MInä tyhmä

Apinalaumassa tahi ruohonsyöjillä kaikki syövät heiniä ja lehtiä ja sen sellaista,joten niillä ruoan saanti pelaa eri lailla kuin laumana liikkuvilla petoeläimillä. Käsitin avauksen, että siinä puhuttiin laumapetoeläimistä, ei lehtiä mussuttavista apinoista tahi jostain apilansyöjistä.

----Miksi se saisi vähemmän ruokaa kuin muut, vaikka hankkii koko laumalle enemmän ruokaa? Todennäköisempäähän olisi, että se saa enemmän ruokaa, kun se pystyy sitä enemmän hankkimaan.----
Ei petolaumassa saa saaliin kaataja sen enempää kuin muut. Sitten yleisessä rähinässä katsotaan kuka saa mminkäkin verran. Eniten saavat laumat vahvimmat ja arvojärjestyksessä ylemmät. Kaataja voi jääda vaikka kokonaan ilmankin.

---------Ei opeta. Evoluutioteoria opettaa, että sellaiset ominaisuudet, joiden avulla saadaan keskimääräistä enemmän poikasia leviävät keskimääräistä useammin populaatioon.------
Mikään ei todista, että hyvä saalisusominaisuus laumaeläimillä edistäisi saalistajan poikasmäärää yhtään enemää kuin lauman muittenkaan jäsenten.

---------Huomaatko, että teitkin hyödyllisestä ominaisuudesta haitallisen väittämällä, että se vähentää saalistajan ruokaa,-----

Pötypuhetta, enhän minä niin väitä että juuri se hyvä metsästysominaisuus vähentäisi. Eläpäs viäristele! On vain muusta syystä sellainen että ei pärjää yleisessä rähinässä niin hyvin.
Katsos, on niinkun taskuvarkailla. Voi olla näppräräsorminen sieppaamaan rahapussit mutta jengin pomo vie saaliin ja juhlii sillä itse.

Ymmärsitkös nyt miten luonnossakin menee.

kovasti kirjoitti:

----Miksi se saisi vähemmän ruokaa kuin muut, vaikka hankkii koko laumalle enemmän ruokaa? Todennäköisempäähän olisi, että se saa enemmän ruokaa, kun se pystyy sitä enemmän hankkimaan.----
Ei petolaumassa saa saaliin kaataja sen enempää kuin muut. Sitten yleisessä rähinässä katsotaan kuka saa mminkäkin verran. Eniten saavat laumat vahvimmat ja arvojärjestyksessä ylemmät. Kaataja voi jääda vaikka kokonaan ilmankin.

---------Ei opeta. Evoluutioteoria opettaa, että sellaiset ominaisuudet, joiden avulla saadaan keskimääräistä enemmän poikasia leviävät keskimääräistä useammin populaatioon.------
Mikään ei todista, että hyvä saalisusominaisuus laumaeläimillä edistäisi saalistajan poikasmäärää yhtään enemää kuin lauman muittenkaan jäsenten.

---------Huomaatko, että teitkin hyödyllisestä ominaisuudesta haitallisen väittämällä, että se vähentää saalistajan ruokaa,-----

Pötypuhetta, enhän minä niin väitä että juuri se hyvä metsästysominaisuus vähentäisi. Eläpäs viäristele! On vain muusta syystä sellainen että ei pärjää yleisessä rähinässä niin hyvin.
Katsos, on niinkun taskuvarkailla. Voi olla näppräräsorminen sieppaamaan rahapussit mutta jengin pomo vie saaliin ja juhlii sillä itse.

Ymmärsitkös nyt miten luonnossakin menee.

""Ei petolaumassa saa saaliin kaataja sen enempää kuin muut. Sitten yleisessä rähinässä katsotaan kuka saa mminkäkin verran. Eniten saavat laumat vahvimmat ja arvojärjestyksessä ylemmät. Kaataja voi jääda vaikka kokonaan ilmankin.""

Niin. Mutta miksi se saisi vähemmän ruokaa sen vuoksi että se saalistaa enemmän?

""Mikään ei todista, että hyvä saalisusominaisuus laumaeläimillä edistäisi saalistajan poikasmäärää yhtään enemää kuin lauman muittenkaan jäsenten.""

Niin. Jos se ei saa ominaisuutensa vuoksi keskimääräistä enemmän poikasia, sen ominaisuudet eivät leviä populaatioon. Etkö ymmärtänyt?

""Pötypuhetta, enhän minä niin väitä että juuri se hyvä metsästysominaisuus vähentäisi. Eläpäs viäristele! On vain muusta syystä sellainen että ei pärjää yleisessä rähinässä niin hyvin.""

Ahaa. Sillä on siis haitallisia ominaisuuksia, jotka unohdit alkuperäisessä esimerkissäsi mainita. Se tietysti muuttaa tilanteen. No noiden haitallisten ominaisuuksien vuoksi se saattaa saada keskimääräistä vähemmän jälkeläisiä.

""Katsos, on niinkun taskuvarkailla. Voi olla näppräräsorminen sieppaamaan rahapussit mutta jengin pomo vie saaliin ja juhlii sillä itse.""

Luuletko ettei tuo taskuvaras omi hieman saaliistaan itselleen tai ettei pomo palkitse mitenkään parasta saalistajaansa?

""Ymmärsitkös nyt miten luonnossakin menee.""

Ymmärsin, että teit esimerkistäsi epärealistisen ja jätit alkuperäisestä esimerkistäsi nuo haitallliset ominaisuudet pois. Teitkö tämä tyhmyyttäsi vai haluatko vääristellä?

kovasti kirjoitti:

----Miksi se saisi vähemmän ruokaa kuin muut, vaikka hankkii koko laumalle enemmän ruokaa? Todennäköisempäähän olisi, että se saa enemmän ruokaa, kun se pystyy sitä enemmän hankkimaan.----
Ei petolaumassa saa saaliin kaataja sen enempää kuin muut. Sitten yleisessä rähinässä katsotaan kuka saa mminkäkin verran. Eniten saavat laumat vahvimmat ja arvojärjestyksessä ylemmät. Kaataja voi jääda vaikka kokonaan ilmankin.

