Työvoimapulaan lisää mahanmuuttoa

Kirvoittaisiko tämä artikkeli
Kirjoittanut: Maahanmuutto kriittiseksi 25.1.2009 klo 22.32


7 §

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOPIMUKSEN MUUTOKSEN
HYVÄKSYMISESTÄ HELSINGIN VASTAANOTTOKESKUKSEN
MAJOITUSPAIKKOJEN LISÄÄMISEKSI JA TARVITTAVIEN VIRKOJEN
PERUSTAMISEKSI


Sosv

Esityslistan asia Sosj/5


Sosiaalilautakunta päätti tehdä asiasta kaupunginhallitukselle
seuraavan sisältöisen esityksen:


Turvapaikan hakijamäärien kehitys


Turvapaikan hakijamäärät ovat viime vuosina olleet yleisesti laskussa
EU:n jäsenvaltioissa Ruotsia lukuun ottamatta. Suomessa
turvapaikanhakijoiden määrä väheni 38 % vuonna 2007 verrattuna
vuoteen 2006. Jo tuolloin oli ollut laskua 35 % verrattuna vuoteen 2005.
Vuonna 2007 hakemuksen jätti yhteensä 1 505 henkilöä, vuonna 2006
hakijoita oli

2 324 henkilöä ja vuonna 2005 yhtensä 3 574 henkilöä. Yksin tulleiden
alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on myös ollut viime vuosina
aleneva: 220 vuonna 2005, 108 vuonna 2006 ja 96 vuonna 2007.


Samoin kuin Ruotsissa myös Suomessa kansainvälistä suojelua
koskevien myönteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä on
kasvanut viime vuosina. Osuuden kasvu johtuu sekä hakijamäärien
lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien osalta että
soveltamiskäytännön muuttumisesta hakijoille myönteisempään
suuntaan. Myös ilmeisen perusteettomiksi katsottujen hakemusten
määrän on arvioitu vähentyneen. (Maahanmuuttoviraston
turvapaikkayksikön tilastoanalyysi 28.1.2008). Myönteisten päätösten
osuuden arvioidaan tänä vuonna olevan noin 60 %.


Turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskeisenä piirteenä on
tulijamäärien ennakoimattomuus monien tekijöiden vaikuttaessa
kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden määrään ja liikkumiseen
valtioiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut
huomattavasti viime vuoden aikana (arvio 4000 turvapaikanhakijaa).
Erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrän ennakoidaan
olevan yli kuusinkertainen (marraskuun 2008 loppuun mennessä 578).
Vuoden 2008 marraskuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut
3347 turvapaikanhakijaa. Sisäasiainministeriö on kesästä lähtien

etsinyt uusia toimijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.
Järjestelyjä on tehty lisäpaikkojen järjestämiseksi jo toimiviin
vastaanottokeskuksiin, mm. Rovaniemen vastaanottokeskuksen
toimipisteenä Kemiin (200 paikkaa), Oulun vastaanottokeskuksen
toimipisteenä Pudasjärvelle (40 paikkaa alaikäisille), Oravaisten
vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pietarsaareen (150 paikkaa),
Turun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Punkalaitumelle ja uutena
yksikkönä Parikkalaan (70–80 paikkaa alaikäisille). Myös Espoon
sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 18.11.2008 alaikäisten
ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden majoitustoiminnan
laajentamisen kaksivuotisena ”Siltatalo -projektina” Espoon ryhmä- ja
perheryhmäkoti Ingaksen yhteydessä.


