Nykyinen valtiojohto on sitonut maamme kansainvälisiin selkkauksiin
EU:n peruskirjan, Maastrichtin sopimuksen, nojalla EU-Suomella ei voi eikä saa olla omaa itsenäistä, kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Mainitun sopimuksen V osaston artikkelin J.1 kohdassa 4 määrätään, että "jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa". Saman sopimuksen J.4-artiklan kohdan 1 mukaan "yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan Unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset".
EU:lle yhteiset sotavoimat
Sen jälkeen, kun EU:ssa saatiin aikaan yhteinen keskuspankki ja sen määräämä yhteinen rahapolitiikka, päätettiin Kölnissä pidetyssä kokouksessa ryhtyä rakentamaan Unionin yhteistä puolustusta, oikeammin sanottuna yhteisiä sotavoimia. Samassa kokouksessa valittiin Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaksi NATO:n pääsihteeri, espanjalainen Javier Solana. Jo vähän aikaisemmin oli EU:n virkamieshallituksen, komission, puheenjohtajaksi nimitetty italialainen Romano Prodi, joka on luvannut toimillaan kiirehtiä yhtenäiselle EU-liittovaltiolle luotavan armeijan aikaansaamista.
SDP:n värisuora & Musta sateenkaari
Suomen entistä kiinteämpää kytkemistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan rattaisiin johti aikoinaan sosialidemokraattinen värisuora, presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen. EU-juoksupoikina toimiessaan sekä sitoessaan maamme ja kansamme Unionin suurvaltapolitiikkaan ja siihen väistämättä liittyviin kansainvälisiin selkkauksiin he väittävät totuudenvastaisesti, että Suomi on edelleen "liittoutumaton maa", jonka "kansainvälinen asema on vahvempi kuin milloinkaan aikaisemmin".
Suomen kansa maksumieheksi
Aikoihin on eletty, kun maamme nykyinen NATO-mielinen valtiojohto on hylännyt perinteisen puolueettomuuspolitiikan ja haluaa panna suomalaiset maksamaan "kriisinhallinnan nimellä" EU:n varustautumisesta kenties tuhansien kilometrien päässä tapahtuvaan, ihmishenkiä vaativaan aseellisen voiman käyttöön. Tämän luonteesta antavat viitteitä NATO:n viimekeväiset tuhoisat pommihyökkäykset Jugoslaviaan.
Vai onko Tarja Halosen tarkoitus kilpailla maamme NATO:on liittämistä avoimesti tukeneen Elisabeth Rehnin kanssa presidentin paikasta sillä perusteella, kumpi kykenee antamaan itsestään sotimishaluisemman viestin EU:ta johtavalle rahavallalle? Tälle sotateollisuuden vauhdittaminen on satojen miljardien eurojen arvoinen asia.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
EU:n peruskirjan, Maastrichtin sopimuksen, nojalla EU-Suomella ei voi eikä saa olla omaa itsenäistä, kansallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Mainitun sopimuksen V osaston artikkelin J.1 kohdassa 4 määrätään, että "jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa". Saman sopimuksen J.4-artiklan kohdan 1 mukaan "yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan Unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset".
EU:lle yhteiset sotavoimat
Sen jälkeen, kun EU:ssa saatiin aikaan yhteinen keskuspankki ja sen määräämä yhteinen rahapolitiikka, päätettiin Kölnissä pidetyssä kokouksessa ryhtyä rakentamaan Unionin yhteistä puolustusta, oikeammin sanottuna yhteisiä sotavoimia. Samassa kokouksessa valittiin Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaksi NATO:n pääsihteeri, espanjalainen Javier Solana. Jo vähän aikaisemmin oli EU:n virkamieshallituksen, komission, puheenjohtajaksi nimitetty italialainen Romano Prodi, joka on luvannut toimillaan kiirehtiä yhtenäiselle EU-liittovaltiolle luotavan armeijan aikaansaamista.
SDP:n värisuora & Musta sateenkaari
Suomen entistä kiinteämpää kytkemistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan rattaisiin johti aikoinaan sosialidemokraattinen värisuora, presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen. EU-juoksupoikina toimiessaan sekä sitoessaan maamme ja kansamme Unionin suurvaltapolitiikkaan ja siihen väistämättä liittyviin kansainvälisiin selkkauksiin he väittävät totuudenvastaisesti, että Suomi on edelleen "liittoutumaton maa", jonka "kansainvälinen asema on vahvempi kuin milloinkaan aikaisemmin".
Suomen kansa maksumieheksi
Aikoihin on eletty, kun maamme nykyinen NATO-mielinen valtiojohto on hylännyt perinteisen puolueettomuuspolitiikan ja haluaa panna suomalaiset maksamaan "kriisinhallinnan nimellä" EU:n varustautumisesta kenties tuhansien kilometrien päässä tapahtuvaan, ihmishenkiä vaativaan aseellisen voiman käyttöön. Tämän luonteesta antavat viitteitä NATO:n viimekeväiset tuhoisat pommihyökkäykset Jugoslaviaan.
Vai onko Tarja Halosen tarkoitus kilpailla maamme NATO:on liittämistä avoimesti tukeneen Elisabeth Rehnin kanssa presidentin paikasta sillä perusteella, kumpi kykenee antamaan itsestään sotimishaluisemman viestin EU:ta johtavalle rahavallalle? Tälle sotateollisuuden vauhdittaminen on satojen miljardien eurojen arvoinen asia.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.