---------Ei opeta. Evoluutioteoria opettaa, että sellaiset ominaisuudet, joiden avulla saadaan keskimääräistä enemmän poikasia leviävät keskimääräistä useammin populaatioon.------
Mikään ei todista, että hyvä saalisusominaisuus laumaeläimillä edistäisi saalistajan poikasmäärää yhtään enemää kuin lauman muittenkaan jäsenten.

---------Huomaatko, että teitkin hyödyllisestä ominaisuudesta haitallisen väittämällä, että se vähentää saalistajan ruokaa,-----

Pötypuhetta, enhän minä niin väitä että juuri se hyvä metsästysominaisuus vähentäisi. Eläpäs viäristele! On vain muusta syystä sellainen että ei pärjää yleisessä rähinässä niin hyvin.
Katsos, on niinkun taskuvarkailla. Voi olla näppräräsorminen sieppaamaan rahapussit mutta jengin pomo vie saaliin ja juhlii sillä itse.

Ymmärsitkös nyt miten luonnossakin menee.

Kävikö mielessä, että evoluutiota ja valintaa tapahtuu myös populaatiotasolla? Mitenkäs käy, jos laumassa hyvästä kaatotaidosta ei ole minkäänlaista etua kaatajalle, jos naapurireviirillä asustaa lauma, jossa tällaista etua metsästystaidosta on? Kumpi lauma pitemmällä juoksulla "valtaa markkinat"?

Turkana kirjoitti:

""Ei petolaumassa saa saaliin kaataja sen enempää kuin muut. Sitten yleisessä rähinässä katsotaan kuka saa mminkäkin verran. Eniten saavat laumat vahvimmat ja arvojärjestyksessä ylemmät. Kaataja voi jääda vaikka kokonaan ilmankin.""

Niin. Mutta miksi se saisi vähemmän ruokaa sen vuoksi että se saalistaa enemmän?

""Mikään ei todista, että hyvä saalisusominaisuus laumaeläimillä edistäisi saalistajan poikasmäärää yhtään enemää kuin lauman muittenkaan jäsenten.""

Niin. Jos se ei saa ominaisuutensa vuoksi keskimääräistä enemmän poikasia, sen ominaisuudet eivät leviä populaatioon. Etkö ymmärtänyt?

""Pötypuhetta, enhän minä niin väitä että juuri se hyvä metsästysominaisuus vähentäisi. Eläpäs viäristele! On vain muusta syystä sellainen että ei pärjää yleisessä rähinässä niin hyvin.""

Ahaa. Sillä on siis haitallisia ominaisuuksia, jotka unohdit alkuperäisessä esimerkissäsi mainita. Se tietysti muuttaa tilanteen. No noiden haitallisten ominaisuuksien vuoksi se saattaa saada keskimääräistä vähemmän jälkeläisiä.

""Katsos, on niinkun taskuvarkailla. Voi olla näppräräsorminen sieppaamaan rahapussit mutta jengin pomo vie saaliin ja juhlii sillä itse.""

Luuletko ettei tuo taskuvaras omi hieman saaliistaan itselleen tai ettei pomo palkitse mitenkään parasta saalistajaansa?

""Ymmärsitkös nyt miten luonnossakin menee.""

Ymmärsin, että teit esimerkistäsi epärealistisen ja jätit alkuperäisestä esimerkistäsi nuo haitallliset ominaisuudet pois. Teitkö tämä tyhmyyttäsi vai haluatko vääristellä?

kaiken muuksi kuin mitä olen sanonut.

.....miksi se saisi vähemmän ruokaa sen vuoksi että se saalistaa enemmän?.....

Enhän minä ole noin sanonut. Miksi teet minua kiusateksesi tuollaisia kysymyksiä kun tiedät vallan hyvin että en tuota tarkoita?
En siis sano että saa vähemän ruokaa sen takia vaan siitä huolimatta. Kuten tiedät ei saaliin kiinniottajaa eläinlaumassa palkita vaan ruoasta on tapeltava. Jos on hyvä juoksija ei välttämättä silloin ole voimakas tappelija.

....Jos se ei saa ominaisuutensa vuoksi keskimääräistä enemmän poikasia, sen ominaisuudet eivät leviä populaatioon. Etkö ymmärtänyt?....

Minkä vuoksi sanot närkästyneenä "etkö ymmärtänyt"? Sitähän juuri kysyn itseäni viisaammilta. Mutta evoluutiotiorian mukaan hyvät ominaisuudet väistämättä leviävät koko yhteisöön. Sehän on juuri evoluution käyttövoima. Jos näin ei tapahdu ei ole evoluutiotakaan.

.....Sillä on siis haitallisia ominaisuuksia, jotka unohdit alkuperäisessä esimerkissäsi mainita. ....

Taas puhut vähän kummallisesti. En ole sanonut että sillä olisi haitallisia ominaisuuksia. Siltä vain puuttuu joitain hyödyllisiä joita muilla on. Tai ei oikeastaan edes puutu mutta on vain raakaa tappelukykyä vähemmän kuin toisilla. Eihän se ole mikään haitta vaan ominaisuus.
Niihän on ihmisilläkin, on erilaisia ruumiin ja sielun voimia. Mutta silti ei puhuta että olisi jokin haitallinen ominaisuus. Vai olenko väärässä?

........Luuletko ettei tuo taskuvaras omi hieman saaliistaan itselleen tai ettei pomo palkitse mitenkään parasta saalistajaansa?....

Älä suotta luule tuota. Jengeissä on niin kova kuri, että jos saalistaan ei vie kokonaan pomon syliin niin se on yleensä henki pois. Pomon pettäminen lyhentää nuoren ikää ja samalla estää hänen jälkeläistuottonsa. Joten etuja itselleen salaa hankkiva ei pärjää evoluution rattaissa.

......Ymmärsin, että teit esimerkistäsi epärealistisen ja jätit alkuperäisestä esimerkistäsi nuo haitallliset ominaisuudet pois.....

Mitkä haitalliset ominaisuudet? Voisitko nimetä ne mitkä jätin pois. Kerroin vain että ei ole kaikessa paras. On paras vain yhdessä lajissa. Eihän se silloin ole haitallista eikä epärealismia vaan aivan normaalia.

