MTV3: Puolustusvoimille sata miljoonaa lisää vuodessa Kokoomuksen vaatimuksesta.
Julkaistu 23.01.2009
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on määrä hyväksyä tänään uusi turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa esitetään roimaa korotusta puolustusmäärärahoihin.
* Eduskunnassa odotettavissa kova kädenvääntö rahanjaosta.
Rahamäärä on kaksinkertainen verrattuna siihen summaan, jota eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä esitti viime kesänä. MTV:n uutisten saamien tietojen mukaan tasokorotus kirjattiin selontekoon kokoomuksen vaatimuksesta.
Ennakkotietojen mukaan lisää rahoitusta ovat saamassa myös sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta.
***
Tarvitaanko Suomessa Puolutusvoimille 100 miljoonaa euroa lisää siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan?
Suomessa oli ja on
pienituloisia 708 000
vuonna 2007
(Tilastokeskuksen tulonjakotilasto)
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007. Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia.
Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 200 000 eläkeläistä, mikä vastaa 28 prosenttia kaikista pienituloisista henkilöistä. Kaikista eläkeläisistä 17 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2007. Yksin elävien 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen pienituloisuus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2007 heistä oli 30 prosenttia pienituloisia, vuonna 1995 13 prosenttia.
Sosioekonomisista ryhmistä korkein köyhyysriski oli työttömillä, joiden suhteellinen pienituloisuus oli 48 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 20 prosenttia.
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta. Lapsiköyhyysaste oli vuonna 2007 14 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista, vuonna 1995 vastaava luku oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheisiin kuuluvista noin kolmasosa, 32 prosenttia, oli pienituloisia vuonna 2007. Osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 1995.
Keskimäärin 83 prosenttia köyhyysrajan alapuolella olevan väestön käytettävissä olevista tuloista oli saatuja tulonsiirtoja. Muulla väestöllä niiden osuus oli 32 prosenttia vuonna 2007.
Viime vuosina keskimääräisten tulonsiirtojen reaalikasvu on ollut vähäinen.
---------------
Onko hallitus huolissaan Suomalaisen köyhyyden kasvamisesta. Köyhiä ja köyhyysrajalla eläviä on yli 700.000 ja köyhissä oloissa kasvaa 150.000 huono-osaista lasta.
Tarvitaanko kriisinhallintajoukkoja Kokoomuksen esityksestä varmistamaan, etteivät köyhät nouse vaatimaan parempia elinolosuhteita. Miten kauan suomalaiset jaksavat jonottaa leipäjonoissa ja asunnottomina tai surkeissa asunto-oloissa?
Aikooko Kokoomus kurjistaa entisestäänkin köyhien elinoloja kun se yrittää järjestää omille intressiryhmilleen lisää osinkoja ja 0-verotuksen?
Eikö sadalle miljoonalle eurolle olisi parempaakin käyttöä esim. köyhyyden poistaminen.
Yhteiskuntarauha taataan parhaiten - ei kriisinhallintajoukkoja lisäten - vaan toimimalla siten että hyvinvointivaltion palvelut säilytetään ja köyhyys poistetaan.
Julkaistu 23.01.2009
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on määrä hyväksyä tänään uusi turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa esitetään roimaa korotusta puolustusmäärärahoihin.
* Eduskunnassa odotettavissa kova kädenvääntö rahanjaosta.
Rahamäärä on kaksinkertainen verrattuna siihen summaan, jota eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä esitti viime kesänä. MTV:n uutisten saamien tietojen mukaan tasokorotus kirjattiin selontekoon kokoomuksen vaatimuksesta.
Ennakkotietojen mukaan lisää rahoitusta ovat saamassa myös sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta.
***
Tarvitaanko Suomessa Puolutusvoimille 100 miljoonaa euroa lisää siviilikriisinhallintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan?
Suomessa oli ja on
pienituloisia 708 000
vuonna 2007
(Tilastokeskuksen tulonjakotilasto)
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007. Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia.
Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 200 000 eläkeläistä, mikä vastaa 28 prosenttia kaikista pienituloisista henkilöistä. Kaikista eläkeläisistä 17 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2007. Yksin elävien 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen pienituloisuus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2007 heistä oli 30 prosenttia pienituloisia, vuonna 1995 13 prosenttia.
Sosioekonomisista ryhmistä korkein köyhyysriski oli työttömillä, joiden suhteellinen pienituloisuus oli 48 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 20 prosenttia.
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta. Lapsiköyhyysaste oli vuonna 2007 14 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista, vuonna 1995 vastaava luku oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheisiin kuuluvista noin kolmasosa, 32 prosenttia, oli pienituloisia vuonna 2007. Osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 1995.
Keskimäärin 83 prosenttia köyhyysrajan alapuolella olevan väestön käytettävissä olevista tuloista oli saatuja tulonsiirtoja. Muulla väestöllä niiden osuus oli 32 prosenttia vuonna 2007.
Viime vuosina keskimääräisten tulonsiirtojen reaalikasvu on ollut vähäinen.
---------------
Onko hallitus huolissaan Suomalaisen köyhyyden kasvamisesta. Köyhiä ja köyhyysrajalla eläviä on yli 700.000 ja köyhissä oloissa kasvaa 150.000 huono-osaista lasta.
Tarvitaanko kriisinhallintajoukkoja Kokoomuksen esityksestä varmistamaan, etteivät köyhät nouse vaatimaan parempia elinolosuhteita. Miten kauan suomalaiset jaksavat jonottaa leipäjonoissa ja asunnottomina tai surkeissa asunto-oloissa?
Aikooko Kokoomus kurjistaa entisestäänkin köyhien elinoloja kun se yrittää järjestää omille intressiryhmilleen lisää osinkoja ja 0-verotuksen?
Eikö sadalle miljoonalle eurolle olisi parempaakin käyttöä esim. köyhyyden poistaminen.
Yhteiskuntarauha taataan parhaiten - ei kriisinhallintajoukkoja lisäten - vaan toimimalla siten että hyvinvointivaltion palvelut säilytetään ja köyhyys poistetaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pikku raha noin tärkeeseen asiaan kuin Suomen puolustusvoimille kun vertaa esim. maahanmuuttonministeriön saamalle miltei samansuuruiselle (92,9 miljoonan euron) maahanmuuttobudjetille.
Tämään ei edes riitä, vaan maahanmuuttomisteri Thors kertoi tänään tarvitsevansa lisää rahaa turvapaikanhakijoiden asioihin.
Tämä on kluulkaa vasta alkua. koko lisäraha menee kalliiden rikkaitten maitten natolaisten asejärjestelmien ylläpitoon ja päivityksiin.
Summaa voidaan pitää va5rsin pienenä, kun odotellaan sitä Naton lopullista "jäsenmaksua"!
ja heidän kanssa hurvittelulle loppu.
jos kuiten joku tulee,thors maksakoon omistaan,asuttakoon,ruokkikoon kotiinsa tai minne haluaa,mutta ei muualle yhteiskuntaan.
samoin pyssyjen kalistelu seis,se on tänä päivänä pikkuvaltiolla kuin ritsatouhua.
kuka piru tänne tulee, ei kukaan ja jos joku yrittää,apua löytyy yllin kyllin maailmalta ja siitä voi tarvittaessa sitten vähän maksaakin.
Tämä raha on pieni määrä verrattuna sitä Suomen maassamme oleviin maahanmuuttajiin laitettavaan rahamäärään.
Suomeen on tulossa kovat ajat. Suomen rauhaa uhkaavat ulkomaiset tekijät. Tämä on oivallettu Puolustusvoimien ja joidenkin poliitikkojen (T.Soini, J.Halla-Aho)) taholla.
Uhat,jotka meitä uhkaavat, ovat jo rajojemme sisäpuolella. Tämä uhka on sitä väestöä (islamistit), joista jotkut päättäjät (A.Thors) kuvittelevat suomalaisten kouluttavan meille heistä pätevää työvoimaa tulavaisuutta ajatellen.
