Miten 1 -asianliike hoitaa asioita.
Olemme kylmässä maassa, ja lämpö otettava asuntoihin eritavoilla.
Kun tulee kevät/kesä, aurinko hoitaa valon tarpeen, silloin ei lämmitystäkään tarvita.
Hehkulampuissa ei oikeastaan juurikaan haitalliasia aineita.
ns säästölamput: on elohopeasta lähtien.
Miljoona lamppua heitetään luontoon, osa rikkoontuu sisätiloissa. Mihin menee merkyt.
Älkää hyvät ihmiset menkö halpaan, vihreän poliitiikan takia.
Hehkulampusta jää kaikki hyöty sisätiloihin. Valona ja 95 % lämpönä.
Ja sitten, ennenkaikkea kun lamppu sammuu, siinä ei ole kuin enimmäkseen kiveä, saven muodossa poltettuna. Vähän nopeasti maatuvaa pläkkipeltiä. Ihan hitunen vain jaloterästä hehkulankana.
Elohopea puuttuu täysin.
Järki käteen asioissa. Ei kuunnella osaamattomia.
Olemme kylmässä maassa, ja lämpö otettava asuntoihin eritavoilla.
Kun tulee kevät/kesä, aurinko hoitaa valon tarpeen, silloin ei lämmitystäkään tarvita.
Hehkulampuissa ei oikeastaan juurikaan haitalliasia aineita.
ns säästölamput: on elohopeasta lähtien.
Miljoona lamppua heitetään luontoon, osa rikkoontuu sisätiloissa. Mihin menee merkyt.
Älkää hyvät ihmiset menkö halpaan, vihreän poliitiikan takia.
Hehkulampusta jää kaikki hyöty sisätiloihin. Valona ja 95 % lämpönä.
Ja sitten, ennenkaikkea kun lamppu sammuu, siinä ei ole kuin enimmäkseen kiveä, saven muodossa poltettuna. Vähän nopeasti maatuvaa pläkkipeltiä. Ihan hitunen vain jaloterästä hehkulankana.
Elohopea puuttuu täysin.
Järki käteen asioissa. Ei kuunnella osaamattomia.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Pitkälti olet oikeassa ja osin väärässä.
Hehkulampusta lähtevä lämpö kun usein tulee väärään paikkaan, eli esimerkiksi kattoon tai nurkkaan. Lämpö pitää sieltä saada liikkeelle. Se, lähteekö se itsekseen, pitääkö asialle tehdä jotain, vai antaako vain olla, on hiton tapauskohtaista.
Riippuu myös lämmitysjärjestelmästä se, onko tuo järkevää. Suora sähkölämmitys (=valaistus) sopii useisiin lämmitysmuotoihin lisälämmitystä antamaan, kunhan siitä lämmön pääsystä oikeaan paikkaan pidetään huolta.
Kerrostalossa asuessani energiansäästölamput olivat ehdottomasti paikallaan, nyt käytän loppuun ne mitä tuli silloin ostettua ja siirryn hiljakseen takaisin hehkuihin. :)
Asia asiana !
Joskus oli asunnoissa yksin kattolämmityksiä. Itsekkin sen jossain nähnyt.
Oli huono !
Mutta lämmityksen antoi, kylläkin.
Lämpö aina liikkuu lampuistakin.
Aina on apuna, vaikka 2 %:lla, tai 5 %:lla...tarpeen mukaan.
Mistä keksit ettei lämpö, tai ilma liiku huoneissa ?
Teoriasi mukaan kaikki lämpö olisi katossa, oli lämmitys mikä tahansa. Lämmityspattereistakin lämpö nousisi heti kattoon, teoriallasi.
Lämpö siirtyy johtumalla, säteilynä ja konvektion avulla.
Lattialämmitys, kattolämmitys, radiaattorilämmitys, kakluunilämmitys, ...
Hehkulampun kuluttama energia muuttuu KOKONAISUUDESSAAN lämmöksi (valokin absortion kautta viimeistä fotonia myöten!) ja jakaantuu edellä lueteltujen mekanismien mukaisesti huonetilaan.