....Teitkö tämä tyhmyyttäsi vai haluatko vääristellä?.....
Onko tuo vääristely enää ainoa asia minkä osaat sanoa kun joku hiemankaan puolustelee näkemystään tai kysyy sinulta vaikeita? Hieman yksitoikkoinen jo olet, keksisit jotain uutta ja tuoretta.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

Kävikö mielessä, että evoluutiota ja valintaa tapahtuu myös populaatiotasolla? Mitenkäs käy, jos laumassa hyvästä kaatotaidosta ei ole minkäänlaista etua kaatajalle, jos naapurireviirillä asustaa lauma, jossa tällaista etua metsästystaidosta on? Kumpi lauma pitemmällä juoksulla "valtaa markkinat"?

....Kumpi lauma pitemmällä juoksulla "valtaa markkinat"? .....

Ei välttämättä kumpikaan, luulisin. Jos naapurilaumallekin on ruokaa riittävästi että saavat mahansa täyteen vaikka ei huippumetsästäjää laumassa olisikaan.
Niin ja heillä on vastaavasti jollain jokin muu hyvä ominaisuus, jota ei ole kellään tämän ensinmainitun lauman jäsenellä.

Lisäksi vielä jos sen huippumetsästäjän ominaisuudet eivät jalostu edelleen uusiin sukupolviin niin se yksilö jää vain tähdenlennoksi eikä kai evoluution aikaskaaloissa yksi elukka ja sen lyhyt elinikä vielä mitään merkkaa.

monimutkaista kirjoitti:

....Kumpi lauma pitemmällä juoksulla "valtaa markkinat"? .....

Ei välttämättä kumpikaan, luulisin. Jos naapurilaumallekin on ruokaa riittävästi että saavat mahansa täyteen vaikka ei huippumetsästäjää laumassa olisikaan.
Niin ja heillä on vastaavasti jollain jokin muu hyvä ominaisuus, jota ei ole kellään tämän ensinmainitun lauman jäsenellä.

Lisäksi vielä jos sen huippumetsästäjän ominaisuudet eivät jalostu edelleen uusiin sukupolviin niin se yksilö jää vain tähdenlennoksi eikä kai evoluution aikaskaaloissa yksi elukka ja sen lyhyt elinikä vielä mitään merkkaa.

Jossitteluketju alkoi kuvitelmalla:
"Kuvitellaas että populaatiossa on 10 ruokaa hankkivaa jäsentä. Niistä yhdellä on jokin erinomainen geenimuutos, jonka turvin se saa hankittua valtavasti ruokaa koko laumalle."

Ja nyt sinä jossilet lisää:
"Jos naapurilaumallekin on ruokaa riittävästi että saavat mahansa täyteen vaikka ei huippumetsästäjää laumassa olisikaan."

Vastaus on ilmeinen: jos saalistusteholla ei ole mitään väliä, niin se ei anna juurikaan valintaetua, vaan karsinta ja valinta tapahtuvat joidenkin muiden ominaisuuksien perusteella.

Karsintaa tapahtuu kuitenkin väistämättä, koska kaikki eliöt lisääntyvät eksponentiaalisesti, jos mikään ei niiden määrää karsi. Jos mitään muuta karsivaa tekijää ei löydy, niin elinalue kuin elinalue "ylikansoittuu" ja joku välttämätön resurssi loppuu väistämättä: ruoka, vesi, pesäpaikat, tila, ...

Vai jossitellaanko seuraavaksi, että populaation asuialue on ääretön?

miksi väännät kirjoitti:

kaiken muuksi kuin mitä olen sanonut.

.....miksi se saisi vähemmän ruokaa sen vuoksi että se saalistaa enemmän?.....

Enhän minä ole noin sanonut. Miksi teet minua kiusateksesi tuollaisia kysymyksiä kun tiedät vallan hyvin että en tuota tarkoita?
En siis sano että saa vähemän ruokaa sen takia vaan siitä huolimatta. Kuten tiedät ei saaliin kiinniottajaa eläinlaumassa palkita vaan ruoasta on tapeltava. Jos on hyvä juoksija ei välttämättä silloin ole voimakas tappelija.

....Jos se ei saa ominaisuutensa vuoksi keskimääräistä enemmän poikasia, sen ominaisuudet eivät leviä populaatioon. Etkö ymmärtänyt?....

Minkä vuoksi sanot närkästyneenä "etkö ymmärtänyt"? Sitähän juuri kysyn itseäni viisaammilta. Mutta evoluutiotiorian mukaan hyvät ominaisuudet väistämättä leviävät koko yhteisöön. Sehän on juuri evoluution käyttövoima. Jos näin ei tapahdu ei ole evoluutiotakaan.

.....Sillä on siis haitallisia ominaisuuksia, jotka unohdit alkuperäisessä esimerkissäsi mainita. ....

Taas puhut vähän kummallisesti. En ole sanonut että sillä olisi haitallisia ominaisuuksia. Siltä vain puuttuu joitain hyödyllisiä joita muilla on. Tai ei oikeastaan edes puutu mutta on vain raakaa tappelukykyä vähemmän kuin toisilla. Eihän se ole mikään haitta vaan ominaisuus.
Niihän on ihmisilläkin, on erilaisia ruumiin ja sielun voimia. Mutta silti ei puhuta että olisi jokin haitallinen ominaisuus. Vai olenko väärässä?

........Luuletko ettei tuo taskuvaras omi hieman saaliistaan itselleen tai ettei pomo palkitse mitenkään parasta saalistajaansa?....

Älä suotta luule tuota. Jengeissä on niin kova kuri, että jos saalistaan ei vie kokonaan pomon syliin niin se on yleensä henki pois. Pomon pettäminen lyhentää nuoren ikää ja samalla estää hänen jälkeläistuottonsa. Joten etuja itselleen salaa hankkiva ei pärjää evoluution rattaissa.

......Ymmärsin, että teit esimerkistäsi epärealistisen ja jätit alkuperäisestä esimerkistäsi nuo haitallliset ominaisuudet pois.....

Mitkä haitalliset ominaisuudet? Voisitko nimetä ne mitkä jätin pois. Kerroin vain että ei ole kaikessa paras. On paras vain yhdessä lajissa. Eihän se silloin ole haitallista eikä epärealismia vaan aivan normaalia.

....Teitkö tämä tyhmyyttäsi vai haluatko vääristellä?.....
Onko tuo vääristely enää ainoa asia minkä osaat sanoa kun joku hiemankaan puolustelee näkemystään tai kysyy sinulta vaikeita? Hieman yksitoikkoinen jo olet, keksisit jotain uutta ja tuoretta.