Tulevia mellakoita ja rikollisuutta torjutaan (kylläkin turhaan) suuntaamalla rahoitusta sivilikriisinhallintaan.
Jos Astrid Thorsin esittämä lakialoite hyväksytään niin silloin Suomemme on epämääräisten, tuntemattomien, passittomien, rikollisten tuleva hiekkalaatikko. Näitä myös nimitetään maahanmuuttajiksi tai pakolaisiksi. Laissa on kohtis, joiden perusteella maastapoisto tehdään mahdottomaksi. Rikollistenkin poisto.
Pelkästään EU-maihin tulee sen ulkopuolelta satojatuhansia, ehkä miljoonia. Pelottavimmat heistä ovat islamilaiset, eritoten Somalit ja Irakilaiset.
Tämän Thorsin (r.)lakialoitteen mukainen maahanmuutto Suomeen olisi Euroopan LÖYSIN!!! Auttamattomasti tänne tulisi muihin maihin kelpaamatonta porukkaa.
Jo nyt Suomi on löydetty helppona maana, jonka ovet ovat tuntemattomille muukalaisille avoinna.
Saksan, Ranskan, Ruotsin, Norjan ja muut viisastuneet maat panevat ulos sinne sopeutumatonta väkeä. Silloin ne tulevat tänne ja etsiytyvät slummeihinsa. Turha luulla heidän sopeutuvan tänne oloihimme. Ovat täällä elätteinämme.
Tulossa ovat kovat mellakat, rikollisuuden räjähdysmäinen nousu, epävarmuus ja kaikkea muuta kuin turvallisuutta ja rauhaa. Entinen rauhaisa Suomi on menetetty.
Suomi käyttää maahanmuuttajien "kotouttamiseen" eli Suomen muuttamiseksi vieraillekin sopivaksi 118 miljoonaa euroa per vuosi. Käytännössä tämä summa on kaksinkertainen. Vertailun vuoksi: nuorisotyöhön käytetään 53 milj. euroa vuodessa.
Tilanne on tällä hetkellä se, että inflaatio syö esimerkiksi 2% korotuksen kokonaan. Asejärjestelmät ovat kallistuneet valtavasti. Vallatonta tilaa ei maailmassa ole. Joko me vastaamme alueestamme itse tai sen tekee joku muu. Juuri Natopelkoisten pitäisi tukea omavoimaisuutta.
Meillä on ollut kustannustehokas kansalaisten puolustustahtoon pohjautuva reserviarmeija. Uuden vuosituhannen haasteet vievät kuitenkin rahaa, emmekä saa edes Nato-alennusta - kun emme ole jäsen.
Ruotsi käyttää edelleen puolustukseensa kaksi kertaa sen, minkä Suomi. Se panostaa ilma- ja merivoimiin halutessaan nauttia rauhan siunauksista.
Likimain aseettomien tshetseenien kohtalon tai 1990-luvun bosnialaisten kärsimyksien luulisi havahduttavan myös hyvinvointiyhteiskunnan haihattelijat.
Toivottavasti riittävä puolustuskyky säilyy, vaikka aseet vanhetessaan taottaisiin auroiksi. Paras tukikohta täyttää tehtävänsä ampumatta laukaustakaan. Siitä vasta kannattaakin maksaa.
on se "maksanut" jo enemmän kuin itsensä takaisin
Tulevaisuuden uhkiin ei auta vanhanaikainen valmisautuminen - militarismi!
MTS = Maanpuolustustiedotukseen Suunnittelukunta eli lyhyesti MTS on puolustusministeriön yhteydessä toimiva parlamentaarinen toimikunta.
MTS:n vuoden 2007 tutkimuksen mukaan selkein uhka turvallisuudelle ei enää olekaan sotilaallinen vaan taloudellinen - suomalaisten yritysten omistuksen siirtyminen ulkomaille.
---
Kokoomus toimii toisin:
Puolustusvoimille sata miljoonaa lisää, lisää, lisää, velkarahaa, velkarahaa, velkarahaa...