Jos se lämpö jotenkin maagisesti johtuisi, säteilisi tai konvektion avulla jakautuisi tasaisesti joka puolelle, ei ongelmaa olisi.
Vaan monet ovat huomanneet, että jos huoneen nurkassa olevan takan lämmittää tosi kuumaksi, on takan lähellä lämpimämpää kuin toisessa nurkassa, naapurihuoneista puhumattakaan.
Valojen ollessa päällä, ilma lämpenee lähinnä valojen läheisyydestä. Vilkaise pikkasen, missä ne lamput kämpässäsi ovat, ja mieti onko se optimaalinen paikka lämmitettäväksi. Ja samalla voi miettiä, miksi lämpöpatterit sijoitetaan niin usein ikkunoiden alle.
Siis kyllähän nuo lämmittävät, ei siinä mitään. Mutta lämpö väärässä paikassa ei ole kovinkaan hyödyllistä ja voi jopa nostaa lämmityskustannuksia (jos se tuotetaan pääasiallisella lämmönlähteellä - ei tässä tapauksessa). Esimerkiksi ilmalämpöpumpun sijoittaminen pieneen koppiin talon takimmaiseen ja vähiten käytettyyn nurkkaan kyllä nostaa nurkan lämpötilaa tuntuvasti, mutta muuta kämppää joudutaan edelleen lämmittämään käytännössä yhtä paljon kuin ennenkin, mikä tietyillä lämmitystavoilla lisää lämmityskustannuksia.
Perustelu on totaalisen väärä. Et tainnut olla hereillä fysiikan tunneilla? Jos tilassa halutaan matalalle tietty lämpötila, tulee sen yläpuolella olla myös tietty lämpötila. Muuten lämpö karkaa ylemmäs ja alemmas jää matalampi lämpötila. Vastaavasti, jos tilan ylempiä osia lämmitetään, tilan alemmat osat lämpeävät/lämpö pysyy siellä paremmin. Ei lämpötilalle voida vetää tiukkaa rajaa alemman ja ylemmän tilan välille!
Väitätkö siis, että alhaalla täytyy olla sama lämpötila kuin ylhäällä? Onpa hämmentävää. Minä kun luulin, että jonkun tuolla mainitsemista kolmesta lämmön kulkeutumistavasta vain siirtymisessä tuolla suunnalla on merkitystä. Muissa tapauksissa merkitystä on lähinnä välissä olevalla aineella ja etäisyydellä. Ilmassa johtumista ei ihan hirveästi taida tapahtua, vaan suuri osa lämmöstä siirtyy säteilemällä, lämmittäen ylhäällä olevan lampun tapauksessa ilmaa ylhäällä, seiniä ja kattoa. Alhaalla oleva patteri taas lämmittää mm. lattiaa.
Jos eroa ei olisi, lämpöpatterit asennettaisiin kattoon, missä ne eivät ole tiellä. Itse asiassa, tätä kai kutsutaan kattolämmitykseksi, joka on ihan vihoviimeinen idea, jos olet tuollaista joskus päässyt ihastelemaan. Talvipakkasilla sisälämpötila on 23 astetta ja asukkailla villasukat jalassa - vaikka väitteesi mukaan näin ei pitäisi olla.
Ei sotkeuduta tuohon kuitenkaan pahemmin. Mietitään asiaa hetken sen ilman siirtymisen kannalta. Asunnoissa kun tuppaa olemaan jonkinlainen ilmanvaihto. Vanhemmissa yleensä painovoimainen ja 80-luvulta lähtien yhä useammin (nykyään aina) koneellinen. Yhteistä näille järjestelmille on se, että poistoilma lähtee ylhäältä - yleensä katonrajasta tai katosta, lukuunottamatta keittiön liesituuletinta. Jos meillä nyt lämmitetään ylös ilmapatjaa, joka sitten hinataan talosta ulos, tulisi tällaiselle tyhmemmälle tallaajalle mieleen, että saatetaan tehdä jotakin väärin. No, uudemmissa taloissa on toki lämmön talteenotot, joilla saadaan (mainosten mukaan) jopa 80% lämpöenergiasta talteen hyvissä olosuhteissa. Ehkä joku 60% olisi uskottava likiarvio todelliselle arvolle... Jos siitä hehkulampusta nyt sitten 99% (ei sataa, jos talossa sattuu olemaan vaikkapa lasisia ikkunoita) muuttuu lämmöksi, suurin osa siitä imetään pihalle ja osa siitä käytetään hyväksi, saadaan hyötykäyttöön ehkä 80% tuosta energiasta.
