Salliiko luterilaisuus avioeron ja uudelleen avioitumisen? Sallii, jos ihmiset tekevät niin. Mutta mitä Raamatussa sanotaan? Miten luterilaiset tulkitsevat?
avioero ja uusi avioliitto
onko sallittu
10392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei!
Luterilaiset ovat raamattu-uskovia. Raamatun sana on ylin ohjeemme.
Raamatun sanan mukaan toista ei saa hyljätä. Jumala vihaa hylkäämistä.
Esim. Malakia 2:15-16:
... Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle.
2:16 Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.
Ymmärtääkseni tuo tarkoittaa myös anteeksiantamusta, jos toinen on tehnyt väärin ja toinen katuu tekojaan. Ei saisi hyljätä. Mutta jos toinen jatkaa väärintekemistä (huorintekemistä), niin se on ainuita syitä, joiden tähden toisesta voisi erota. Jumala vihaa hylkäämistä.
Jeesus sanoo,
Matteuksen evankeliumi:
5:31 On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.'
5:32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.
Tuossa siis kielletään uudelleenavioituminen melkolailla kaikissa tapauksissa.
Yhden poikkeuksen Jeesus mainitsee. Jos toinen tekee huorin, niin silloin syyttömän osapuolen uudelleenavioituminen voisi olla mahdollista. Tässäkin asiassa kuitenkin tulee muistaa anteeksiantamus. Emme kukaan pääsisi taivaaseen, jos Jumala meitä niin tuomitsisi kuin kuuluisi. Olemme kaikki hengellisiä huorintekijöitä, olemme epäjumalanpalvelijoita. Se epäjumalanpalvelus tekee meistä Jumalan silmissä hengellisiä huorintekijöitä. Jeesuksen täytetyssä työssä ristillä saamme kaikki syntimme anteeksi ja pääsemme taivaaseen. Jeesus on ottanut syntimme kantaakseen, ja on ylösnoussut! Seurakunta on Kristuksen Morsian. Meillä on ollut toinen herra (Saatana eli Perkele). Silloin me olemme olleet "yhtyneinä" hengellisellä tavalla epäjumaliin, ja siten olemme olleet hengellisessä mielessä huorintekijöitä. Saamme Jeesuksessa tuon kaiken anteeksi. Jeesuksen luona ei ole pelkoa, vaan syntien anteeksiantamus, armo Jeesuksen viattomassa uhrissa. Jeesus on lunastanut meidät kuolemasta, Perkeleen valtakunnasta ja synnin vallasta, Jumalan valtakuntaan, anteeksiantamuksen valtakuntaan, iloon ja rauhaan.
Jeesus sanoi myös:
"joka nai hyljätyn, tekee huorin. "
Tuossa pitää olla tarkkana: hyljätty on viitannut koko lauseessa siihen henkilöön, joka on tehnyt väärin (huorin). Tuo tarkoittaisi siis sitä, että se, joka nai syyllisen osapuolen (hyljätyn ja huorintehneen), tekee myös huorin. Hyljätty ei viittaisi syyttömään osapuoleen, vaan syylliseen.
Näin ymmärtäisin asian.
En tiedä olisiko tuo alkukielellä helpompi ymmärtää.
On myös toinen poikkeus, jolloin uudelleenavioituminen on ymmärtääkseni mahdollinen, jälleen "syyttömän" osapuolen osalta. Jos toinen puolisoista tulee uskoon. Ja jos se, joka ei usko, tahtoo erota uskoontulleesta, niin silloin uskoontullut voi uudelleenavioitua:
1. Kor. 7:15: Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
Jos joku tahtoo erota jostain muusta syystä, niin silloin ei tule uudelleenavioitua:
1. Kor.
7:10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
7:11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.
En tiedä onko jotain muita poikkeuksia tähän asiaa, esim. jos mies uhkaa tappaa vaimonsa.
Raamatun sanasta löytyy kuitenkin ylläolevia kohtia.
1. Kor. 7:ssä kirjoitetaan avioliittoon liittyvistä asioista:
http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?hakuehto=7&kirjat=1ko
Anteeksiantamisesta:
Markuksen evankeliumi:
11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
Luukkaan evankeliumi:
6:37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
1. Joh.:
3:15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
4:20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
Myös riita on mainittu alla:
Gal.
5:19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
5:20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
5:21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
Lihamme puolesta olemme äkkinäisiä vihaan. Alamme vihaamaan hyvin helposti toisia ihmisiä, veljiämme ja sisariamme. Se on syntiinlangenneen luontomme sytyttämää. Meidän tulee kuitenkin myöntää, että se on väärin, ja Herramme ja Vapahtajamme, koko kolmiyhteinen Jumala, ei sitä tahtoisi. Me kuitenkin rikomme tuon lain hyvin helposti. Saammekin levollisin mielin turvautua Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen.
Lihamme puolesta lankeamme ja olemme kaikin puolin syntisiä. Luontomme on turmeltunut:
Room.
7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
7:16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
7:23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
7:24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Nainen ei saa oma-alotteisesti erota miehestään, ja avioerotapauksessa hän ei voi avioitua uudelleen tekemättä huorin. Poikkeus tästä on jos mies on hylännyt hänet hänen uskoontulonsa vuoksi tai entinen mies on ollut huorintekijä.
Miehen on sallittua pitää useita vaimoja. Se oli Vanhan Testamentin käytäntö, jota Jeesus ei perunut. Seurakunnan paimenella saa kuitenkin olla vain yksi vaimo.