Turvapaikanhakijoiden nykyinen vastaanottotoiminta Helsingissä


Pääkaupunkiseudun kuntien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa
koskevaan työnjakoon perustuen Helsinki ylläpitää aikuisten ja
perheiden sekä Espoo alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulleiden
turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa. Helsingillä on kaksi
vastaanotto-keskusta, 46-paikkainen Metsälän vastaanottokeskus ja
233-paikkai-

nen Helsingin vastaanottokeskus (Helsingin vastaanottokeskuksen
paikkalukua nostettiin kesäkuussa 2008 150:stä 233:een).
Kummankaan keskuksen majoituskapasiteetin nosto ei nykyisten
majoitusta koskevien vaatimusten perusteella ole mahdollista.
Molemmissa keskuksissa tuotetaan vastaanoton palvelut sekä
keskuksessa asuville että niiden kirjoilla oleville yksityisesti
majoittuneille turvapaikanhakijoille. Metsälän vastaanottokeskuksen
käyttöaste oli 137 % ja Helsingin vastaanottokeskuksen käyttöaste oli
96 % 18.12.2008. Lisäksi yksityisesti majoittuneita turvapaikanhakijoita
oli keskusten kirjoilla yhteensä 467. Oleskeluluvan saatuaan
yksityismajoituksessa olevat hakeutuvat pääsääntöisesti sen kunnan
asukkaaksi, jossa he hakuaikanaan ovat majoittuneet.


Helsingin ylläpitämät vastaanottokeskukset toimivat
vastaanottojärjestelmässä pääosin ns. transit-yksikköinä, joiden
tehtävinä on järjestää turvapaikkaa hakeneille vastaanoton palvelut
siihen saakka, kunnes ulkomaalaispoliisi ja maahanmuuttovirasto ovat
selvittäneet turvapaikkaa hakeneen henkilön maahantuloa ja
hakemuksen perusteita koskevat seikat hakemuksen myöhempää
ratkaisua varten. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä
toimivien edellä mainittujen muiden viranomaistahojen työtä
edesauttaa, jos turvapaikanhakijoiden majoitus-kapasiteettia lisätään

pääkaupunkiseudulla. Transit-toiminnan luonteen ylläpitämisen
kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että transit-vaihe kestäisi enintään
kuukauden, eivätkä turvapaikkahakemusta koskevat selvitykset
viivästyisi. Transit-vaiheen pidentyessä yhä useampi turvapaikan-hakija
jää yksityismajoitukseen Helsinkiin.


Sopimuksen muutostarve


Helsingin kaupungin ylläpitämä vastaanottokeskustoiminta perustuu
30.6.1994 solmittuun Uudenmaan lääninhallituksen ja Helsingin
kaupungin väliseen sopimukseen. Sopimuksen ajantasaistamisesta ja
uudistamisesta on käyty neuvotteluja Uudenmaan TE-keskuksen
kanssa, mutta valtion maahanmuuttohallintoa koskeneiden uudistusten
johdosta työ on edelleen kesken. Sisäasiainministeriö on 24.9.2008
asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella tarvittavat
säädösmuutosehdotukset toimivallan siirrosta maahanmuuttovirastolle
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ohjaukseen ja
turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen liittyen. Hallituksen esitys
annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Helsingin
kaupungin ja valtion välisen sopimuksen uudistamista koskevia
neuvotteluja jatketaan alkuvuoden 2009 aikana. Tämän vuoksi
nykyiseen voimassa olevaan sopimukseen esitetään lisättäväksi
Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisääminen 150–
200 paikalla Uudenmaankadulle perustettavassa yksikössä ja 180–200
paikalla Kaarlenkadulle perustettavassa yksikössä. Majoituspaikkojen
määrä tarkentuu Helsingin pelastuslaitoksen tekemien
paloturvallisuuteen liittyvien katselmusten jälkeen.


Keskustelu Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen
lisäämisestä käynnistyi syyskuussa 2008, kun sisäasiainministeriön
turvapaikanhakijoiden majoitusratkaisujen etsinnässä
pääkaupunkiseudulta löytyi vapaana olevaa helpohkoin muutoksin
vastaanottotoimintaan muutettavaa majoitustilaa (poliisikoulun tilat
Espoossa). Espoossa sijaitsevien tilojen käyttöönotto olisi kuitenkin
edellyttänyt kaavamuutosta, jonka vuoksi majoitustoiminnan
laajentamisesta Espooseen luovuttiin. Yhteistyöneuvottelussa
28.11.2008 sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston ja
Uudenmaan TE-keskuksen kanssa sovittiin toimintaan sopivien tilojen
etsinnän jatkamisesta.


