Otetaas vielä kerran Rva Mikälienee

mootokin on varmaan aamulla raamatusta hätäpäissään keksitty,ei mitään tolkkua.

Puhuu ihan asiaa.
Minä olen ollut työtön 9 vuotta, olen kasvattanut lapsiani olemalla läsnä jatkuvasti ja auttamalla heitä kaiken aikaa.
Silti he ovat kyllä olleet myös tarhassa, tottakai, sehän on hyvä että on myös kontakteja kodin ulkopuolellekin.
Lapsi on kuitenkin herkkä ihminen, joka omaksuu kaiken juuri pienenä, siksi on tarkkaan katsottava, mikä hänen kasvatuksessa on oikein ja mikä väärin.
Esim eräässä tarhassa ollessaan, kun menin hakemaan molemmat tytöt kesäkuumalla, olivat he molemmat selvästi nestehukkaisia, koska molemmat olivat selvästi rättiväsyneitä ja kun kysyin ovatko juoneet vettä, toinen sanoi että ei saanut kun oli kiire ulos.
Talvella, oli jotkut lapsista alipuettuja, koska erään tarhanopettajan käsitys poikkesi lasten vanhempien käsityksestä.
Tai kun, pieni vauva joutuu olemaan koko päivän paskavaipoissaan kun hoitajat eivät viitsi koko ajan nähdä vaivaa ja äitini ei kerennyt ihan kaikkea hoitaa yksinkään!!!
Näitä olisi vaikka hurumycke, mutta pointti on se että tarhassa on myös jokseenkin vaarallista, kun hoitajat ajetaan aivan piippuun, eivätkä he jaksa hoitaa enää asioitaan tarkoituksen mukaisesti.
Niistä henkisistä puolista en oikein tiedä, mutta jos hoitajat eivät jaksa ihan kaikkea tehdä, vaikuttaahan se kaikkeen toimintaan tarhan sisällä!
Poikkeuksia tietysti on, mutta itse olen kasvanut perhepäivähoitajan perheessä jossa aina oli lapsia ympärillä ja ainakin meidän tapauksessa, ei koskaan ollut mitään ongelmia.