- Rahamäärä on kaksinkertainen verrattuna siihen summaan, jota eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä esitti viime kesänä.
----
Eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä esitti puolta pienempää lisäystä. Hyvästä syystä. Kokoomus haluaa lamasta välittämättä kaksinkertaista lisämäärärahaa.
Eikö Eduskunnan turvallisuuspolittisen seuraryhmän esitykset perustukaan asiantuntemukseen Puolustusvoimien tilasta ja sen lisärahantarpeesta? Onko Kokoomuspuolueen asiantuntemus parempi verrattuna Eduskunnan turvallisuuspoliittiseen seurantaryhmään?
Ellei Eduskunnan turvallisuuuspoliittisella seurantaryhmällä ole mitään sanottavaa, pitää seurantaryhmän lopettaa seuraamisensa ja ryhtyä muuhun.
Suomessa on lama ja 708.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää, joissa 150.000 lasta. Kun hallitus velkaantuu voimakkaasti, otetaan myös Puolustusvoimien kaksinkertainen lisämääräraha velaksi. Velat on maksettava korkoineen takaisin.
On turhaa pelotella kansalaisia eri puolilla maapalloa käydyillä sodilla. Niihin sotiin on omat syynsä, eikä Suomen puolustusmäärärahojen lisämääräraha olisi niitä sotia estänyt.
Rauhantyötä pitää tehdä myös Puolustusvoimissa. Rauhantyön merkitystä pitää korostaa sotahaukkojenkin - eikä vaatia lisää ylläpidettäviä joukkoja olemattomaan.
Mitähän tuo sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta tarkoittanee, johon lisää rahaa Suomessa ison laman ja siviiliväestön köyhyyden aikana tarvitaan?
---
Sadankomitea rakentaa Rauhankylää Itä-Timoriin
Sadankomitea aloitti Rauhankylä-hankkeen Itä-Timorin maaseudulla yhteistyössä paikallisen järjestön kanssa. Järjestön johtaja Nuno Rodriques vieraili Suomessa kesän alussa kertomassa projektista.
----
Parasta kriisinhallintaa ovat "Rauhankylän" kaltaiset hankkeet. Toivottavasti niihin käytetään rahaa militarisoinnin sijaan ja mieluummin noususuhdanteen aikana.
Ehkäpä maahanmuuttajia Suomeen olisi vähemmän. Turvapaikan etsijöitä ja pakolaisia olisi vähemmän, jos rauhantyötä tehtäisiin myös eri maiden armeijoiden toimesta tappamiskoulutuksen ja asetehtailun sijaan.
EU on avainasemassa rauhantyön laajentamisesta osaksi kriisinhallintaa. Suomen hallitus on avainasemassa huolehtiessaan suomalaisista huono-osaisista, jotta kohtuullinen elämänhallinta ja toimeentulo saadaan myös 708.000 suomalaiselle köyhälle ja 150.000 suomalaiselle lapselle.
---
Tähän vielä tiedoksi tärkeitä tutkimuksia. Ai niin, eiväthän ne olekaan tärkeitä, kun poikkeavat Kokoomuksen "tutkimuksista" ja päätöksistä.
Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan tutkimuksia:
Maanpuolustustiedotukseen Suunnittelukunta eli lyhyesti MTS on puolustusministeriön yhteydessä toimiva parlamentaarinen toimikunta, jonka keskeinen tehtävä on tutkimuksin seurata suomalaisten maanpuolustustahtoa ja maanpuolustusta koskevia mielipiteitä.
---
"Neuvostoliiton kaatuminen ja kylmän sodan päättyminen antoi sitten suomalaisillekin uskoa omaan onnistumiseen myös maanpuolustuksessa. Myös EU:n jäsenyyden voidaan tulkita vahvistaneen maanpuolustustahtoa. 2000-luvulla näin mitattu maanpuolustustahto on selvästi vakiintunut, kolmen viimeksi tutkitun vuoden maanpuolustustahtoisten osuus on jopa täsmälleen sama.
