Korintton kaupungissa.
2000 vuotta sitten alkamaisillaan oleva hajaannus saatiin korjatuksi ennen kuin seurakunta pääsi jakaantumaan eri ryhmiksi. Yhteys palautettiin tuomitsemalla jakaantumisprosessin alku eli puoluemielisyys. 1 Kor. 1:10-13 ja 3:3-5. Eikö edelleen tulisi pyrkiä tukahduttamaan hajaannuskäytäntö?
Jotkut opettavat, että uskovien tulisi hyväksyä nykyinen hajaannuksen tila? Sellaisen hyväksyminen on kuitenkin Raamatun vastaista.
Apostolien elinaikana ei hyväksytty poikkeamista alkuperäisestä käytännöstä. Sitä ei tarvitse eikä saa edelleenkään hyväksyä. Tämä on raamatullinen linja.
Uskoon tulleet kaipaavat raamatullista yhteyttä, joka on irti ekumeniasta.
Raamatullinen yhteyden linja on se, että kaikki saman paikkakunnan kristityt tunnustetaan samaan paikallisseurakuntaan kuuluviksi. Tämä on Pyhän Hengen linja, johon uskovien tulee NYT siirtyä. Mutta Raamatun opettamaa linjaa voidaan toteuttaa vain yksilöinä. Uskonsuunnat eivät tule palaamaan Jumalan Sanan tielle. Se on mahdotonta.
En usko, että helluntaiseurakunnistakaan enää voi tulla Jumalan seurakuntia. Siellä on meneillään hyvin pitkälle päästetty ekumeeninen toiminta ja kirkoksi järjestäytyminen. Kirkkoherrat ym. kirkon jäsenet saavat olla "hyvät veljet" asemassa, jopa puhua uskoville. Mutta uskossa olevien ei tule kuunnella kastamattomia.
Helluntaiherätys kaatui suurelta osin 1992 hyhväksyttyyn raamatunväännökseen, jota siellä edelleen sallitaan käyttää. Jumalan seurakunnassa ei käytetä sellaista kirjaa. Muitakin syitä liikkeen kaatumiseen on.
Helluntaiseurakunnat ovat tulleet siihen synti-mittaan, että siellä oleville Jumalan lapsille on jätetty vain yksi mahdollisuus: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani!" Ilm. 18:4.
Tosin joillain pienillä paikkakunnilla vielä toimii helluntaiseurakunta-nimilkyltin alla osittain myös Jumalan seurakunta. Mutta joka tapauksessa uskovat ovat siellä väärässä sumpussa.
Kun jossain kunnassa nyt aloitetaan uusi toiminta apostolisen ajan kristinuskon opettamalla tavalla, niin siinä on oleva Jumalan siunaus. Helluntaiseurakuntien oikeat uskovat menevät siihen mielellään mukaan. Tosin väärä opetus asiasta vielä estää uskovia siirtymästä Jumalan tahtoon. Se johtuu vuosisatojen aikana kylvetystä tietämättömyydestä.
Jos jonkun mielestä uutta seurakuntatoimintaa ei enää saisi aloittaa, niin mihin historian vaiheeseen voitaisiin tehdä tuo päätepiste ? ? ?Loppuiko uusien seurakuntatoimintojen perustaminen siihen, kun perustettiin katolinen kirkko? Vai loppuiko se silloin kun luterilaisuus lahkoutui katolisesta emäkirkosta? Tai loppuiko uusien seurakuntien perustamisoikeus siihen kun perustettiin babtistiseurakunta.., tai vapaakirkko, tai helluntakirkko tai uskonsanaliike ...? Jne... Mihin raja vedetään?
Jos pidämme ed. m. ryhmien perustamisen olleen oikeutettua, niin meidän on hyväksyttävä yhä uusien ja uusien ryhmien perustaminen.
Itse en hyväksy sitä, että apostolisen ajan jälkeen on perustettu yhtäkään uutta seurakuntaa. - Omassa seurakuntayhteydessäni ei ole perustettu uutta. -
Me rakennamme paikallisessa seurakuntayhteydessä edelleen samaa seurakuntaa, jota rakensivat Pietari, Paavali, Johannes ym. alkuseurakunnan uskovat.
- - - En uskaltaisi ehdottaa uskoon tulleelle liittymistä ed. m. uusiin seurakuntiin, ovatpa ne perustetut 100 vuotta- tai 1700 vuotta sitten.