Tarkoitan tällä siis sitä, että huonossa paikassa oleva lämmönlähde (=valo) ei tuota hyötylämpöä kuin 80% hyvässä paikassa olevaa suorasähkölaitetta vastaten. Suorasähkö taas ei itsessään ole mitenkään taloudellinen vaihtoehto, eikä yleensä mukavakaan. Monet suosivat varaavia lämmitysjärjestelmiä (esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys, jossa on omat ongelmansa, mutta sähkönkulutuksen kannalta ihan kiva), tai lämpöpumpuilla tuotettua lämmitystehoa.
Nyt sitten siihen asiakysymykseen: miksi käyttää lämmittämiseen jotakin, joka on jopa kustannustehottomampaa kuin suorasähkö?
Mutta kuten tuolla jo aiemmin sanoin, taidan itsekin siirtyä takaisin hehkulamppuihin. En lämmön takia kuitenkaan, vaan värisävy ja nopeus ovat tärkeämpiä. Sähköhukka ei ole nyt niin merkityksellinen, kuin se oli asuessani kaukolämmöllä lämpenevässä kerrostalossa.
"Väitätkö siis, että alhaalla täytyy olla sama lämpötila kuin ylhäällä"
En. Lue uudestaan.
Sanon, että ylemmän ja alemman tason välillä ei voi olla kuin tietyn suuruinen lämpötilaero. Jos haluat, että lattianrajassa lämpötila on x niin katonrajassa sen pitää olla y. Jos kasvatat y:tä, niin x kasvaa ja vastaavasti.
> Jos tilassa halutaan matalalle tietty lämpötila, tulee sen
> yläpuolella olla myös tietty lämpötila.
Luin ehkä hieman tarkoitushakuisesti, että yläpuolella pitäisi olla sama tietty lämpötila (sitähän tuo kai teknisesti ottaen tarkoittaa), mutta ehkä haet sitä, että yläpuolella pitää olla vähintään sama lämpötila?
Jos alhaalla lämpötila on X, niin ylhäällä sen käytännössä pitää olla X Y, jossa Y on riippuvainen mm. ilman liikkumisesta, lämpövuodoista, huoneen muodosta, jne. Joissain tapauksissa Y voi olla jopa negatiivinen (lattialämmityksellä lattianrajassa lämpöä voi olla enmmän kuin katossa). Yksi tärkeimmistä tekijöistä Y:tä mietittäessä on lämpölähteen sijainti. Jos se on ylhäällä Y on suurempi, jos alhaalla Y on pienempi. Mieti vaikka eroa lattialämmityksellä ja kattolämmityksellä.
Käyttömukavuuden kannalta jalat tulee saada mahdollisimman lämpimiksi ja pää pitää viileämpänä. Siksipä lattialämmitys on käytännössä halvempi kuin kattolämmitys, se kun mahdollistaa keskilämpötilan pitämisen matalammalla mukavuuden kärsimättä.
Kuinka paljon lampputeollisuus tukee kv. vihreää liikettä? Montako miljoonaa Osram antoikaan Saksan rikolliselle grûneille?
Kuin reilunkaupan tuotteet. Joista menee osa rikollisille siellä päässä.
Oli Tv:ssä tyytyväinen Arkkitehti, sanoi olevansa, ja omistavansa banaaniplantaaseja. Oli hyvin tyytyväinen reilunkaupan kaupasta, sanoi saavansa siihen tuotteensa.
Rikollista !