Majoituspaikkojen lisäyksen käytännön toteutus ja kustannukset


Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan sopivat tilat löytyivät

aiemmin Martta-hotellina toimineesta kiinteistöstä Uudenmaankatu
24:stä (noin 3 143 m2) ja hotelli Fennon kiinteistöstä Kaarlenkatu 7:stä
(noin 3 500 m2). Toiminnan käynnistäminen on mahdollista Uuden-
maankatu 24:ssä välittömästi tarvittavien vähäisten remontointien sekä
automaattisten paloturvallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen liittyvien
järjestelmien rakentamisen jälkeen. Entisessä Martta-hotellissa oli
käytössä 2-4 hengen huoneita 44 ja laajennussuunnitelma osan
toimistotiloista muuttamiseksi majoituskäyttöön. Hotellin toiminta
lopetettiin kesäkuussa 2008 eikä siinä ole tällä hetkellä toimintaa.
Rakennuksessa on majoitustilojen lisäksi ravintola, toimisto- ja
neuvottelutiloja ja katu-tasossa sijaitsevaa liiketilaa sekä varasto- ja
kellaritilaa.


Kaarlenkatu 7:ssä toiminta voidaan aloittaa hotellin toiminnan
lopettamisen jälkeen (arviolta 2-3 kk kuluessa sopimuksen teosta).
Fenno-hotellissa on 100 huonetta, joista 32 on 1 - 2 hengen huoneita ja
2 - 3 hengen huoneita on 68. Lisäksi kiinteistön omistajalla on
voimassa oleva rakennuslupa muuttaa seitsemännessä kerroksessa
olevat saunatilat majoituskäyttöön, joka tuo lisää 12 - 15
majoituspaikkaa. Hotelli on toiminnassa, joten kaikki asuinhuoneet ovat
hyvin varustettuja ja suurimmassa osassa on omat wc:t ja suihkut.
Rakennuksessa on mm. toimistokäytössä olevia tiloja, vastaanotto,
ruokala ja kahvila varustuksineen, pesulatilat ja runsaasti erilaisia
varastotiloja. Kaarlenkatu 7 on peruskunnoltaan valmis
käyttöönotettavaksi heti hotellitoiminnan päättymisen jälkeen.


Koska Helsingin vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa
sijaitsevat tilat ovat huonokuntoisia ja korvaavien tilojen etsintä on
käynnistynyt tarveselvityksen tekemisellä, on tarkoituksenmukaista
tässä vaiheessa muilta kuin vuokrasopimusten osalta toteuttaa
toiminnan laajentaminen määräaikaisena kahden vuoden ajaksi.
Vuokrasopimusneuvottelut tilojen vuokraamiseksi ovat kesken.
Sopimukset tuodaan erikseen sosiaalilautakunnan päätettäväksi.
Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään onko Helsingin
vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevien toimintojen
siirtämiselle muihin tiloihin tarvetta, vai ovatko ne yhdistettävissä nyt
perustettaviin Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun yksiköihin.
Turvapaikanhakijoiden määrien sekä vastaanottojärjestelmän
toiminnan kehitys määrittänee tarvittavien majoituspaikkojen määrän
pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.


Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja vastaa kolmen toimipisteen
toiminnasta kahden vuoden ajan. Perustettavien toimipisteiden

henkilöstöön kuuluvia määräaikaisia virkoja ovat 2 apulaisjohtaja, 1
johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa ja 2
etuus-käsittelijää. Henkilöstöön kuuluvia määräaikaisia toimia ovat
vastaava ohjaaja, 2 taloussihteeriä, 2 toimistosihteeriä, johtava hoitaja,
2 terveydenhoitajaa, 2 psykiatriaan erikoistunutta sairaanhoitaja, 4
sosiaaliohjaajaa, 10 ohjaajaa ja 2 asiakasneuvojaa (vahtimestaria),
yhteensä 36 työntekijää. Turvallisuudesta vastaavat vartijat, jotka
hankitaan osto-palveluna. Muita ostopalveluja ovat esim.
terveyspalvelut (lääkäri, neuvola, laboratorio, thorax), ruoka-, kiinteistö-
ja laitoshuolto, tulkki- ja lakimiespalvelut, suomen kielen opetus ja atk-
palvelut sekä lasten kerhotoimintaa.