Raamatussa liitto on Pyhä Jumalan liitto josta ei voi erota ilman että rikkoisi Jumalaa.
Matteus esim. kertoo kohdissa Matt 19:3-12 avioliitosta Jumalan liittona.
Jae 6. kertoo että ainoastaan Jumala voi liittää ja erottaa ja ihmisellä ei ole siihen oikeutta.
6. Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
Jae 9. kertoo sen ainoan asian jonka Jumala sallii eron syyksi eli "huoruuden"
9.Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin.
Tietoisesta synnissä elämisestä on raamatussa omat opetuksensa esim.
Hepr. 10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
Lainasin noi viestistäni sunnultailta toiselta palstalta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000041181028
--------------------------------------------
Avioliitto on nykyisin määritelty YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja Suomessakin siinä on kaksi osapuolta sekä valtio lakeineen.
Uskon kanssa avioliitoilla ei ole mitään tekemistä lain edessä.
Jeesuksen mukaan puolison uskottomuus voi olla avioeron peruste. ( Matt. 5:31 - 32 ja Matt.19:9 ) Apostoli Paavalin mukaan avioero on sallitttu silloin, kun ei-uskova puoliso haluaa erota. "Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa." ( 1. Kor. 7:15 ) Tätä rauhan periaatetta laajennettiin ja ajateltiin, että myös muut syyt kuin uskottomuus ja uskonnolliset erimielisyydet voivat johtaa avioeroon.
helluntailaiset, vl:t ja muut erilailla Raamattua tulkitsevat käyvät lisäämässä oman näkemyksensä, jos kysyy luterilaisen kirkon kantaa.
Uskonkin kannalta on elävässä elämässä tilanteita, jolloin mm. lasten henkisen suojelun tai pahoinpitelyiden takia on parempi hakea eroa. Jos on kyse mielen terveyteen liittyvästä asiasta ei sairas ole syyllinen sairauteensa (esim pahaan masennukseen) mutta silti voi lasten mielenterveyden takia olla parempi että eivät kasva heidän kehitystään vaarantavassa ilmapiirissä. Pahimmillaan sellainen johtaa itsemurha-ajatuksiin tai itsemurhaan.
Tällöin on vaikea tulkita myöskään armon kysymystä, jos armon epäämisen perusteluksi katsotaan teon jatkuvuus. Jos ero katsotaan ei kertarikkomukseksi (anteeksi Jumala, en kykene pitämään antamaani lupausta) vaan aina vaan uudelleen toistuvaksi teoksi ja jatkuvaksi synnin tekemiseksi (mikä paremmin sopii tilanteeseen missä syynä on toistuva puolison pettäminen) sitä ei siis saisi anteeksi. Jos jättää lapset suojelematta rikkoo taas yhtä kymmenestä käskystä (jotta lapsi voisi rakastaa vanhempiaan, tulee lapsia suojella ja rakastaa). Miten suuri oikeutus on omankaan henkisen tai fyysisen terveyden säilyttämisellä. Avioero on moniongelmainen asia, jos siihen pitää löytää syyllinen ja syytön osapuoli. Suomen lainsäädäntö ei sitä siksi edellytäkään eikä näin pitäsi uskonnolliselta kannaltakaan etsiä syyllisiä ja syyttömiä perustelemaan oikeutta avioitua uudelleen. Luterilaisen kirkon tulkinta on varsin hyvä eikä sellaisena kuitenkaan pidä jatkuvaa puolison vaihtamista kevein perustein kirkon arvojen mukaisena. Armoa ja anteeksiantamusta siis.
Rukoile hyvä ihminen, niin kaikki muuttuu hetkessä :)
On sitä rukoiltu elämän aikana päivittäin ja viikoittain. Siihenkin rukoukseen, että lapsettomutta aiheuttavista sairauksista huolimatta (useita eri)tulisi raskaaksi (tapahtukoon Sinun tahtosi mutta saisinko voimia hyväksyä sen), on kaikesta epätodennäköisyydestä huolimatta tullut positiivinen tulos eli lapsia. Kaikkiin ihmisten toivesiin ei vastata niin, että sairaudet poistuvat. Voimia sensijaan voi toivoa ja olen saanutkin. Sairaus on sitä vastamäkeä, mikä on luvattu mutta joskus sekin tulee liian pitkäksi. Ei minua kukaan pahoinpitele fyysisesti. Kun vaan läheiset jaksaisivat.
Puuttuukohan sinulta usko?
21:22 Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."
Toisten ei tarvitse edes pyytää mitään ja kaikki asiat hoituvat
6:8 Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.
16:23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.
14:14 Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.
15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.
14:13 ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
Oisko nyt vaan niin, että nämäkään kohdat raamatussa eivät ole totta :)
Kateeksi käy muita palstoja. Esim lestadiolaisten palstalla käydään selkeää keskustelua. Tätä luterilaista palstaa hallitsevat puppugenaraattorit. Irallisten asiayhteydestään irroitettujen raamatun lauseiden toistaminen ei todellakaan ole keskustelua uskosta, uskonnosta tai etiikasta eikä oikeastaan mistään muustakaan. Ei puolesta eikä vastaan. Tällä listalla ei ole mitään tekemistä edes ateisimin etiikan kanssa. Ongelmaa voisi lähestyä puhtaasti etiikan lähtökohdasta tai kahden ristiriitaisen tavoitteen ongelmatiikasta jos todellista keskustelua olisi tarkoitus saada aikaiseksi.