----
Ensimmäisen öljykriisin aikana sammutettiin Helsingissä katuvalot ja useimmat mainosvalot, mutta onneksi aika pian huomattiin, että ei maailma tähän pääty.
Kansalaiset kuitenkin taas halusivat rahat jonnekin muualle kuin puolustusvoimiin.
Erityisesti 1990-luvun laman pahimpina vuosina puolustusvoimille menevät rahat nähtiin vaihtoehtoina sosiaaliturvan ja muiden "parempien" tavoitteiden rahoittamiselle, eikä puolustusvoimien budjettia haluttu ainakaan kasvattaa.
---
Kaiken kaikkiaan keskustelu maanpuolustuksen tarvitsemista rahoista ja NATO-liittymisestä taitaa olla kansalaisten mielessä yhtä sykkyrää - ainakaan yhtä ja selkeää näkemystä ei löydy.
MTS:n vuoden 2007 tutkimuksen mukaan selkein uhka turvallisuudelle ei enää olekaan sotilaallinen vaan taloudellinen - suomalaisten yritysten omistuksen siirtyminen ulkomaille.
Ruokaa vai aseita? Suomalaisten heikkoa sosiaaliturvaa ei saa heikentää asemenojen vuoksi.
Suomi pihistelee sosiaaliturvassa
Suomalaiset saavat heikompaa sosiaaliturvaa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin.
Helsingin Sanomat kertoo, että Stakesin tilastojen mukaan Suomen bruttokansantuotteeseen suhteutetut sosiaalimenot ovat pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa sekä suurissa EU-maissa.
Pohjoismaisten vertailujen mukaan Suomen kaikki sosiaalietuudet lapsilisiä lukuunottamatta ovat selvästi pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Julkaistu 3.5.2008 15:27:05
-----
Mikä on tärkeintä 100 miljoonan eurolla saatavaksi:
- ruoka-avun järjestäminen nälkäänäkeville
- sosiaaliturvan saattaminen eurooppalaiselle tasolle
- hankkia 100 miljoonalla eurolla uusia aseita
Tarvitaanko laman aikana näitä välttämättä armeijan varastoon sadalla miljoonalla eurolla?
- peruspistoolien hankinta 250.000 kpl á 400 €
- rynnäkkökiväärien hankinta 100.000 kpl á 1.000 €
- kertasinkojen hankinta 20.000 kpl á 5.000 €
- 120 mm:n raskas kranaatinheitin 2.000 kpl á 50.000 €
- kenttätykki 200 kpl á 500.000 €
- Patrian AV-kuljetuspanssarivauni 66 kpl á 1,5 milj. €
- perusvarustettu panssarivaunu 10 kpl á 10 milj. €
Pitäisikö hankkia suomalaisille nälkäisille ruokaa aseiden sijaan?
EU:n ruoka-apu vähävaraisille saattaa loppua
julkaistu 01.11.2008
EU:n ruoka-apuohjelma jatkuu nykyisenlaisena vielä ensi vuoden, mutta tulevaisuus on auki. Ohjelman on määrä uudistua vuonna 2010. Uudistuksen valmistelu on kesken.
Eri järjestöiltä on pyydetty lausuntoja ruoka-avun tarpeesta. Esimerkiksi Kirkkopalveluiden viesti on, että jos apu lakkautetaan, sitä ei voi tehdä kertarysäyksellä eikä ilman perustavanlaatuisia muutoksia vähäosaisten toimeentuloon.
- Jos ruoka-apu lopetetaan, sosiaaliturvaan pitää ehdottomasti tehdä muutoksia, sanoo EU-elintarviketuen jakelua Kirkkopalveluissa koordinoiva Ulla Pesola.
- Koska kyseessä on vapaaehtoinen ohjelma jäsenmaille, niin uudessa tilanteessa Suomessa käydään todennäköisesti keskustelu siitä, osallistutaanko ohjelmaan jatkossakin, arvioi ylitarkastaja Merja Laitinen Maaseutuviraston markkinatukiosastolta.
