Evoluutio
Pääartikkeli: Ihmisen evoluutio
Kartta varhaisista ihmisen migraatioista mitokondrioiden perusteella (tuhatta vuotta ennen nykyhetkeä).Ihmisten evoluutio yleensä keskittyy tarkastelemaan ihmisten (Homo) suvun kehitystä, mutta myös ihmistä edeltävien kädellisten ja ihmisapinoiden historiaa ja kehitystä. Biologisesti ihmiset luokitellaan Homo sapiens sapiens -lajiksi, joka on ainut Homo-suvun elossaoleva laji, muiden suvun jäsenten ja edeltävien apinaihmisten kuoltua sukupuuttoon.[2]
Lähimmät elossa olevat sukulaiset ihmiselle ovat tavallinen simpanssi ja bonobo. Ihmisen perintöaineksen kartoitus päätyi loppupäätelmään: ihmisen ja simpanssin sukulinjojen 6,5 miljoonan vuoden erossa olo on johtanut eroon perimässä, joka on vain kymmenen kertaa suurempi kuin ero toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välillä. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten.
Nykytiedon mukaan ihmiset kehittyivät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja myöhemmin syrjäyttivät muut kädelliset muualla maapallolla. Toisen, yleisesti vanhentuneeksi katsotun, teorian mukaan ihmisiä kehittyi maapallolla samanaikaisesti monella alueella.[3] Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin kuitenkin viittaa myöhäisellä pleistoseenikaudella ihmispopulaation olleen erittäin pieni, maksimissaan 10 000 yksilöä, mikä johti ihmisten pieneen geenipooliin. Erään arvion mukaan nykyihmistä alkeellisemman, muttei sen edeltäjän vaan rinnakkaismuodon Neandertalin ihmisen käsikirveen teko vaati 111 iskua neljässä työvaiheessa ja Cro-Magnonin ihmisen eli nykyihmisen käsikirves vaati 251 iskua yhdeksässä työvaiheessa.[4] Ihmisten evoluutiossa tärkeässä asemassa oli kasvanut aivotilavuus, joka on tyypillisesti aikuisilla nykyihmisillä noin 1400 cm³. Se on puolet suurempi kuin simpanssin tai gorillan, tosin hieman pienempi kuin Neandertalin ihmisen. Kasvanut älykkyys ja kehittyneet kommunikointitaidot johtivat ihmiskunnan nopeaan sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen.[5][6]
ME ATEISTIT TIEDÄMMEKIN TODEN, MUTTA MEITÄ KIUSAAVAT USKIKSET EI JOTEN LUKEKAA OPPIKAA JA LAKATKAA USKOMASTA SATUIHIN jUMALISTA.
Pääartikkeli: Ihmisen evoluutio
Kartta varhaisista ihmisen migraatioista mitokondrioiden perusteella (tuhatta vuotta ennen nykyhetkeä).Ihmisten evoluutio yleensä keskittyy tarkastelemaan ihmisten (Homo) suvun kehitystä, mutta myös ihmistä edeltävien kädellisten ja ihmisapinoiden historiaa ja kehitystä. Biologisesti ihmiset luokitellaan Homo sapiens sapiens -lajiksi, joka on ainut Homo-suvun elossaoleva laji, muiden suvun jäsenten ja edeltävien apinaihmisten kuoltua sukupuuttoon.[2]
Lähimmät elossa olevat sukulaiset ihmiselle ovat tavallinen simpanssi ja bonobo. Ihmisen perintöaineksen kartoitus päätyi loppupäätelmään: ihmisen ja simpanssin sukulinjojen 6,5 miljoonan vuoden erossa olo on johtanut eroon perimässä, joka on vain kymmenen kertaa suurempi kuin ero toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välillä. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten.
Nykytiedon mukaan ihmiset kehittyivät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja myöhemmin syrjäyttivät muut kädelliset muualla maapallolla. Toisen, yleisesti vanhentuneeksi katsotun, teorian mukaan ihmisiä kehittyi maapallolla samanaikaisesti monella alueella.[3] Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin kuitenkin viittaa myöhäisellä pleistoseenikaudella ihmispopulaation olleen erittäin pieni, maksimissaan 10 000 yksilöä, mikä johti ihmisten pieneen geenipooliin. Erään arvion mukaan nykyihmistä alkeellisemman, muttei sen edeltäjän vaan rinnakkaismuodon Neandertalin ihmisen käsikirveen teko vaati 111 iskua neljässä työvaiheessa ja Cro-Magnonin ihmisen eli nykyihmisen käsikirves vaati 251 iskua yhdeksässä työvaiheessa.[4] Ihmisten evoluutiossa tärkeässä asemassa oli kasvanut aivotilavuus, joka on tyypillisesti aikuisilla nykyihmisillä noin 1400 cm³. Se on puolet suurempi kuin simpanssin tai gorillan, tosin hieman pienempi kuin Neandertalin ihmisen. Kasvanut älykkyys ja kehittyneet kommunikointitaidot johtivat ihmiskunnan nopeaan sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen.[5][6]
ME ATEISTIT TIEDÄMMEKIN TODEN, MUTTA MEITÄ KIUSAAVAT USKIKSET EI JOTEN LUKEKAA OPPIKAA JA LAKATKAA USKOMASTA SATUIHIN jUMALISTA.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>>Uskikset
Miettimisen aihetta... 24.1.2009 klo 10.50