sotaoikeus ja kenttäoikeus jatkosodan aikana

lain perusteella sotaväen alioikeutena sodan aikan oli kenttäoikeus. Sellainen perustettiin kunkin yhtymän, sotilaspiirin ja vastaavan esikunnan yhteyteen. Se käsitteli kaikkine ao, joukoissa palvelevien asiat.

Ne käsittelivät ensisijaisesti sotilaiden tekemät rikokset, joista lain mukaan voitiin tuomita muuhun kuin järjestysrangaistukseen. Kokoonpanossa oli lainoppinut puheenjohtaja eli sotatuomari ja kaksi jäsentä. Lisäksi oli syyttäjä.

Pikaoikeus oli tiettyyn tilanteeseen asetettu erityisoikeusistuin.

Ylempänä oikeusasteena oli sotaylioikerus ja ylimpänä Korkein Oikeus.

Periaatteessa sotilaan asia käsiteltiin aina sen yhtymän kenttäoikeudessa, jossa hän palveli.

Katso esimerkiksi Jatkosodan pikku jättiläinen

Siviilioikeudet käsittelivät siviilien rikokset.

2. divisioonan sotatuomarin Paavo Alkion muistelmakirjassa on kerrottu seikkaperäisesti kokoonpanot ja siinä on erilaisten tapausten käsittelyä. Jos sinulla ei ole kiire, kannattaa etsiä ja lukea.

KENTTÄOIKEUS on poikkeusoloissa muodostettu erityistuomioistuin. Suomessa nimeä kenttäoikeus käytettiin talvi- ja jatkosodan aikana toiminnassa olleista tuomioistuimista, joiden tehtävänä oli käsitellä sotilaiden ja miehitetyn alueen väestön tekemiä rikoksia. Näiden tuomioistuinten tuomioista sai yleensä valittaa sotaylioikeuteen. Tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluivat lainoppinut puheenjohtaja eli sotatuomari, upseerijäsen ja aliupseeristoon tai miehistöön kuulunut jäsen.

SOTAOIKEUS on rauhanajan termi. Sotilaiden tekemät rikokset tutkittiin Suomessa itsenäisyyden aikana rauhanaikaisissa sotaoikeuksissa vuoteen 1983 saakka. Sotaoikeuteen kuuluivat lainoppinut puheenjohtaja, sotatuomari, ja neljä sotilasjäsentä (kaksi upseeria ja kaksi aliupseeria).

Sota-aikana vastaavalla kokoonpanolla toimivat siis kenttäoikeudet, joissa oli kaksi sotilasjsentä ja yksinkertaisempi oikeudenkäyntimenettely.

PIKAOIKEUS. Erityistapauksissa saatettiin kuolemantuomiota vaativissa rikoksissa sota-aikana asettaa erityinen pikaoikeus, jossa oli kahdeksan sotilasjäsentä ja lainoppinut puheenjohtaja. Pikaoikeus toimitti käsittelyn suullisesti joukko-osaston edessä ja sen tuomio pantiin välittömästi täytäntöön.

Pikaoikeuden tuomiosta ei voinut valittaa.