Toiminnan aloittamiseen liittyvistä käynnistämiskustannuksista mm.
remontoinnista, automaattisen paloturvallisuus- ja kameravalvontajär-
jestelmien rakentamisesta, kalustamisesta ja tietotekniikasta ei vielä
ole kustannusarvioita. Alustava talousarvio vuodelle 2009 sisältää
arvion toiminnan käynnistämiskustannuksista molempiin toimipisteisiin
ja niissä on huomioitu Fenno-hotellilta ostettavat koneet, kalusteet ja
tarvikkeet. Toimeentulotuen kustannusten laskentaperusteena on
käytetty 500 asiakasta kuukaudessa (400 vastaanottokeskuksessa
majoittuneen lisäksi 100 yksityisesti majoittunutta turvapaikanhakijaa).


Hankkeen alustava talousarvio vuodelle 2009 on noin 9,5 miljoonaa
euroa ja siitä on neuvoteltu sisäasiainministeriön ja TE-keskuksen
edustajien kanssa. Talousarvioon sisältyy Helsingin kaupungille
maksettava hallintokulukorvaus 606 800 (arvio). Hallintokulukorvaus
maksetaan muista toteutuneista kustannuksista lukuun ottamatta
toimeentulotukea. Sosiaaliviraston vuoden 2009 talousarviossa
hankkeelle ei ole varattu määrärahoja. Tämän hetkisen arvion mukaan
lisämäärärahantarve on n. 8,9 milj. euroa.


Valtion kanssa neuvotellusta talousarviosta 9,5 miljoonaa euroa on
vähennetty kaupungille maksettava hallintokulukorvaus, joka tässä
yhteydessä esitetään nostettavaksi vallitsevaan hintatasoon (4 %:sta

8 %:iin).


Fenno Martta


Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut 791 000 859 000 €


Palvelujen ostot 1 600 000 2 300 000 €


Aineet ja tarvikkeet 374 000 252 000 €



Avustukset 827 000 1 079 000 €


Vuokrakulut 617 000 784 000 €


Muut toimintakulut 3 000 5 000 €


Menot yhteensä 4 212 000 € 5 279
000 €


Neuvoteltavia asioita pääkaupunkiseudun kesken ja valtionhallinnon kanssa


Helsingin kaupunki on jo nyt erittäin merkittävä toimija
turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisessä ja Helsingin osuus
majoituspaikkojen lisäyksen johdosta korostuu entisestään. Yhä
useammat oleskelu-luvan saaneet turvapaikanhakijat kuten myös muut
maahanmuuttajat asettautuvat asumaan Helsinkiin. Heidän
palvelutarpeisiinsa vastaaminen edellyttää eri toimijoiden välistä
suunnitelmallista yhteistyötä ja resurssien oikein kohdentamista (mm.
rajavartiolaitos, ulkomaalaispoliisi, maahanmuuttovirasto,
työvoimahallinto, Kela, kunnan palvelut).


Tämän vuoksi sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että valtion
maahanmuuttohallinto tekee aktiivista yhteistyötä Helsingin kaupungin
sosiaali-viraston kanssa laajemminkin kuin turvapaikanhakijoiden
vastaanotto-toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden kanssa.


Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä selvityksen käynnistämistä
turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvistä pääkaupunkiseudun
kuntien välisistä työnjaon kysymyksistä ja pakolaisten vastaanottoon
liittyvistä kuntasijoituskysymyksistä.


Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa myös
muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.



Esitys kaupunginhallitukselle


Sopimuksen muutos


Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi
Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen välillä sopimuksen
muutoksen lisätä Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja
400 majoituspaikkaa tulijamäärän mukaan.