Ensi vuonna ruoka-avun määrä nousee EU:n ruoka-apuohjelmasta jaetaan tänä vuonna vähävaraisille suomalaisille noin 1,7 miljoonaa kiloa elintarvikkeita. Ohjelman rahallinen arvo on 2,7 miljoonaa euroa. Ensi vuonna Suomen elintarviketuen määrä nousee 4 miljoonaan euroon. Kuinka paljon ruokaa rahalla saadaan riippuu käynnistyvän tarjouskilpailun tuloksista. Ruoka-avun jakamisessa vähävaraisille on mukana noin 20 järjestöä. Näistä viisi jakaa 80 prosenttia tuesta.
Suurin jakaja on Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö. Lähes saman verran apua kulkee evankelisluterilaisen kirkon Kirkkopalveluiden kautta. Merkittäviä avun jakajia ovat myös Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastusarmeija ja Suomen Vapaakirkko.
Ruoka-avun tarve kasvaa eri puolilla Suomea
julkaistu 01.11.2008 YLE uutiset
Ruoka-avun tarve on eri puolilla Suomea selvässä kasvussa. Uusista avuntarvitsijoista suuri osa on lapsiperheitä ja erityisesti perusturvan varassa elävien elämäntilanne on heikentynyt, kertoo YLE Uutisten suurimmille seurakunnille tekemä kysely.
Esimerkiksi Tampereella ruoka-apua pyytävien määrä on ollut selvässä kasvussa, kertoo Tampereen seurakuntien diakoniajohtaja Matti Helin.
- Meillä on ruoka-avun tarvitsijoitten määrä lisääntynyt noin neljänneksellä, tämän vuoden aikana. Se lähti jo keväällä nousuun, mutta nyt syksyn aikana on huomattavaa lisäystä tapahtunut.
YLE uutiset kysyi 10 suurimman kaupungin seurakunnista, näkyykö ruuan ja muiden elinkustannusten kallistuminen jo kasvavina ruokajonoina. Kyselyn perusteella eri puolilla Suomea avun piiriin on tullut lisää hakijoita Tampereen lisäksi näin on käynyt esimerkiksi Turussa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Porissa.
Ahdinkoon ovat ajautumassa erityisesti perusturvan varassa sinnittelevät ihmiset. Tampereella uusista avuntarvitsijoista suuri osa on lapsiperheitä, kertoo diakoniajohtaja Matti Helin.
- Ihan viime aikoina perheet ja erityisesti nuoret perheet on uusi asiakasryhmä joka on meidän työn piiriin tullut.
Tarve kasvaa myös pienissä seurakunnissa Myös monissa pienissä seurakunnissa ruoka-avun tarve on kasvanut. Esimerkiksi 2 000 asukkaan Rengossa EU:lta saatu ruoka-apu on loppumassa, uusi erä on luvassa vasta maaliskuussa. Diakoni Timo Heikka näkee tilanteen aika lohduttomana.
- Näkkileipä on jo loppunu, seuraavaks loppuu makaroni. Niitä on nyt hiukan täydennetty seurakunnan omillaa varoilla. Jos tahti jatkuu tällasena en tiedä että mikä riittää enää ens vuonna, Heikka sanoo.
Evankelisluterilainen kirkko on yksi suurimmista elintarvikeavun jakajista, mutta sen suhtautuminen ruoka-apuun on silti hyvin kriittinen. Vähäosaisten toimeentulon turvaamisen pitäisi olla selkeästi yhteiskunnan, ei kirkon tehtävä.
Tampereen diakoniajohtaja Matti Helin sanoo, että esimerkiksi toimeentuloturva ei ole ajan tasalla.
YLE Uutiset
Maahanmuuttajien kotouttamiseen käytettiin 183 miljoonaa. Paljonko otat siitä pois lamatalkoisiin? Paljonko?
Suomen budjetissa sata miljoonaa on kovin vähän, hyttysen pieru turvallisuudesta, jolla ne sinun yrityksesikin suojataan.
Tilanteet muuttuvat kovin nopeasti eikä valmiutta luoda sekunnissa. Älä anna aatteen hämärtää realiteettien tajua.
