitä enemmän se polttaa
polttoainetta. Koska maantieajossa palaa noin 7 l / h (satasen vauhdissa),
siitä 60 % hukkalämmöksi = 42 kW teholla tulee lämpöä.
Siitäkin suuri osa menee pakoputkesta, mutta riittää sitä jo
kabiiniinkin ja syyläriin.
(Vertaa: kiuas tyypillisesti 6 kW)
- petrisa
Kyllä mulla Passat PWD -00 ainakin lämpiää vielä näillä keleillä.
Lämmöt nousee 90 asteeseen, se on eri juttu nouseeko riittävän
nopeasti. Mutta kuitenkin kaupunkiajossa n.10km ajo, ja lämmöt
normaalit.
Kyllä sulla on pakko olla jotain vikaa termostaattipuolella.
Vaihdoitko muuten termostaatin tiivisteen?
Ja on mulle joskus sattunut uusi viallinen termostaattikin. - KJS
Onko autossa Webasto? Jos on suomiauto niin käsittääkseni pitäisi olla vakiona. Ilman Webastoa ei nykydieselit lämpene. tai sitten pitää olla joku muu lisälämmöntuottokeino, kuten Toyotassa sähkövastukset.
- Anonyymi
1.9tdi ja kylmin mahdollinen auto mitä tiedän pikkupyörityksessä. Lämenee 80 nopeudessa 40 km matkalla ja heti kun käännös niin viilenee. Huono talviauto ja talvi alkaa 5 ja alaspäin lämmöstä. Monta vuotta kärsitty ja piina jatkuu vielä korjaten usein milloin mitäkin. Semmoinen on oma autoni 1.9 tdi.
- Anonyymi
Aja kesällä
Talvella toyota- Anonyymi
Juu, Toi ota jos et muuta saa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617820- 1334504
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323757- 213118
- 232662
- 282586
- 502296
- 252170
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322059