Siirrettyä:
"
Oikeusjärjestelmämme arvomaailma
Tiistai, 11.11.2003
Turun Sanomat
Turun käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1944 syntyneen turkulaismiehen vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta. Vankeuden sijasta mies tuomittiin 70 tunniksi yhdyskuntapalveluun.
Keskiviikko, 12.11.2003
Ilta-Sanomat
24-vuotias nuorukainen tuomittiin eilen kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen suomalaisupseerin kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä. Oikeus tuomitsi nuorukaisen kahdesta pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. […] Koska nuorukaista ei ole aiemmin tuomittu rikoksesta vankeusrangaistus annettiin ehdollisena.
Torstai, 13.11.2003
Kaleva
Neljä parikymppistä oululaisnuorta tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Oulun käräjillä. […] Uhrina ollutta miestä potkittiin ja lyötiin muun muassa sorkkaraudalla. Hän sai murtuman nenäänsä ja ruhjevammoja. Nuoret olivat alkoholin vaikutuksen alaisina. […]
Neljän kuukauden tuomion sai porukan ainoa nainen, sen sijaan miehet saivat lyhyemmät rangaistukset [kolme kuukautta], sillä heidän tuomionsa kohtuullistettiin. He olivat ehtineet tehdä kahden viime vuoden aikana myös muita rikoksia.
Perjantai, 14.11.2003
Iltalehti
Sekä Kotkan käräjäoikeus että Kouvolan hovioikeus hylkäsivät tytärtään kunniamurhalla uhannutta syyrialaisisää vastaan nostetun syytteen. Syytteen mukaan isä oli uhannut karkumatkalla ollutta 13-vuotiasta tyttöä ja tämän suomalaista ystävätärtä kuolemalla, jos tytär ei ole neitsyt.
Molemmat oikeudet katsoivat, että perhepiirissä tällainen uhkailu on sallittua, koska 13-vuotias tytär on tottunut rankkaan kielenkäyttöön.
Sen sijaan Kotkan käräjäoikeus piti 16-vuotiaaseen suomalaiseen tyttökaveriin kohdistunutta uhkausta laittomana. Hovioikeuden mukaan sekin oli laillinen.
Lauantai, 15.11.2003
Ilkka
Seinäjoen käräjäoikeus tuomitsi ulkomaalaisen, Vaasassa asuvan, 20-vuotiaan miehen vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta sukupuoliyhteyteen.
Alunperin syytettä ajettiin raiskauksena, mutta tuomio annettiin lievemmän rikoksen, pakottamisen perusteella.
Viisi päivää. Yksi ihminen on kuollut, kaksi raiskattu, yksi pahoinpidelty ja kahta uhkailtu. Kaikki syylliset selvisivät ehdonalaisilla rangaistuksilla, lukuun ottamatta tappouhkailuista syytettyä, jolle ei tapauksesta tullut mitään seuraamuksia.
Mitä on vialla?
En suostu uskomaan, että suomalaiset arvoistavat yksilön turvallisuutta ja koskemattomuutta näin vähän. En suostu uskomaan, että kansamme oikeuskäsitys olisi niin vääristynyt, että pitäisimme oikeana päästää näitä vastenmielisiä tekoja toista ihmistä ja hänen koskemattomuuttaan vastaan tehneet ihmiset käytännössä ilman rangaistusta. Miksi siis oikeuslaitoksemme tekee näin?
Lukuun ottamatta käsittämätöntä ehdonalaista tuomiota raiskauksesta (TS 11.11.2003), voimme panna merkille, että rikollinen pääsi helpommalla, jos hän oli tehnyt muitakin rikoksia, ei joutunutkaan käyttämään runsaasti väkivaltaa raiskatessaan lapsen – tai jos hän oli ulkomaalaistaustainen. Annetut rangaistukset eivät ole selitettävissä millään muulla tavalla.
Pahoinpitelyyn syyllistyneiden nuorten rangaistuksia lievennettiin muiden rikosten perusteella. Puhuttiin kohtuullistamisesta. Eikö useiden rikosten tekeminen pitäisi päinvastoin olla koventava tekijä, koska se osoittaa syyllisen jatkuvan piittaamattomuuden yhteiskunnan laeista ja järjestyksestä?
Entä onko oikein lieventää raiskausta millään perusteella ”pakottamiseksi”? Raiskattu alaikäinen tyttö on saanut ikuiset henkiset arvet, eikä siihen vaikuta se, joutuiko raiskaaja käyttämään väkivaltaa pienempää uhriaan vastaan vai ei.
Erityisen huolestuttavalta tilanne näyttää ulkomaalaiskysymyksen kohdalla. Hyvän esimerkin antaa toukokuussa upseerin hengiltä pahoinpidelleen somalimiehen tapaus.