""miksi väännät kaiken muuksi kuin mitä olen sanonut.

.....miksi se saisi vähemmän ruokaa sen vuoksi että se saalistaa enemmän?.....

Enhän minä ole noin sanonut. Miksi teet minua kiusateksesi tuollaisia kysymyksiä kun tiedät vallan hyvin että en tuota tarkoita?""

Jätit selittämättä syyn, että miksi se saisi vähemmän ruokaa kuin muut, joten arvelin, että se liittyy tuohon että se on parempi saalistaja. Siihen pyysin selvennöstä.

""En siis sano että saa vähemän ruokaa sen takia vaan siitä huolimatta. Kuten tiedät ei saaliin kiinniottajaa eläinlaumassa palkita vaan ruoasta on tapeltava. Jos on hyvä juoksija ei välttämättä silloin ole voimakas tappelija.""

Suurimassa osassa eläinlaumoista saalistaja toki palkitaan ja se pystyy ruokkimaan myös poikasensa paremmin ja tähän viittasikin kysymykseni "Miksi se saisi vähemmän ruokaa kuin muut, vaikka hankkii koko laumalle enemmän ruokaa? Todennäköisempäähän olisi, että se saa enemmän ruokaa, kun se pystyy sitä enemmän hankkimaan." Toki on eläimiä, jotka jakavat ruoan laumana arvojärjestyksessä.

""Minkä vuoksi sanot närkästyneenä "etkö ymmärtänyt"? Sitähän juuri kysyn itseäni viisaammilta. Mutta evoluutiotiorian mukaan hyvät ominaisuudet väistämättä leviävät koko yhteisöön. Sehän on juuri evoluution käyttövoima. Jos näin ei tapahdu ei ole evoluutiotakaan.""

Ahaa. Kysymyksessä oli siis väärinymmärryksesi evoluution mekanismeista. Hyvätkään ominaisuudet eivät väistämättä leviä populaatioon. Yksi syy on juuri tuo, että jos sen avulla ei saa lisää lsiääntymiskykyisiä jälkeläisiä, niin evoluutio ei kuitenkaan suosi sitä, mutta toinen tärkeä syy on myös se, että hyvänkin ominaisuuden leviäminen populaatioon on tilastollinen prosessi, eikä se välttämättä leviä edes, vaikka sen avulla keskimäärin saisikin enemmän poikaisia, myös sattuma vaikuttaa. Suurin osa lievästi hyödyllisistäkin ominaisuuksista karsiutuu.

""Taas puhut vähän kummallisesti. En ole sanonut että sillä olisi haitallisia ominaisuuksia. Siltä vain puuttuu joitain hyödyllisiä joita muilla on. Tai ei oikeastaan edes puutu mutta on vain raakaa tappelukykyä vähemmän kuin toisilla. Eihän se ole mikään haitta vaan ominaisuus. Niihän on ihmisilläkin, on erilaisia ruumiin ja sielun voimia. Mutta silti ei puhuta että olisi jokin haitallinen ominaisuus. Vai olenko väärässä?""

Olet oikeassa. Mutta et kertonut alkuperäisessä viestissäsi syytä miksi se jää vähemmälle ruoalle.

""Älä suotta luule tuota. Jengeissä on niin kova kuri, että jos saalistaan ei vie kokonaan pomon syliin niin se on yleensä henki pois. Pomon pettäminen lyhentää nuoren ikää ja samalla estää hänen jälkeläistuottonsa. Joten etuja itselleen salaa hankkiva ei pärjää evoluution rattaissa.""

Entäs tuon parhaan taskuvarkaan palkitsiminen? Sitä paitsi ovelin taskuvaras tietysti onnistuu huijaamaan myös pomoaan.

""Mitkä haitalliset ominaisuudet? Voisitko nimetä ne mitkä jätin pois. Kerroin vain että ei ole kaikessa paras. On paras vain yhdessä lajissa. Eihän se silloin ole haitallista eikä epärealismia vaan aivan normaalia.""

Kerroit, että se jää vähemmälle ruoalle kuin muut, joten jonkin ominaisuuden suhteen sillä on siis haitta verrattuna populaation muihin jäseniin.

""Onko tuo vääristely enää ainoa asia minkä osaat sanoa kun joku hiemankaan puolustelee näkemystään tai kysyy sinulta vaikeita? Hieman yksitoikkoinen jo olet, keksisit jotain uutta ja tuoretta.""

1. Esimerkkisi oli puutteellinen tai epäselvästi ilmaistu, siitä sai käsityksen, että tuo sama ominaisuus jonka avulla se saalisti enemmän johtaisi siihen, että se saa vähemmän ruokaa kuin muut, mikä johtaisi siihen että se saa keskimäärin vähemmän jälkeläisiä, jolloin tuon ominaisuuden leviäminen olisikin erittäin epätodennäköistä.

2. Hyvänkään ominaisuuden ei ole välttämätöntä levitä populaatioon. Usein lievästi hyödylliset ominaisuudet karsiutuvat ihan sattuman takia.

3. Useimmiten parempi saalistaja saa laumassakin enemmän ruokaa, mikä auttaa sitä saamaan lisää poikasia, jolloin sen ominaisuudet leviävät populaatioon.

kovasti kirjoitti:

----Miksi se saisi vähemmän ruokaa kuin muut, vaikka hankkii koko laumalle enemmän ruokaa? Todennäköisempäähän olisi, että se saa enemmän ruokaa, kun se pystyy sitä enemmän hankkimaan.----
Ei petolaumassa saa saaliin kaataja sen enempää kuin muut. Sitten yleisessä rähinässä katsotaan kuka saa mminkäkin verran. Eniten saavat laumat vahvimmat ja arvojärjestyksessä ylemmät. Kaataja voi jääda vaikka kokonaan ilmankin.

---------Ei opeta. Evoluutioteoria opettaa, että sellaiset ominaisuudet, joiden avulla saadaan keskimääräistä enemmän poikasia leviävät keskimääräistä useammin populaatioon.------
Mikään ei todista, että hyvä saalisusominaisuus laumaeläimillä edistäisi saalistajan poikasmäärää yhtään enemää kuin lauman muittenkaan jäsenten.