Ruotsin onkin panostettava enemmän, kun sukellusveneet hyökkäilevät siellä Ruotsin rannikolla koko ajan.
Sukellusveneiden etsiminen ja Ruotsin kuningaskunnan pelastaminen vierailta sukellusveneiltä - sehän se vasta maksaakin!
Onneksi Suomen rannikot ovat sukellusveneet jättäneet kokonaan rauhaan. Näin nekin rahat, jotka kuluisivat sukellusveneiden etsintään, voidaan käyttää rauhantyöhön.
----
Rauhantyötä ei ole pelkästään maahanmuuttajien hyysääminen. Rauhantyötä pitää tehdä ennaltaehkäisevästi, jotta mahdolliset kriisit, joiden pitää tulevaisuudessa vähentyä, saadaan minimoitua tai kokonaan ennalta torjuttua.
Maapallon kriisejä tulevat olemaan myrskyt, energiaongelmat, nälänhätä jne. Näitä kriisejä ei pyssyillä ehkäistä.
Sodat ja kriisit ovat aiheutuneet alistamisesta ja orjuuttamisesta, rajasodista, jotka ovat johtaneet sotaa käyneiden maiden köyhyyteen - molempien. Sodissa ei ole voittajia, vaan ainoastaan häviäjiä.
Rikkaiden "kriisinhallintatoimissa", sekä toimien aikana että niiden jälkeen, siviiliväestö kärsii kaikkein eniten. Tappajakoulutuksen saaneet tappavat toisiaan, ovat siihen erikoistuneita.
Siviilit eivät ole saaneet militarista koulutusta ja ovat puolustuskyvyttömiä. Lisäksi voittaneet raiskaavat ja kiduttavat häviäjien naiset ja lapset. Nälkään tappaminen on myös kiduttamista. "Kriisinhallitsijoita" ei tapeta nälkään, heille kyllä ruokaa löytyy vaikka lasten suusta.
Kriisejä ja sotia pitää torjua "wide world", maailmanlaajuisesti, eikä edistää eriarvoisuutta ja ahneutta esim. globaalin bisnestoiminnan kautta. Pieni Suomi, sodistaan toivottavasti oppinut, voi olla suunnannäyttäjä rauhan tiellä ei sotatantereilla.
Suomalaiset yritykset ovat edistäneet eriarvoisuutta viemällä tuotantoa orja- ja lapsityövoiman maihin, joissa ei ole työsuojelunormeja, tupoja tai tessejä.
Sijoittaisitko globaaliin yritykseen ulkomailla, jonka liikeidea on voiton maksimointi ja osinkojen jako lapsi- ja orjatyövoiman avulla? Minä en sijoita. Teen siten vähäistä rauhantyötä omalta osaltani.
Kummilapsi-toiminta on hyvää rauhantyötä. Apuatarvitsevia pitää auttaa heidän omassa kultuurissaan ja omassa maassaan - jos siihen on mahdollisuus ja niiden kenellä siihen on mahdollisuus.
Hyvätekeväisyys kyllä tuottaa tulosta - myös globaalisti - samoinkuin pahantekeväisyys, jonka nimi on itsekkyys ja ahneus.
Itsekkyyden ja ahneuden tuhoja paikataan sitten eri puolilla maapalloa "kriisinhallinnalla" ja sotakalustoa tuottamalla. Erittäin moni tiedemies viihtyy aseteollisuuden palveluksessa.
Eikö niitä rynnäreitä ym. tarvittavia "kriisinhallinta-aseita" voida hankkia, jos niitä joskus tarvitaan - eikä laman aikana?
Tuskinpa suomalaiset ovat kovin halukkaita kriisejä torjumaan tai sotia käymään missään puolella maapalloa nyt kun Suomessa on 708 köyhää tai köyhyysrajalla elävää. Kyllä se tiedetään mitä sodat maksaa ja kuka ne maksaa. Eivät niitä maksa Kokoomuksen intressiryhmät tai Suomen Puolustusvoimien sotahaukat.