Onhan se elämä välillä vaikeaa. Sen verran että energiansäästölampuille on kierrätys olemassa. Vie ne sinne samaan paikkaan mihin loisteputkilamput viedään tai sitten ongelmajätteisiin niin keräävätten elohopean talteen.
Minä olen ainakin pirun tyytyväinen energiansäästölamppuihin. Ei tarvi olla jatkuvasti vaihtamassa verrattuna tavallisiin lamppuihin ja ainakin meillä lämmitys hoidetaan muilla keinoilla kuin lampuilla tai suoralla sähkölämmityksellä (joka tulisi muuten laissa kieltää). Ja pihalampuissa tosi kiva. Mieti jos vaikka kymmenen 100 watin lamppua saan korvatulla kymmenellä 11 watin energiansäästölampulla. Eli säästöä noin 900 wattia tunti. Kymmenessä tunnissa noin 9 kwh. Sopii minulle. Mitenkä sen energiansäästölampusta saa ne elohopeat ulos? Ainakaan me ns. täysijärkiset ei hakata niitä lattiaan jotta lasi menee rikki.
" Aina ei kannata kuunnella asiantuntijoita"
Minä ainakin otan järjen käteen
Etkä ole ainoa.
Ei kukaan yksin lampuilla lämmitä.
Tai on jokin kellari, joka meinailee kylmetä liikaa. Laitettu lamppu palamaan. Se, sen muutaman asteen nostanut lämpötilaa pienessä tilassa.
Esimerkki vain...hoi "
-ei kaikki lämmitä kellaria, ettet taas niin luule.
Se vain tosiasia, lampusta tulee kaikki huonetilaan hyöty. Vaikka nyt hehkulampusta, valona 5 %, lämmöksi suoraan 95 %.
Ja ei niitä kesäisin polteta. Kun alkaa aurinko antamaan valon.
Oliko uutta tietoa ?
Taisipa olla.
Opi ja omaksu. Ei se niin vaikeaa ole.
Jos vihreitten liekassa kulkee, ajatukset juuri kuin sulla. öööö
Ei ole omaa ajatusta, eikä tuntumaa asioihin.
Harvalla sisätiloissa on 10 kpl 100 watin lamppua. Siss, samaan aikaan palamassa. Ja vaikka olisikin se muuttuu lämmöksi lähes kaikki.
Vaikea ymmärtää ?
Olemme kylmässä maassa. Emme etelä Italiassa. Lämmitämme asuntojamme eritavoilla. Mukavuutta haemme sopivalla lämmöllä.
Lappiinhan ollaan tekemässä muutamia vesikeräys altaita, joilla saadaan sähköä varastoitua, ettei heti mene vesi mereen.
Kollaja tullee piankin.
Vuotos sitten hivenen jälestä.
Näillä jo melkein liikkuu kaikki Suomen junat.
Paha..paha..paha...asia. Sanoo vihreä.
Millä me sitten politikoidaan, lisäävät :
Voi sinua, on kyllä sääli että sinä et kykene käsittelemään faktoja. No, ehkä jonain päivänä.
Jos joku haluaa lämmittää kellariaan niin se on minulle ihan sama. Ihan vaan vinkkinä että tee sinäkin maakellarisi kunnolla niin kuin minä. Pistä riittävästi eristettä ja kiinnitä erityisesti huomio kunnollisiin oviin! Minä hommasin LVI-liikkeestä ns pakkasvahdin (vähän niinkuin pieni patteri jonka termostaatti laittaa päälle jos tuppaa menemään pakkasen puolelle. Pirun helppoa kun ei tarvi turhaan valojakaan poltella. Saat kyllä lisääkin vin kkejä maakellarin rakentamiseen ja käyttöön. Kysy vaan rohkeasti, älä jää epätietoisuuteen!
Niin noista valomääristä. Nyt kun kohta luet aikaisemman juttuni uudelleen niin huomaat että puhuin ulkovaloista tuossa laskuesimerkissäni. Kyllä, lue se tavaamalla läpi niin huomaat sen. Ja toiseksi niin pikku vilkaisun jälkeen luulen että aika monissa (jatkuva) valoteho varsinkin iltaisin pimeän aikana pyörii helpostikin 500watin ja kilowatin välillä, ainakin omakotitaloissa. Tosin kellarissa asumalla selvinnee pelkällä lukulampulla.