Jo kuolemantuottamussyyte on panee kummastelemaan, sillä Suomen rikoslaki, 21. luku 8§, sanoo: ”Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta […]” Katsoiko oikeus kuolemaan johtaneet lyönnit huolimattomuudeksi? Ei sentään, sillä oikeus nimenomaan totesi, että kamppailulajeja harrastaneen nuorukaisen olisi pitänyt käsittää lyöntinsä hengenvaarallisuus.
Rangaistus siis lievennettiin, vaikka sitä olisi päinvastoin pitänyt koventaa. Lisäksi rikos täyttää rasistisen rikoksen tunnusmerkit: Upseerin ystävän kansanedustaja Tony Halmeelle lähettämässä kirjeessä mainitaan ”Somaliasta Suomeen siirtyneiden herrojen viimeiset sanat tajuttomalle kadettiveljellemme: Me määräämme täällä”.
Voimme pohtia, millainen rangaistus olisi ollut, jos uhri olisikin ollut maahanmuuttaja, ja suomalainen tekijä olisi tokaissut vastaavasti: ”Me määräämme täällä”. Vastaavanlaisiin tapauksiin verrattuna somalimiehen kahdesta törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta saatua tuomiota voisi pitää lähes rasistisena. Onko laki sama kaikille?
Vaikka suomalaistenkin tuomiot tietyistä rikoksista ovat äärimmäisen lieviä, osaa Suomen oikeuslaitos olla ankarakin. Kotkan Työväen Palloilijoiden entinen pelaaja Aleksei Goulo sai äskettäin kuusi vuotta ehdotonta vankeutta alkoholin salakuljetuksesta. Hän sai siis pidemmän tuomion kuin nämä kahdeksan toisia ihmisiä vastaan rikkoneet yhteensä – ehdottomana. Pitääkö oikeuslaitos todella verotulojen viemistä valtiolta pahempana tekona kuin raiskaamista tai tappamista?
Oikeuslaitoksemme on todella aika pohtia arvoperustaansa. Jos yhteiskunnan korkein arvo on edelleenkin suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus, sen pitäisi myös alkaa näkymään rangaistuksissa.
"
http://www.network54.com/Hide/Forum/message?forumid=171225&messageid=1069333662
"
Oikeusjärjestelmämme arvomaailma
Tiistai, 11.11.2003
Turun Sanomat
Turun käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1944 syntyneen turkulaismiehen vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta. Vankeuden sijasta mies tuomittiin 70 tunniksi yhdyskuntapalveluun.
Keskiviikko, 12.11.2003
Ilta-Sanomat
24-vuotias nuorukainen tuomittiin eilen kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen suomalaisupseerin kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä. Oikeus tuomitsi nuorukaisen kahdesta pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. […] Koska nuorukaista ei ole aiemmin tuomittu rikoksesta vankeusrangaistus annettiin ehdollisena.
Torstai, 13.11.2003
Kaleva
Neljä parikymppistä oululaisnuorta tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Oulun käräjillä. […] Uhrina ollutta miestä potkittiin ja lyötiin muun muassa sorkkaraudalla. Hän sai murtuman nenäänsä ja ruhjevammoja. Nuoret olivat alkoholin vaikutuksen alaisina. […]
Neljän kuukauden tuomion sai porukan ainoa nainen, sen sijaan miehet saivat lyhyemmät rangaistukset [kolme kuukautta], sillä heidän tuomionsa kohtuullistettiin. He olivat ehtineet tehdä kahden viime vuoden aikana myös muita rikoksia.
Perjantai, 14.11.2003
Iltalehti
Sekä Kotkan käräjäoikeus että Kouvolan hovioikeus hylkäsivät tytärtään kunniamurhalla uhannutta syyrialaisisää vastaan nostetun syytteen. Syytteen mukaan isä oli uhannut karkumatkalla ollutta 13-vuotiasta tyttöä ja tämän suomalaista ystävätärtä kuolemalla, jos tytär ei ole neitsyt.
Molemmat oikeudet katsoivat, että perhepiirissä tällainen uhkailu on sallittua, koska 13-vuotias tytär on tottunut rankkaan kielenkäyttöön.
Sen sijaan Kotkan käräjäoikeus piti 16-vuotiaaseen suomalaiseen tyttökaveriin kohdistunutta uhkausta laittomana. Hovioikeuden mukaan sekin oli laillinen.
Lauantai, 15.11.2003
Ilkka
Seinäjoen käräjäoikeus tuomitsi ulkomaalaisen, Vaasassa asuvan, 20-vuotiaan miehen vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta sukupuoliyhteyteen.