---------Huomaatko, että teitkin hyödyllisestä ominaisuudesta haitallisen väittämällä, että se vähentää saalistajan ruokaa,-----

Pötypuhetta, enhän minä niin väitä että juuri se hyvä metsästysominaisuus vähentäisi. Eläpäs viäristele! On vain muusta syystä sellainen että ei pärjää yleisessä rähinässä niin hyvin.
Katsos, on niinkun taskuvarkailla. Voi olla näppräräsorminen sieppaamaan rahapussit mutta jengin pomo vie saaliin ja juhlii sillä itse.

Ymmärsitkös nyt miten luonnossakin menee.

Viedäänpä esimerkki vähän lähemmäs todellisuutta. Otetaan vaikkapa leijonalauma. Leijonilla naaraat pääasiassa saalistavat ja uros vie "leijonanosan". Mitta. Hyvin saalistava naaras pyytää myös pientä riistaa, jonka se syö itse. Siis se hyötyy. Lisäksi lauma, jossa on erittäin hyvin saalistava naaras, saa enemmän ravintoa kuin sellainen lauma, jonka naaraista yksikään ei pärjää. Kun saalista on enemmän, sitä riittää enemmän myös pennuille, ja siinä kahakassa naaras myös huolehtii pennuistaan. Kaiken kaikkiaan kko lauma siis syö paremmin, pennut kasvavat terveemmiksi, ja sen hyvin saalistava naaraan pennut saavat enemmän kuin muut pennut.

Lisäksi lauma on kokonainen yksikkö. Uros - vaikka ei saalista kovin hyvin - puolustaa naaraitaan ja karkottaa muut saalistajat. Se myös pariutuu kaikkien naaraiden kanssa, joten kaikki pennut ovat sen. Hyvin saalistavat naaraat huonossa laumassa taas usein irtautuvat laumasta ja kasvattavat pentunsa yksin. Kaikki tämä johtaa siihen, että hyvin toimivan uroksen lauma pärjää kokonaisuudessaan paremmin ja hyvin saalistavan naaraan pennut jäävät useammin eloon.

Samaa voisi sanoa susi- ja muista koiraeläinlaumoista. Samat ominaisuudet, jotka tekevät hyvän metsästäjän, tekevät myös hyvän tappelijan. Laumassa lisääntyvät yleensä vain alfauros ja -naaras. Asemansa ne ovat hankkineet lauman kunnioituksella - muun muassa metsästystä johtamalla - ja hyvän tappelijan kyvyillä, joita tarvitaan myös ison saaliin hankkimisessa. Lopputulos on, että laumassa leviävät juuri alfauroksen ja -naaraan geenit.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

Jossitteluketju alkoi kuvitelmalla:
"Kuvitellaas että populaatiossa on 10 ruokaa hankkivaa jäsentä. Niistä yhdellä on jokin erinomainen geenimuutos, jonka turvin se saa hankittua valtavasti ruokaa koko laumalle."

Ja nyt sinä jossilet lisää:
"Jos naapurilaumallekin on ruokaa riittävästi että saavat mahansa täyteen vaikka ei huippumetsästäjää laumassa olisikaan."

Vastaus on ilmeinen: jos saalistusteholla ei ole mitään väliä, niin se ei anna juurikaan valintaetua, vaan karsinta ja valinta tapahtuvat joidenkin muiden ominaisuuksien perusteella.

Karsintaa tapahtuu kuitenkin väistämättä, koska kaikki eliöt lisääntyvät eksponentiaalisesti, jos mikään ei niiden määrää karsi. Jos mitään muuta karsivaa tekijää ei löydy, niin elinalue kuin elinalue "ylikansoittuu" ja joku välttämätön resurssi loppuu väistämättä: ruoka, vesi, pesäpaikat, tila, ...

Vai jossitellaanko seuraavaksi, että populaation asuialue on ääretön?

....Vai jossitellaanko seuraavaksi, että populaation asuialue on ääretön?.......

Heti kun joudutte altavastaajiksi ja selitykset loppuu niin närkästys nousee pintaan ja alkaa näsäviisailu tai muuten vain pottuilu. Tartteeko sen evouskon olla koko ajan noin herkkää?

UPDATE_6914939 kirjoitti:

Viedäänpä esimerkki vähän lähemmäs todellisuutta. Otetaan vaikkapa leijonalauma. Leijonilla naaraat pääasiassa saalistavat ja uros vie "leijonanosan". Mitta. Hyvin saalistava naaras pyytää myös pientä riistaa, jonka se syö itse. Siis se hyötyy. Lisäksi lauma, jossa on erittäin hyvin saalistava naaras, saa enemmän ravintoa kuin sellainen lauma, jonka naaraista yksikään ei pärjää. Kun saalista on enemmän, sitä riittää enemmän myös pennuille, ja siinä kahakassa naaras myös huolehtii pennuistaan. Kaiken kaikkiaan kko lauma siis syö paremmin, pennut kasvavat terveemmiksi, ja sen hyvin saalistava naaraan pennut saavat enemmän kuin muut pennut.

Lisäksi lauma on kokonainen yksikkö. Uros - vaikka ei saalista kovin hyvin - puolustaa naaraitaan ja karkottaa muut saalistajat. Se myös pariutuu kaikkien naaraiden kanssa, joten kaikki pennut ovat sen. Hyvin saalistavat naaraat huonossa laumassa taas usein irtautuvat laumasta ja kasvattavat pentunsa yksin. Kaikki tämä johtaa siihen, että hyvin toimivan uroksen lauma pärjää kokonaisuudessaan paremmin ja hyvin saalistavan naaraan pennut jäävät useammin eloon.

Samaa voisi sanoa susi- ja muista koiraeläinlaumoista. Samat ominaisuudet, jotka tekevät hyvän metsästäjän, tekevät myös hyvän tappelijan. Laumassa lisääntyvät yleensä vain alfauros ja -naaras. Asemansa ne ovat hankkineet lauman kunnioituksella - muun muassa metsästystä johtamalla - ja hyvän tappelijan kyvyillä, joita tarvitaan myös ison saaliin hankkimisessa. Lopputulos on, että laumassa leviävät juuri alfauroksen ja -naaraan geenit.

Jos gepardiemo on hyvä saalistamaan niin rosvoilevat leijonatkin saavat enemmän syötävää tuottaen enemmän leijonia. Lisääntyneet leijonat sieppaavat yhä enemmän gepardien saaliita ja tappavat niiden poikasia.