Toki perinteellisestä lampusta 95% menee lämmöksi. Mutta ihmettelen vaan että mitä pirun järkeä on tuota lämpöä ajatella positiivisesti muissa kuin niissä taloissa missä on suora sähkölämmitys? Hölmöläisten hommaa. Mutta jos viitsii maksaa niin eihän siinä mitään. Selitätkö minulle mitä maksaa kilowatin tuottaminen lämmöksi lampusta säteilemällä lämmöllä (ajatellaan vaikka 95% 100 watin lampusta) ja jos muuten lämmitysjärjestelmä tuottaa energiaa muilla keinoin kuin suoralla sähkölämmityksellä.
Kyllä sinun kannattaa hieman katsoa missä seurassa oppisi saat. Kysy tovereiltasi missä vaiheessa se jokien virtaussuunnan kääntäminen siellä Venäjällä tällä hetkellä menee. Onko jo pitkällä.
"Ei kukaan yksin lampuilla lämmitä.
Tai on jokin kellari, joka meinailee kylmetä liikaa. Laitettu lamppu palamaan. Se, sen muutaman asteen nostanut lämpötilaa pienessä tilassa.
Esimerkki vain...hoi "
-ei kaikki lämmitä kellaria, ettet taas niin luule."
Vielä kerran, ei kaikki kellareitaan lämmitä lampulla.
-muuta on oiva nopea tapa, kun pakkanen paukku ja pieni kellari meinailee mennä pakkasen puolelle.
Vaikea ymmärtää.
Olet taatusti vihreä- En epäile hetkeäkään.
Turhaa edes pohdit noita, et ymmärrä kuitenkaan.
Oli vain puhe sisätiloissa huhkulampun hyödystä.
Pyyntö: älä pohdi enään !
Vielä: ei kukaan yksin lamppuja laita sisätiloihin lämmönlähteeksi.
ööööööööööööö
olet vihreä. Uskon !
Kesällähän se hehkulampun hukkalämpö pitää poistaa jäähdyttävällä ilmastoinnilla. Jos Uuno ei ole tietoinen, niin esimerkiksi eteläisessä Suomessa (jossa suurin osa suomalaisista asuu), niin valoa pitää polttaa myös kesän helleaikaan. Uusissa taloissa on myös jäähdyttävä ilmastointi vaikka jossain Uunon maakellarissa sellaisesta ei olla kuultukaan.
Sähkölämmitys on erittäin huono tapa lämmittää asuntoja, sillä vain kolmannes polttoaineen energiasta saadaan lauhdevoimaloissa muutettua sähköksi. Lauhdevoimaloillahan Suomen sähköstä tuotetaan varmaan lähemmäs 80 prosenttia.
Jos vastaava polttoaine poltetaan vaikka talon uunissa, niin siitä energiasta 90 prosenttia saadaan lämpönä talteen.
Vielä hullumpaa hehkulamppuja on polttaa kesällä. Tällöin sadan watin hehkulampun polttamiseen pitää käyttää lauhdevoimalassa 300 watin teholla energiaa. Kun lampun hukkalampö poistetaan asunnosta, niin tarvitaan kolminkertainen määrä tehoa eli 100 watin lampun tapauksessa 300 wattia. Tämä taas vaatii kilowatin polttoainetehon lauhdevoimalassa.
Eli se sadan watin lampun polttaminen kesällä kuluttaa lauhdevoimalassa jopa 1.000 watin teholla polttoainetta kun myös jäähdytys lasketaan mukaan. Mikäli vastaavan valomäärän tuottaisi 20 watin ledillä tai loisteputkella, niin tarvittava polttoaineenteho jäisi kymmenesosaan.