Alunperin syytettä ajettiin raiskauksena, mutta tuomio annettiin lievemmän rikoksen, pakottamisen perusteella.
Viisi päivää. Yksi ihminen on kuollut, kaksi raiskattu, yksi pahoinpidelty ja kahta uhkailtu. Kaikki syylliset selvisivät ehdonalaisilla rangaistuksilla, lukuun ottamatta tappouhkailuista syytettyä, jolle ei tapauksesta tullut mitään seuraamuksia.
Mitä on vialla?
En suostu uskomaan, että suomalaiset arvoistavat yksilön turvallisuutta ja koskemattomuutta näin vähän. En suostu uskomaan, että kansamme oikeuskäsitys olisi niin vääristynyt, että pitäisimme oikeana päästää näitä vastenmielisiä tekoja toista ihmistä ja hänen koskemattomuuttaan vastaan tehneet ihmiset käytännössä ilman rangaistusta. Miksi siis oikeuslaitoksemme tekee näin?
Lukuun ottamatta käsittämätöntä ehdonalaista tuomiota raiskauksesta (TS 11.11.2003), voimme panna merkille, että rikollinen pääsi helpommalla, jos hän oli tehnyt muitakin rikoksia, ei joutunutkaan käyttämään runsaasti väkivaltaa raiskatessaan lapsen – tai jos hän oli ulkomaalaistaustainen. Annetut rangaistukset eivät ole selitettävissä millään muulla tavalla.
Pahoinpitelyyn syyllistyneiden nuorten rangaistuksia lievennettiin muiden rikosten perusteella. Puhuttiin kohtuullistamisesta. Eikö useiden rikosten tekeminen pitäisi päinvastoin olla koventava tekijä, koska se osoittaa syyllisen jatkuvan piittaamattomuuden yhteiskunnan laeista ja järjestyksestä?
Entä onko oikein lieventää raiskausta millään perusteella ”pakottamiseksi”? Raiskattu alaikäinen tyttö on saanut ikuiset henkiset arvet, eikä siihen vaikuta se, joutuiko raiskaaja käyttämään väkivaltaa pienempää uhriaan vastaan vai ei.
Erityisen huolestuttavalta tilanne näyttää ulkomaalaiskysymyksen kohdalla. Hyvän esimerkin antaa toukokuussa upseerin hengiltä pahoinpidelleen somalimiehen tapaus.
Jo kuolemantuottamussyyte on panee kummastelemaan, sillä Suomen rikoslaki, 21. luku 8§, sanoo: ”Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta […]” Katsoiko oikeus kuolemaan johtaneet lyönnit huolimattomuudeksi? Ei sentään, sillä oikeus nimenomaan totesi, että kamppailulajeja harrastaneen nuorukaisen olisi pitänyt käsittää lyöntinsä hengenvaarallisuus.
Rangaistus siis lievennettiin, vaikka sitä olisi päinvastoin pitänyt koventaa. Lisäksi rikos täyttää rasistisen rikoksen tunnusmerkit: Upseerin ystävän kansanedustaja Tony Halmeelle lähettämässä kirjeessä mainitaan ”Somaliasta Suomeen siirtyneiden herrojen viimeiset sanat tajuttomalle kadettiveljellemme: Me määräämme täällä”.
Voimme pohtia, millainen rangaistus olisi ollut, jos uhri olisikin ollut maahanmuuttaja, ja suomalainen tekijä olisi tokaissut vastaavasti: ”Me määräämme täällä”. Vastaavanlaisiin tapauksiin verrattuna somalimiehen kahdesta törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta saatua tuomiota voisi pitää lähes rasistisena. Onko laki sama kaikille?
Vaikka suomalaistenkin tuomiot tietyistä rikoksista ovat äärimmäisen lieviä, osaa Suomen oikeuslaitos olla ankarakin. Kotkan Työväen Palloilijoiden entinen pelaaja Aleksei Goulo sai äskettäin kuusi vuotta ehdotonta vankeutta alkoholin salakuljetuksesta. Hän sai siis pidemmän tuomion kuin nämä kahdeksan toisia ihmisiä vastaan rikkoneet yhteensä – ehdottomana. Pitääkö oikeuslaitos todella verotulojen viemistä valtiolta pahempana tekona kuin raiskaamista tai tappamista?
Oikeuslaitoksemme on todella aika pohtia arvoperustaansa. Jos yhteiskunnan korkein arvo on edelleenkin suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus, sen pitäisi myös alkaa näkymään rangaistuksissa.
"
http://www.network54.com/Hide/Forum/message?forumid=171225&messageid=1069333662
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.