Tulos taitaa olla gepardien kannalta plus-miinus-nolla pitkällä tähtäimellä eli taas evoluutio kumosi itsensä. Hyvästä metsäästyskyvystä ei lopultakaan ole mitään hyötyä. Näin se menee koko luonnossa, säätö ja takaisinkytkennät toimii estäen evoluution jo teoriassakin.

osaa keskustella kirjoitti:

....Vai jossitellaanko seuraavaksi, että populaation asuialue on ääretön?.......

Heti kun joudutte altavastaajiksi ja selitykset loppuu niin närkästys nousee pintaan ja alkaa näsäviisailu tai muuten vain pottuilu. Tartteeko sen evouskon olla koko ajan noin herkkää?

Sinulta ilmeisesti loppui asia kokonaan, kun haluat vaihtaa puheenaihetta?

tästä? kirjoitti:

Jos gepardiemo on hyvä saalistamaan niin rosvoilevat leijonatkin saavat enemmän syötävää tuottaen enemmän leijonia. Lisääntyneet leijonat sieppaavat yhä enemmän gepardien saaliita ja tappavat niiden poikasia.

Tulos taitaa olla gepardien kannalta plus-miinus-nolla pitkällä tähtäimellä eli taas evoluutio kumosi itsensä. Hyvästä metsäästyskyvystä ei lopultakaan ole mitään hyötyä. Näin se menee koko luonnossa, säätö ja takaisinkytkennät toimii estäen evoluution jo teoriassakin.

Gepardit pärjäsivät hyvin, kunnes kuvioihin tulivat ihmiset ja muuttivat gepardin ympäristöä. Gepardi ei ole kyennyt sopeutumaan muuttuviin oloihin ja on nyt kuolemassa sukupuuttoon. Täsmälleen evoluutioteorian mukaisesti: kun olot muuttuvat, muutu itsekin tai kuole.

UPDATE_6914939 kirjoitti:

Gepardit pärjäsivät hyvin, kunnes kuvioihin tulivat ihmiset ja muuttivat gepardin ympäristöä. Gepardi ei ole kyennyt sopeutumaan muuttuviin oloihin ja on nyt kuolemassa sukupuuttoon. Täsmälleen evoluutioteorian mukaisesti: kun olot muuttuvat, muutu itsekin tai kuole.

leijonan väleistä niin sinä alat puhumaan ihmisistä. Eivät ihmiset tapa gepardin poikasia vaan jellonat.

geprardin ja kirjoitti:

leijonan väleistä niin sinä alat puhumaan ihmisistä. Eivät ihmiset tapa gepardin poikasia vaan jellonat.

"Kun minä puhnun geprardin ja leijonan väleistä niin sinä alat puhumaan ihmisistä. Eivät ihmiset tapa gepardin poikasia vaan jellonat."

Hmm, tätäkö ymmärtämyksesi taso on?

Ei sharyn puhunut mitään sellaista, että ihmiset tappaisivat gepardin poikasia vaan ihmisen vaikutuksista gepardien ja leijonien ympäristöön.

Sinulla lienee sen verran kykyä ymmärtää, että ihminen asuttaa yhä suurempaa aluetta, mikä siis tarkoittaa, että gepardeille ja leojonille jää vähemmän vapaata aluetta ja vähemmän riistaeläimiäkin jaettavaksi?

Gepardit ja leijonat ovat ajettu ahtaammalle alueelle kilpailemaan keskenään. Gepardille käy siinä heikommin kuin leijonalle.

vanha-kissa kirjoitti:

"Kun minä puhnun geprardin ja leijonan väleistä niin sinä alat puhumaan ihmisistä. Eivät ihmiset tapa gepardin poikasia vaan jellonat."

Hmm, tätäkö ymmärtämyksesi taso on?

Ei sharyn puhunut mitään sellaista, että ihmiset tappaisivat gepardin poikasia vaan ihmisen vaikutuksista gepardien ja leijonien ympäristöön.

Sinulla lienee sen verran kykyä ymmärtää, että ihminen asuttaa yhä suurempaa aluetta, mikä siis tarkoittaa, että gepardeille ja leojonille jää vähemmän vapaata aluetta ja vähemmän riistaeläimiäkin jaettavaksi?

Gepardit ja leijonat ovat ajettu ahtaammalle alueelle kilpailemaan keskenään. Gepardille käy siinä heikommin kuin leijonalle.

***Gepardit ja leijonat ovat ajettu ahtaammalle alueelle kilpailemaan keskenään.***

jossain Serengetissä ihan noinkaan? Lääniä riittänee kummallekin. Mutta koska kumpikin saalistavat ruohonsyöjiä niin luulen, että niitten asuinalueet ovat aina olleet jokseenkin lähekkäin. Luulen myös, että ennenkin on ollut erinäisiä syitä, jotka ovat pakottaneet nämä eläimet lähekkäin, ainakin ajottain.

Vai onko sinulla ja sharynilla jotain tiukkaa faktaa, että ennnen leijonat ja gepardit olisivat asuneet kauempana toisistaan.

Mutta olkoot asuinalueet olleet ihan miten tahansa niin ei se tosiasiaa muuta miksikään sillä luulen, että tuossa esimerkissä kirjoittaja halusi osoittaa väitetyn evoluution kummallisuuksia. Ettei se ole ihan niin yksinkertaista kuin miten se määritellään. Luonnossa on monenlaisia kytkentöjä.

aito-outsider kirjoitti:

***Gepardit ja leijonat ovat ajettu ahtaammalle alueelle kilpailemaan keskenään.***

jossain Serengetissä ihan noinkaan? Lääniä riittänee kummallekin. Mutta koska kumpikin saalistavat ruohonsyöjiä niin luulen, että niitten asuinalueet ovat aina olleet jokseenkin lähekkäin. Luulen myös, että ennenkin on ollut erinäisiä syitä, jotka ovat pakottaneet nämä eläimet lähekkäin, ainakin ajottain.

Vai onko sinulla ja sharynilla jotain tiukkaa faktaa, että ennnen leijonat ja gepardit olisivat asuneet kauempana toisistaan.