Tokihan sitä hölmöläinen saa rakentaa kotiinsa vaikka hehkulampuilla toimivan lämmitysjärjestelmän jos niin haluaa. Tosin sellaisella hölmöilyssä ei ole mitään järkeä. Järkevämpi ihminen lämmittää pirttinsä vaikka kaukolämmöllä, maalammöllä tai puulla ja valaisee talonsa esimerkiksi loisteputkilla ja ledeillä.
Ei tarvita keinovaloa.
Eihän.
Tämä hehkulamppudirektiivi onb vain yksi esimerkki vihreiden totaalisesta tyhmyydestä. Miksi eivät vaadi lämpöeristyksiä Etelä-Euroopan taloihin. Sillä tempulla säästetäisiin tuhatkertainen määrä energiaa. Nythän et.europan pasjat talot haaskaavat erittäin rajusti energiaa. Se haaskaus on aika lopettaa.
Voisitko kertoa että mikä se sinun ongelma näihin energiansäästölamppuihin on? Miten ne ovat mielestäsi huonoja?
Todennäköisesti energian säästö Suomessa tämän päätöksen kautta on hyvin marginaalista juuri siksi, että lamppujen hukkalämpö on lämmittänyt asuntoja ja nyt sitten laitetaan patterit kovemmalle. Etelä-Euroopassa tilanne on varmasti toinen.
Suomessa lämmitystä ei tarvita noin 30% ajasta ja sen ajan helkulamppu haaskaa lämpöä. Kyseessä on kuitenkin kesä, jolloin lamppuja ei muutenkaan käytetä. (En ymmärrä jutun väitettä siitä, että valoa ja lämpöä tarvitaan eri aikoina. Katsokaa ulos. Kylmää ja pimeää.)
Suomessa lasketut lämmitystarveluvut olettavat, että mm. valaistus tuottaa niin paljon lämpöä, että huoneissa on 21,5 astetta kun ulkona on 17 astetta. Mikäli valaistus ei lämmitä, voidaan luvut joutua laskemaan esimerkiksi 18 asteen perusteella niin kuin Englannissa ja USA:ssa.
Laskin pari kuukautta sitten yllätyksekseni, että öljylämmitys ja suora sähkölämmitys ilman erityistä sähköveroa
olivat täsmälleen saman hintaisia (siis tuotetun lämmön hinta ilman alkuinvestointeja). Hinnat ovat jo ehtineet muuttua radikaalisti, mutta oletan, että suhde on suunnilleen sama. Kaukolämpö ei ole kuin joitakin kymmeniä prosentteja edullisempi - kuka sitä halvemmalla myisi kuin kilpailijat. Suomessa on kiitettävästi opittu amerikkalainen oppi siitä, että asiakkailta rahastetaan se mitä voidaan eikä sitä kuinka paljon tuottaminen todellisuudessa maksaa.
Eli kysymys on oikeasti vain ja ainoastaan alkuinvestoinnin suuruudesta. Siinä mielessä hehkulamppu on lyömätön.
Ehdotankin, että ekologisuuden kannalta kiellettäisiin ensin nämä rikkaimurit. Hyötysuhde on todella olematon.
Jep. Ei liene suurikaan yllätys tuo että öljy ja sähkölämmitys käyvät käsi kädessä. Laskehan kurillaan miten käy puupelletin ja puiden sekä maalämmön kanssa. Ja jos tarkasteluväli pidennetään tuonne kahteenkymmeneen tai kolmeenkymmeneen vuoteen... Tulokset hieman voivat muuttua. Ei sikäli, minä käytän pääasiassa puuta. On vaan minulle kaikkein sattuvin ja näköjään kaikkein halvinkin tapa lämmittää. Ja reilusti.
Laite hyvä nyt uutena.
Mutta..mutta !
Aina se toinenkin puoli.
Karkeasti vaikkapa näin:
Asennus kaikkineen, laitteineen, 20 000 €.
Nyt saa sillä 20 000 € :lla 35 000 litraa polttoöljyä.
Omakotitalo vie lämmitysöljyä 1500-2000 litraa / v.
Vähän puutakin mukana, vähän vain (leivin uuni).