Ruotsi tekee laajaa kehitysaputyötä eri keinoin. Ruotsalaiset opettajat ovat mm. kunnostautuneet viemällä opetustarvikkeita ja tieto-taitoa kehitysmaihin.
Suomen osallistuminen köyhyyden vähentämiseen ja YK:n tavoitteiden saavuttamiseen on tärkeämpää kuin asemäärärahojen lisäykset.
Esim. Ruotsin, Norjan ja Tanskan kehitysavun osuus on jo yli 0,7 prosenttia, mutta Suomen apu on pysynyt 0,39 prosentin tasolla. 0,51 prosentin saavuttaminen bruttokansantulosta laman aikana ja vuoteen 2010 tuntuu toivottamalta, mikäli Puolustusvoimien asearsenaalia kasvatetaan samanaikaisesti sadoilla miljoonilla euroilla.
n.3 milj.per viikko eli n.160 milj.vuosi.Juuri eduskunta äänesti.Englanti saa hyvitystä EU-jäsenmaksusta ja maksavatko muut ja mitä.On tämä korruptiota.Kuinkahan paljon kaikenlaisia salaisia sopimuksia kansalta salataan
Meneeko tuki hoville, maataloutuottajille, vai Englannin armeijalle - vai minne, miksi ja miten?
Onko se summa suoraa tukea Englannin maataloudelle ja "hullun lehmän taudista" kärsiville eläintehtailijoille - vai mitä?
Tokihan EU tukee myös suomen maatalousyrittäjiä, eli sen 40 % 1.9 miljardista eurosta (60 %) on kansallista tukea. EU-ruokapakettaja jaetaan myös maatalousviraston toimesta. Vuodesta 1996 pakettien arvo oli vajaat kaksi miljoonaa euroa, ollen nyt vajaa kolme miljoonaa.
Tukipaketit ja ruokajonot voitaisiin Suomessa hoitaa toisinkin: MOT 2.2. ohjelmassa kerrottiin noin kahdensadan euron lisäyksen perusturvaan riittävän (käteen jäävä osuus). Asiantuntijoina olivat ruokajonossa ruokaa jonottavat...
Vuosittainen "sosiaalipotti" perusturvan parantamiseksi edes tyydyttävälle tasolle vaatisi noin 400 miljoonaa euroa verokertymästä. Nyt kun hallitus on poistamassa työnantajien Kela-maksuja, EU:n ruokapaketteja tarvitaan yhä enemmän myös Suomessa.
Poisto vie Kelan tuloista noin miljardin.
Kyllä meidän kansalaisten on jo korkea aika tehdä jotain, suuret mielenosoitukset,kansa nyt tai ei koskaan suurin mielinosoituksin liikkeelle,kun muuhunkin olis tarvetta. 1 koulut on rappio tilassa ympäri maata,eikö lapsista pidetä huolta(homekouluja ja muutenkin rappiolla). 2 siivoojien palkat todella alhaiset,myyjien palkat,kiinteistö työntekijöiden palkat kaikki aputyöntekijöiden palkat pitäisi nostaa reippaasti pitäkää ihmiset puolijanne (kun kaikki ovat nousseet ihan pilviin).3 koulukiusaaminen pitää saada loppumaan,sinne ulkopuolisia välitunneille valvomaan ettei lapset joutuisivat huvin pienenä ihmisenä syrjäänvetäytyjän rooliin. 3 Vanhuksia kohdeltas tasapuolisesti,sinne resussia,nykyisin vain rikkaat joilla on rahaa pääsee tutkimusiin ja heikommassa asemasa syötetään lääkkeitä että eivät valita.Ja niille kokomuksen kansanedustajille jättäsvät kulukorvaukset nostamatta joka heille ei kuulu,ja kokoomus kun on innokas ydinvoiman kannattaja ,niin tehän voisitte sinne lähelle rakentaa talonne eikös olis hyvä ehdotus. Lopuksi kansalaiset ei muuta kuin parrikaadille,eihän me aina olla nynnyjä niinkuin tämänpäivän hallitus antaa ymmärtää.