Lukasin "netin": yhtä Mikkosta.
Mikkosella on 2 alle kouluikäistä lasta, ja hän on ratkaissut koko ihmiskavatuksen ongelmakentän.
Totuus on kumminkin se, ettei kukaan voi tietää aivan varmasti, millaiseksi hänen lapsensa tulee kasvamaan. jotain varmempaa vihiä alkaa saada vasta ehkä jossain 15-vuoden kieppeillä. Ehkä siinä vaiheessa voi huokaista, jos hyvin menee. En edes usko tuohon, että kaikki olisi kasvattajien, edes äidin ansiota tai syytä. Minusta kyse on paitsi tietystikin itse siitä ihmisestä, joka lapsikin on, hänen geeneistään ja ominaislaadustaan, myöskin jostain enalta arvaamattomasta. jotkut voivat sanoa sitä sattumaksi, hyväksi tai huonoksi tuuriksi, jotkut voivat puhua suojelusenkeleistä.
Ei kaikkea voi elämässä säätää, vaikka kuinka yrittäisi.
Tuli mieleeni noista Mikkosen teeseistä, se että olen täti 10:lle nuorelle. Heistä osa oli päiväkotilapsia, osa perhepäiväkotilapsia ja osa oli äidinsä hoidossa. En minä tiedä, olisivatko he erilaisia sen mukaan, jos heillä olisikin ollut erilainen varhaiskasvatus. Päiväkotilapsetkin ovat jo äitejä ja työssä ja ihan jopa akateemisia. Niitähän tässä ajassa arvostetaan...kuten herra majurikin. Rouva Mikkosen mielestä varmaankin niitä himleriläisiä uraohjuksia. En tiedä, lempeämpi katse heilläkin kumminkin on kuin esim. Rouva Mikkosella.
Ihan normaaleilta minusta loputkin nuoret vaikuttavat.
Minusta on vatuutonta yleltä se, että annetaan jonkun hysteerikon syyllistää pienten lasten äitejä. Muistan kun itsekin vein ensimmäisiä kertoja omiani hoitoon. He olivat jotain 3-6 -vuotiaita. Aivan turhaa lisätä syyllisyyttä siitä, mikä on loppujen lopuksi hyväksikin lapselle. Lapsenkin tulee nähdä monenlaisia aikuisia, saada niitä kuuluisia sosiaalisia virikkeitä.
Päiväkodeissa on se hyvä, että kun useampi aikuinen näkee lapsen ja tarkkailee häntä, voi olla että äitikin saa tietoa, mitä ei olisi aivan yksin tullut ajatelleeksi. Vaikka olisi kuinka super-äiti olevinaan, niin äitikin on vain ihminen.
Äitejäkin on niin moneen junaan. Sitä voi olla monella tavalla "hyvä", ainakin tarpeeksi hyvä.
Mikkosesta tulee mieleen, että miten noilla asenteilla tullaan murrosikäisten kanssa toimeen. Jos omat asenteet ovat murrosikäisen tasolla: "minä tiedän nää jutut"...ettei vain joutuisi törmäyskurssille siinä vaiheessa. Munat ovat monissa asioissa kanoja viisaampia kunhan aikaa kuluu.
Mikkosella on 2 alle kouluikäistä lasta, ja hän on ratkaissut koko ihmiskavatuksen ongelmakentän.
Totuus on kumminkin se, ettei kukaan voi tietää aivan varmasti, millaiseksi hänen lapsensa tulee kasvamaan. jotain varmempaa vihiä alkaa saada vasta ehkä jossain 15-vuoden kieppeillä. Ehkä siinä vaiheessa voi huokaista, jos hyvin menee. En edes usko tuohon, että kaikki olisi kasvattajien, edes äidin ansiota tai syytä. Minusta kyse on paitsi tietystikin itse siitä ihmisestä, joka lapsikin on, hänen geeneistään ja ominaislaadustaan, myöskin jostain enalta arvaamattomasta. jotkut voivat sanoa sitä sattumaksi, hyväksi tai huonoksi tuuriksi, jotkut voivat puhua suojelusenkeleistä.
Ei kaikkea voi elämässä säätää, vaikka kuinka yrittäisi.
Tuli mieleeni noista Mikkosen teeseistä, se että olen täti 10:lle nuorelle. Heistä osa oli päiväkotilapsia, osa perhepäiväkotilapsia ja osa oli äidinsä hoidossa. En minä tiedä, olisivatko he erilaisia sen mukaan, jos heillä olisikin ollut erilainen varhaiskasvatus. Päiväkotilapsetkin ovat jo äitejä ja työssä ja ihan jopa akateemisia. Niitähän tässä ajassa arvostetaan...kuten herra majurikin. Rouva Mikkosen mielestä varmaankin niitä himleriläisiä uraohjuksia. En tiedä, lempeämpi katse heilläkin kumminkin on kuin esim. Rouva Mikkosella.
Ihan normaaleilta minusta loputkin nuoret vaikuttavat.
Minusta on vatuutonta yleltä se, että annetaan jonkun hysteerikon syyllistää pienten lasten äitejä. Muistan kun itsekin vein ensimmäisiä kertoja omiani hoitoon. He olivat jotain 3-6 -vuotiaita. Aivan turhaa lisätä syyllisyyttä siitä, mikä on loppujen lopuksi hyväksikin lapselle. Lapsenkin tulee nähdä monenlaisia aikuisia, saada niitä kuuluisia sosiaalisia virikkeitä.
Päiväkodeissa on se hyvä, että kun useampi aikuinen näkee lapsen ja tarkkailee häntä, voi olla että äitikin saa tietoa, mitä ei olisi aivan yksin tullut ajatelleeksi. Vaikka olisi kuinka super-äiti olevinaan, niin äitikin on vain ihminen.