Karkeasti öljyt tuolla hinnalla 20 vuodeksi.
Maalämpö kustannus n. sähkönä 20 vuodessa karkeasti 100 000 kW.
Sähkönhinta karkeasti n 15 snt / kW kaikkineen(verot2x siirto siirron kk sähkönhinta sähkön kk maksu varmuusvarastointi makasu)
Yllätyitkö ? ?
Laske sähkön hinta maalämmölle tulee jotain vuosien päästä (esim. kompuranvaihtoa muuta) asennus laitteineen = 20 vuotta karkeasti 35 000 €.
Samoin pitä öljylaitteitakin uusia.
Mutta jos ne suunnilleen timmissä, niin menee hyvin pitkälle, esim muovi öljysäiliö kestää toisi pitkään.
Uusi Öljypoltin maksaa n 1000 €
sähkönhinta vaikkapa 6 snt /kW
kuukausimaksu 3 €
Siirto 3 snt /kW
kuukausimaksu 11 €
verot..
Jos sähkönkulutus vaikkapa 7000 kW/v
ei kauas 15 snt kW jää kokonaishinta.
Sitten jolla oma tai sukulaisen naapurin..."Nuffi kaivurilla, saa auki maata, ja putkea sinne 500-700 metriä. Ja osaa itse asennella laitteet. Maalämpö asennus halpenee ratkasevasti.
Tai, porata maahan reikä (ns kaivo).
Huomataan ettei nyt niin olekkaan, kuin äkkiä luulisi.
Vai mitä ?
Olin aika yllättynyt kuinka kova hinta teillä on maalämmön asennuksille! Meillä maksoi karvan päälle kymppitonnin kun liitin järjestelmään. Niin minulla on lämpökeskuksessa ns kombikattila jossa on puu/öljy. Ja toki öljypoltin tarvii ympärilleen aika paljon muutakin kuin polttimen ( kattilan, putkituksen, mahdollisen varaajan) joten kyllä sille puu/öljypuolellekin on hintaa tullut.
Nyt on liitetty maalämpö järjestelmään "pahan päivän varalle" ja kulut oli aika tarkasti kymppitonnin.
Joka puolella maata.
Kyllä se vain karkeasti kaikkineen vieraalla maksaa 20 000 €, kun maalämpö toiminassa.
Kuten mainittu, omatyö alentaa kustannuksia. Karkeasti 2/3 osaa.
Mutta harva itse laittaa kaiken. Kaivuut muut
Itse sähköinsinöörinä näin tein, ja kustannuksista jäi pois kaikki työmaksut. mm sähköasennukset laitoin, nekin vähäiset kylläkin, muuta kuitenkin...
Moni menee halpaan, tai kalliiseen maalämpö asennuksissa. Luullen halvemmaksikin.
Joka kaiken laitattaa, silloin maahan reikä, se edullisinta ja helpointa silloin.
Se on putkimiehellä n 50 € tunti halvimmillaankin.
3000-4000 € menee asennuksiin piankin.
Siihen putket, kaivurit, asennukset sinne, seinän aukaisemista, sulkemista.
Itse laitteet.
Sähkötyöt.
Pian kertyy hintaa se 20 000 €
Ei kaikki kultaa mikä kiiltää.
Jolla nyt öljylämmitys, se halvin.
Kellä oma puu, kuljetus vehkeineen, se luonnollisesti hänelle paras.
Jolla sähkölämmitys, se hänelle paras.
Kaukolämpökin turhan kallista.
jossain 60 € ollaan megawatin(10 000 kW) kuukausimaksu päälle, vajaa satanen /kk.
Omakotitalossa menee n 20-30 megawattia / vuosi.
Liittyminen maksaa karkeasti 5-6000€
Laiteet (vaihdin) n 3000 € ylöspäin.
Asennus n 3000 € täysin vieraalla.
30 megawatin kulutuksella maksaa vajaa 3000 € / vuosi.
Kaikki maksaa.
Huomataan miten ylivoimaista on vesisähkö energia.
Varsinkin säätösähkönä.