moi! tyttäreni Minna löysi metsästä kotilon jolle
tehtiin "akvaarioon" koti mullasta, kivistä ja
kasveista. Tällä hetkellä on 3 kotiloa joilla on
ihan omat nimetkin; Toni, Tiina & Tino.
Ongelmani on etten tiedä kuinka niitä hoidetaan
esim. talven yli että ne pysyisi hengissä!!
Jos jollakin on tietoa tai tietää jonkin hyvän
sivun niin pliis, laittakaa meiliä mun postiini!
t: [email protected]
tehtiin "akvaarioon" koti mullasta, kivistä ja
kasveista. Tällä hetkellä on 3 kotiloa joilla on
ihan omat nimetkin; Toni, Tiina & Tino.
Ongelmani on etten tiedä kuinka niitä hoidetaan
esim. talven yli että ne pysyisi hengissä!!
Jos jollakin on tietoa tai tietää jonkin hyvän
sivun niin pliis, laittakaa meiliä mun postiini!
t: [email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
... satut tietämään akaattikotiloiden hoidosta,
niin sama hoito pätee luonnostakin löydetyihin
kotiloihin.
Minullakin oli vielä pari vuotta sitten kova
kotilo ja etana vimma, niin että keräilin niitä
kaikenlaisiin purkkeihin ja sitten tutukiskelin
ja hoitelin niitä. Jos kotilosi ovat kuorellisia
(vähän outo sanonta) ja lima osa on aika tumma ja
kuori ruskehtava ja alle 4 cm pitkä, ne
saattaisivat olla mustahuulitarhakotiloita...
Niille kannattaa antaa ihan vaan kaikenlaisia
vihanneksia, ja varsinkin salaattia ja kurkkua.
Kesällä (ja vielä nyt syksylläkin) kannattaa
kokeille erilaisia kasvin lehtiä. Mummoni
kasvimaa on aina ihan täynnä näitä
mustahuulikotiloita, ja siellä niille maistuu
ainakin raparperin lehti ja herne. Kokeile vaikka
näitä! =)
Achatina
Kiitti vastauksestasi, mutta meillä taitaa olla
joku muu laji. Oli alux noita sun mainitsemia
mutta ne oli tosiaan mustia möykkyjä eikä kivoja.
Nää meidän on "tavallisia etanoita" joilla on
koti selässä. ollaan jätetty metsään "nää ei
kotia omaavat"- etanat. Näillä on söpöt silmät ja
tuntosarvet ja menevät aina kuoreensa nukkumaan
mutta ovat ihanan sosiaalisia & pirteitä tyyppejä.
Oon antanut niille salaattia & kurkkua
kananmunan kuorta. Kuulin että näitä pitää
talvehdittaa ja siinä saan tosi haasteen, ois
kiva jos ne selviäis siitä ja ois meillä
pitkäänkin! t: Sini ;)