Voimassa olevan sopimuksen kohtaa ”1. Sopimuksen kohde”, 1.
kappale esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Kaupunki perustaa ja
ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua
vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa
sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle.
Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana.
Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”






Perustettavat uudet virat


Sosiaalilautakunta esittää toiminnan käynnistämiseksi tarvittavien
uusien määräaikaisten virkojen perustamista ajalle1.2.2009 -
31.1.2011:


Apulaisjohtaja 2 kpl 2900,25 euroa/kk


Johtava sosiaalityöntekijä 2828,26 euroa/kk


Sosiaalityöntekijä 3 kpl 2587,54 euroa/kk


Sosiaaliohjaaja 2 kpl 2199,14 euroa/kk


Etuuskäsittelijä 2 kpl 1888,88 euroa/kk


Kirje kaupunginhallitukselle.


Päätös syntyi äänestyksen jälkeen varapuheenjohtaja Rädyn
ehdotettua jäsen Huhtamäen kannattamana, että asia palautetaan
uuteen valmisteluun siten, että toiminnalle etsitään uudet toimintaan
sopivat tilat. Lisäksi kohteista tehdään asianmukaiset
ympäristöselvitykset ja käydään tarvittava dialogi naapuruston kanssa.


Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain asian käsittelyn
jatkaminen tässä kokouksessa ja Rädyn tekemä asian palauttamista
koskeva ehdotus. Asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 7 – 4, jolloin
enemmistön muodostivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Forsman, In-
gervo, Mäki, Peltola ja Tarkkanen sekä varajäsen Ravela.
Vähemmistöön Rädyn ehdotuksen kannalle jäivät Rädyn ja Huhtamäen
lisäksi jäsenet Sipilä ja Sutinen.


Merkittiin, että esittelijä poisti päätösehdotuksensa ”Majoituspaikkojen
lisäyksen käytännön toteutus ja kustannukset” -nimisen luvun
kolmannesta kappaleesta ensimmäisen virkkeen, joka kuului:
”Vuokrasopimukset voidaan solmia seuraavaksi 10 vuodeksi vuoden
2019 loppuun saakka.”


Merkittiin edelleen, että esittelijä lisäsi päätösehdotuksensa
”Neuvoteltavia asioita pääkaupunkiseudun kesken ja valtionhallinnon
kanssa” -nimisen luvun loppuun viimeiseksi kappaleeksi seuraavan

tekstin: ”Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa
myös muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko
pääkaupunkiseudulla.”


Merkittiin vielä, että esittelijä poisti päätösehdotuksensa ”Esitykset
kaupunginhallitukselle” -nimisen kohdan ”Sopimuksen muutos” -
nimisen luvun ensimmäisestä kappaleesta sanojen ”Helsingin
vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja” jälkeen olevat osoitteet:
”Uudenmaankatu 24:n ja Kaarlenkatu 7:n tiloissa”.


Merkittiin, että varapuheenjohtaja Räty sekä jäsenet Sipilä ja Sutinen
ilmoittivat eriävän mielipiteensä.


Lisätiedot:
Palviainen Leila, sosiaalisen ja taloudellisen tuen pääll., puhelin 310 58283
Karisto Sari, maahanmuuttajapalvelujen päällikkö, puhelin 310 37579

Täti Tietäväinen ziiz Besserwisser neuvoo ja selittää mustaa valkoiseksi.Uskoo ken tahtoo, onhan tää vapaa maa ja sana on vapaa vai onko?

ei ymmärrä mitään kun se ei ole tehnyt koskaan oikeaa työtä ne on vain kermat päältä karänneet

kajotaan, nyt on Halla-aho jahdissa koska poliittinen eliitti on karvat pystyssä Halla-ahon kirjoituksista, maahanmuutosta, verukkeena ajojahdissa on "kansankiihotus".
Halla-aho EU:mepiksi parlamenttiin.
Vihreät, RKP hyysärit KePun ohella saavat juoda omaa keittämäänsä karvasta kalkkilientä, kiihotuksesta sananvapautta vastaan.

Kumma juttu kun tuo työvoimapula on aina parin vuoden päästä.