Mutta olkoot asuinalueet olleet ihan miten tahansa niin ei se tosiasiaa muuta miksikään sillä luulen, että tuossa esimerkissä kirjoittaja halusi osoittaa väitetyn evoluution kummallisuuksia. Ettei se ole ihan niin yksinkertaista kuin miten se määritellään. Luonnossa on monenlaisia kytkentöjä.

aito-outsider kirjoitti:
"Vai onko sinulla ja sharynilla jotain tiukkaa faktaa, että ennnen leijonat ja gepardit olisivat asuneet kauempana toisistaan."

On ainakin näyttöä siitä, että gepardin esiintymisalue on ollut aikoinaan (ilman ihmisen vaikutusta) paljon laajempi kuin nykyään. Katsopas tuolta levinneisyyskarttaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cheetah

"Mutta olkoot asuinalueet olleet ihan miten tahansa niin ei se tosiasiaa muuta miksikään sillä luulen, että tuossa esimerkissä kirjoittaja halusi osoittaa väitetyn evoluution kummallisuuksia."

Varmaan halusi osoittaa, mutta osoittikin ennemmin kirjoittajan väärinkäsitykset.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000041238702

"Ettei se ole ihan niin yksinkertaista kuin miten se määritellään. Luonnossa on monenlaisia kytkentöjä. "

Olet aivan oikeassa siinä, että asiat eivät välttämättä ole niin yksinkertaisia, kuten tuo kyseinen kirjoittaja esitti ja sinä tuppaat asioita esittää. Luonnossa on tosiaankin monenlaisia ja monentasoisia kytkentöjä.

voi tosiaan olla huonot hampaat. Tuota en olisi itse keksinytkään.

sanoit, sillä kirjoitti:

voi tosiaan olla huonot hampaat. Tuota en olisi itse keksinytkään.

ei tule hyvää metsästäjää. Kun metsästäjä vanhenee ja sen hampaat kuluvat, joku nuorempi syrjäyttää sen. Todennäköisesti oma jälkeläinen.

UPDATE_6914939 kirjoitti:

ei tule hyvää metsästäjää. Kun metsästäjä vanhenee ja sen hampaat kuluvat, joku nuorempi syrjäyttää sen. Todennäköisesti oma jälkeläinen.

yhtään mihinkään?

...Jos tuo tehokas saalistaja on myös tehokas lisääntyjä.....

olematta hyvä saalistaja. Että mitäs siihen sanot. Moni mieskin on aikamoinen pummi ja laiska retale mutta on silti kova kutemaan ja naiset juoksee sellaisen perässä. Miten sopii evoteoriaan?

hyvä lisääntyjä kirjoitti:

...Jos tuo tehokas saalistaja on myös tehokas lisääntyjä.....

olematta hyvä saalistaja. Että mitäs siihen sanot. Moni mieskin on aikamoinen pummi ja laiska retale mutta on silti kova kutemaan ja naiset juoksee sellaisen perässä. Miten sopii evoteoriaan?

..vallankin, kun sosiaaliturva ja hyväntekeväisyys vielä elättävätkin lapsukaiset.

Tämä onkin enemmän kulttuurievoluutiota, jolla ihminen on pannut viralta suuren osan luonnovalintaa.

hyvä lisääntyjä kirjoitti:

...Jos tuo tehokas saalistaja on myös tehokas lisääntyjä.....

olematta hyvä saalistaja. Että mitäs siihen sanot. Moni mieskin on aikamoinen pummi ja laiska retale mutta on silti kova kutemaan ja naiset juoksee sellaisen perässä. Miten sopii evoteoriaan?

käytöstään. Minäkin olen iahan viksu nuorimies ja muutenkin ihana mutta aina hameväki karttaa kun en ole retale ja juoppo ja naisten pettäjä. Sellaisten seuraan naiset hakeutuu, että sanokaas miten sopii moinen käytös evoluution kaavaan?

hyvä lisääntyjä kirjoitti:

...Jos tuo tehokas saalistaja on myös tehokas lisääntyjä.....

olematta hyvä saalistaja. Että mitäs siihen sanot. Moni mieskin on aikamoinen pummi ja laiska retale mutta on silti kova kutemaan ja naiset juoksee sellaisen perässä. Miten sopii evoteoriaan?

Merkitystä on oikeastaan vain sillä lisääntymistehokkuudella. Selväähän on, että mitä tehokkaammin jotkin yksilöt lisääntyvät, sitä suurempi on niiden jälkeläisten osuus seuraavasta sukupolvesta, ja sitä seuraavasta jne jne. Ja koska ominaisuudet ovat perinnöllisiä, jälkeläiset ovat vanhempiensa kaltaisia. Niinpä populaatio hiljalleen muuttuu tehokkaimpien lisääntyjien kaltaiseksi.

On ihan sama onko laiska vai ahkera, hyvä tai huono saalistaja, jos vain onnistuu tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Evoluutioteorian perusteita löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio

juutas. kirjoitti:

Merkitystä on oikeastaan vain sillä lisääntymistehokkuudella. Selväähän on, että mitä tehokkaammin jotkin yksilöt lisääntyvät, sitä suurempi on niiden jälkeläisten osuus seuraavasta sukupolvesta, ja sitä seuraavasta jne jne. Ja koska ominaisuudet ovat perinnöllisiä, jälkeläiset ovat vanhempiensa kaltaisia. Niinpä populaatio hiljalleen muuttuu tehokkaimpien lisääntyjien kaltaiseksi.

On ihan sama onko laiska vai ahkera, hyvä tai huono saalistaja, jos vain onnistuu tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Evoluutioteorian perusteita löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio

Teorian mukaan myös eniten jälkeläisiä tuottaa se, joka on parhaiten sopeutunut ympäristöönsä, jolloin jälkeläisten perimä myös auttaa heitä selviämään ympäristössään. Jos ympäristökin on evoluution muovaama, kehitys menee tahdissa ja muutokset ovat normaalisti kohtuullisen hitaita.

Jos kuitenkin jälkeläisten määrä ja selviytyminen riippuvat - kuten esimerkissämme - kulttuurievoluution tuottamasta ympäristötekijästä, tämä voi etäännyttää perimän "luonnollisesta" kehityksestä. Kulttuurievoluution nopeat muutokset voivat silloin tuottaa laajoja ja jyrkkiä evoluutiokäänteitä.