Äitejäkin on niin moneen junaan. Sitä voi olla monella tavalla "hyvä", ainakin tarpeeksi hyvä.
Mikkosesta tulee mieleen, että miten noilla asenteilla tullaan murrosikäisten kanssa toimeen. Jos omat asenteet ovat murrosikäisen tasolla: "minä tiedän nää jutut"...ettei vain joutuisi törmäyskurssille siinä vaiheessa. Munat ovat monissa asioissa kanoja viisaampia kunhan aikaa kuluu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sen vertaa että kutsuu keskusteluohjelmaan älyttömyyksiä laukovan kotiäidin. Ja että siitä kirjoitellaan iltapäivälehdissä ja muissa "laatumedioissa".
Ottamatta kantaa hoitomuotojen puolesta mihinkään suuntaan, niin kuitenkin Suomessa ollaan menossa lähemmäksi apinoiden planeettaa.
Nykyään murrosikäisten tasoiset vanhemmat perustaa perheitä, joilla ei ole aikomustakaan huolehtia ja kasvattaa yhteiskuntakelpoisia kansalaisia.
Aviopuolisoida vaihdetaan kuin markkinahevosia ja yhä useammassa perheissä on minun, sinun ja meidän lapsia.
Voi vain kuvitella lasten omaa psyykettä välinpitämättömien vanhempiensa seurassa.
Ongelmat näkyvätkin sitten sosiaalipuolella eriasteisina ongelmina, kouluissa käyttäytymisongelmina, jopa armeijassa. Syy ei ole näiden lasten vaan holtittojen vanhempien, jotka eivät ole kasvaneet koskaan aikuisiksi itsekkään.
Onko tämä yksistään suomalainen vitsaus? Pitkälti näin on, vapaan kasvatuksen hedelmät ovat kypsyneet.
Katsoin eilen Teema-TV:n kouluohjelman, jossa Anja Snellman kertoi vierailleensa Keski-eurooppalaisissa kouluissa ja ihasteli sikäläisten koululaisten kunniottavaa käyttäytymistä opettajia, sekä yleensä venhempia ihmisiä kohtaan.
Samalla hän kertoi vierailustaan suomalaisessa koulussa, astuessaan luokkahuoneeseen oli ensimmäinen tervetuliaistoivotus; "mitä sä vitun ämmä tänne tuut" jne. Snellman totesi ykskantaan suomalaisen kodinkasvatuksen olevan kateissa.
Jotain on todella pahasti pielessä, jos opettajat kokevat itsensä niin avuttomiksi keskenkasvuisten lasten joukossa, että keväällä kauneusleikkausten ruuhka johtuu oppilaiden sylkemistä herjoista.
Eniten säälittää näiden lasten vanhemmat,joiden kullannuput ja silmäterät on opetettu huonoille tavoille tai lasten oppiminen on tapahtunut esikuvansa kautta, eli omien vanhempiensa esimerkkiä noudattaen.
Tuntematon suuruus, vaikka sukunimi on tuttu.
Ensisynnyttäjien ikä lienee 10 vuotta suurempi kuin muinaisina aikona. En oikein tunne yhtään noista, joista kirjoitit.
Jos tämä Snellman on tv.ssä esiintynyt, ehkä hän on demareita. Tästä voimmekin päätellä, että ilmeisesti hän on vieraillut jossain Helsingin, ehkäpä peräti I-Helsingin koulussa.
Marginaalijuttuja.
Uskoisin, että alkoholin käyttö ja pettäminenkin ovat suurempia ongelmia lapsiperheille kuin työssä käynti. Eikö tämä nyx-rouva Mikkonenkin ole uusio. Herra Majurikin on ehkä väärä mies puhumaan moraalista. Niin se usein meneekin: puheiden tasolla suurimpia moralisteja ovat usein juuri he, joilla ei pokka ole arjessa pitänyt.
Hitlerilläkinhän oli perhearvoja. Hänhän jopa meni kirkollsesti vihille ...ennen yhteisitsemurhaansa vastavihityn vaimonsa kanssa. Tiedän tämän jutun, sillä joku hyvin peruskoulunsa käynyt uusionuori tai muori väitti minua Eva Brauniksi.
Ei sinun yleisisvistyksen taso kovin korkealle yllä kun et viikottain TV:ssä esiintyvää kirjailija Anja Snellmannia tunne.
Kaikesta päätellen olet käyttäytymisen suhteen räävittömyyden kannattaja, joka näkyy turuilla ja toreilla jatkuvasti.
Itse en ota kantaa nimeltä mainittujen ihmisten toimiin, kerron asiat yleisellä tasolla mutta mielestäni nyt ollaan menossa kovaa vauhtia apinoiden planeetalle kiihtyvällä vauhdilla.
Ihmisiltä puuttuu moraali, käytöstavat ja huolehtiminen edes omista lapsistaan. Pois se minusta!
joskus 7- ja 8 -kymmentälukujen taitteessa. siinäkin oli sitä esiaviollista seksiä. Oon mää jostain kuullu, että S. on kirjaillut sellaista, että kaikkee liikkuvaa niin nopeesti kuin kerkee...
Mutta kaikkihan tulee joskus "ämmä"-vaiheeseen. Jospa se hkiläisnuori oli oikeessa, että mitäs vit*n ämmä. Jos olivat tutustuneet kirjalliseen tuotantoonsa. Vähän vaikee sanoa, kun ei tunne niin tarkasti tapausta.
Tv:hän on syntilaatikko. Ei sitä kukaan oman arvonsa tunteva nykyaikana katsele.