Toki kaikki tämä on ihan evoluutioteorian mukaista. Nyt vain on aikaisemmin esiintymätön tilanne, kun kulttuurievoluutio ensi kertaa on ihmisen ja monen muunkin lajin olennainen ympäristötekijä.

juutas. kirjoitti:

Merkitystä on oikeastaan vain sillä lisääntymistehokkuudella. Selväähän on, että mitä tehokkaammin jotkin yksilöt lisääntyvät, sitä suurempi on niiden jälkeläisten osuus seuraavasta sukupolvesta, ja sitä seuraavasta jne jne. Ja koska ominaisuudet ovat perinnöllisiä, jälkeläiset ovat vanhempiensa kaltaisia. Niinpä populaatio hiljalleen muuttuu tehokkaimpien lisääntyjien kaltaiseksi.

On ihan sama onko laiska vai ahkera, hyvä tai huono saalistaja, jos vain onnistuu tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Evoluutioteorian perusteita löytyy täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio

Kun olin kakara niin vanhat ihmiset tokaisi joskus miten laiskuus on hyvä lahja kun sen osaa oikein käyttää.
Tätäkö te eovot puolustatte, oletteko työn vieroksujia. Kaiket päivät vain filosofoitte omaa oppianne muttqa ettekö te tee koskaan oikeaa työtä koko kansan hyväksi?

tämäkin näkemys kirjoitti:

Kun olin kakara niin vanhat ihmiset tokaisi joskus miten laiskuus on hyvä lahja kun sen osaa oikein käyttää.
Tätäkö te eovot puolustatte, oletteko työn vieroksujia. Kaiket päivät vain filosofoitte omaa oppianne muttqa ettekö te tee koskaan oikeaa työtä koko kansan hyväksi?

Et taida ollut tyytyväinen saamiisi antibiootteihin ja on jäänyt joku tulehdus kytemään aivoihisi?

savannilla mitään evoluutiota tarvittukaan, kun kaikki saa siellä maarunsa täyteen.

Savannillakin kuollaan toisinaan nälkään, kun heinä kuivuu pois. Saalistajien välttäminen ja pakeneminen on jatkuvana toimena, jossa heikot karsiutuvat. Apinoillekin tulee hankalia aikoja ruuansaannissa, varsinkin jos niiden määrä metsässä jatkuvasti kasvaa. Loiset ja taudit käyvät kimppuun.

Jos mitään kannan kasvua rajoittavaa tekijää ei ole niin kaikki eliöt lisääntyvät eksoponentiaalisesti. Tästä seuraa minkä tahansa äärellisen alueen ylikansoitus. Eli joku tekijä aina väistämättä karsii populaatiota ennenpitkää.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

Jos mitään kannan kasvua rajoittavaa tekijää ei ole niin kaikki eliöt lisääntyvät eksoponentiaalisesti. Tästä seuraa minkä tahansa äärellisen alueen ylikansoitus. Eli joku tekijä aina väistämättä karsii populaatiota ennenpitkää.

loppuu niin silloin vaikuttaa eri asiat rajoituksen kuin silloin kun ruokaa on.

jotta ruoka kirjoitti:

loppuu niin silloin vaikuttaa eri asiat rajoituksen kuin silloin kun ruokaa on.

Eipä meillä olisi nykyisenlaista lajikirjoa, jos elämä olisi niin suoraviivaista että riittäisi kun olisi hyvä yhdessä asiassa. Oikeassa elämässä pitää saada ruokaa, lisääntyä, väistellä petoja, sietää loisia, selvitä sairauksista jne jne.

""Lujin viestit läpi ja huomasin miten moni evouskiskin todistaa, että ei ne hyvänkään metsäsätjän geenit ihan noin vain leviä vaan tarvitaan aina vielä tiettyjä, oletettuja, reunaehtoja.""

Hienoa. Alat siis oppia sitä, mitä me olemme yrittäneet jankuttaa jo vuosia tällä palstalla. Luonnonvalinta on tilastollinen prosessi, jossa hyödylliset ominaisuudet keskimäärin leviävät enemmän populaatioon kuin haitalliset. Mutta ei aina, koska kysymyksessä on tilastollinen prosessi.

""Missä on siis se paljon puhuttu evoluutioa, joka leviää metsäpalon lailla, vastustamattomasti?""

Voit mennä ulos luontoon ihailemaan tuollaista vastustamattomasti levinnyttä biodiversiteettiä, joka on tuon evoluution tulos. Suosittelen.

Turkana kirjoitti:

""Lujin viestit läpi ja huomasin miten moni evouskiskin todistaa, että ei ne hyvänkään metsäsätjän geenit ihan noin vain leviä vaan tarvitaan aina vielä tiettyjä, oletettuja, reunaehtoja.""

Hienoa. Alat siis oppia sitä, mitä me olemme yrittäneet jankuttaa jo vuosia tällä palstalla. Luonnonvalinta on tilastollinen prosessi, jossa hyödylliset ominaisuudet keskimäärin leviävät enemmän populaatioon kuin haitalliset. Mutta ei aina, koska kysymyksessä on tilastollinen prosessi.

""Missä on siis se paljon puhuttu evoluutioa, joka leviää metsäpalon lailla, vastustamattomasti?""

Voit mennä ulos luontoon ihailemaan tuollaista vastustamattomasti levinnyttä biodiversiteettiä, joka on tuon evoluution tulos. Suosittelen.

miten olisi 1-soluisista voinut tässäkään ajassa kehittyä nykyinen biosfääri. Se olisi mahdotonta.

vaikeeta niin kirjoitti:

miten olisi 1-soluisista voinut tässäkään ajassa kehittyä nykyinen biosfääri. Se olisi mahdotonta.

Anteeksi kuinka? 3.5 miljardia vuotta on sinusta lyhyt aika?

Vai tarkoitatko kreationistien hyperevoluutiota, jonka mukaan koko biodiversiteetti kehittyi parissa tuhannessa vuodessa muutamasta arkkibaramiinista? No, se olisikin mahdotonta.

vaikeeta niin kirjoitti:

miten olisi 1-soluisista voinut tässäkään ajassa kehittyä nykyinen biosfääri. Se olisi mahdotonta.

vaan se on osoitettu supertietokoneilla lähes vuoden kestäneillä laskuilla mahdolliseksi, kun otetaan huomioon jatkuvasti vaihtelevat ympäristöt ja genomin modulaarisuus sekä horisontaaliset geeninsiirrot.