Pienten paikkakuntien helluntaiseurakuntiin voi kyllä vielä (toistaiseksi) kutsua ihmisiä; ei kuitenkaan liittymään. Mutta kun Raamatun mukainen seurakuntatoiminta sillä paikkakunnalla aloitetaan, niin kaikkien tulee siirtyä siihen.
Itse rakennan seurakuntaa, joka on perustettu 2000 vuotta sitten.
Siunaten,
http://[email protected]
Turku
2000 vuotta sitten alkamaisillaan oleva hajaannus saatiin korjatuksi ennen kuin seurakunta pääsi jakaantumaan eri ryhmiksi. Yhteys palautettiin tuomitsemalla jakaantumisprosessin alku eli puoluemielisyys. 1 Kor. 1:10-13 ja 3:3-5. Eikö edelleen tulisi pyrkiä tukahduttamaan hajaannuskäytäntö?
Jotkut opettavat, että uskovien tulisi hyväksyä nykyinen hajaannuksen tila? Sellaisen hyväksyminen on kuitenkin Raamatun vastaista.
Apostolien elinaikana ei hyväksytty poikkeamista alkuperäisestä käytännöstä. Sitä ei tarvitse eikä saa edelleenkään hyväksyä. Tämä on raamatullinen linja.
Uskoon tulleet kaipaavat raamatullista yhteyttä, joka on irti ekumeniasta.
Raamatullinen yhteyden linja on se, että kaikki saman paikkakunnan kristityt tunnustetaan samaan paikallisseurakuntaan kuuluviksi. Tämä on Pyhän Hengen linja, johon uskovien tulee NYT siirtyä. Mutta Raamatun opettamaa linjaa voidaan toteuttaa vain yksilöinä. Uskonsuunnat eivät tule palaamaan Jumalan Sanan tielle. Se on mahdotonta.
En usko, että helluntaiseurakunnistakaan enää voi tulla Jumalan seurakuntia. Siellä on meneillään hyvin pitkälle päästetty ekumeeninen toiminta ja kirkoksi järjestäytyminen. Kirkkoherrat ym. kirkon jäsenet saavat olla "hyvät veljet" asemassa, jopa puhua uskoville. Mutta uskossa olevien ei tule kuunnella kastamattomia.
Helluntaiherätys kaatui suurelta osin 1992 hyhväksyttyyn raamatunväännökseen, jota siellä edelleen sallitaan käyttää. Jumalan seurakunnassa ei käytetä sellaista kirjaa. Muitakin syitä liikkeen kaatumiseen on.
Helluntaiseurakunnat ovat tulleet siihen synti-mittaan, että siellä oleville Jumalan lapsille on jätetty vain yksi mahdollisuus: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani!" Ilm. 18:4.
Tosin joillain pienillä paikkakunnilla vielä toimii helluntaiseurakunta-nimilkyltin alla osittain myös Jumalan seurakunta. Mutta joka tapauksessa uskovat ovat siellä väärässä sumpussa.
Kun jossain kunnassa nyt aloitetaan uusi toiminta apostolisen ajan kristinuskon opettamalla tavalla, niin siinä on oleva Jumalan siunaus. Helluntaiseurakuntien oikeat uskovat menevät siihen mielellään mukaan. Tosin väärä opetus asiasta vielä estää uskovia siirtymästä Jumalan tahtoon. Se johtuu vuosisatojen aikana kylvetystä tietämättömyydestä.
Jos jonkun mielestä uutta seurakuntatoimintaa ei enää saisi aloittaa, niin mihin historian vaiheeseen voitaisiin tehdä tuo päätepiste ? ? ?Loppuiko uusien seurakuntatoimintojen perustaminen siihen, kun perustettiin katolinen kirkko? Vai loppuiko se silloin kun luterilaisuus lahkoutui katolisesta emäkirkosta? Tai loppuiko uusien seurakuntien perustamisoikeus siihen kun perustettiin babtistiseurakunta.., tai vapaakirkko, tai helluntakirkko tai uskonsanaliike ...? Jne... Mihin raja vedetään?
Jos pidämme ed. m. ryhmien perustamisen olleen oikeutettua, niin meidän on hyväksyttävä yhä uusien ja uusien ryhmien perustaminen.
Itse en hyväksy sitä, että apostolisen ajan jälkeen on perustettu yhtäkään uutta seurakuntaa. - Omassa seurakuntayhteydessäni ei ole perustettu uutta. -
Me rakennamme paikallisessa seurakuntayhteydessä edelleen samaa seurakuntaa, jota rakensivat Pietari, Paavali, Johannes ym. alkuseurakunnan uskovat.
- - - En uskaltaisi ehdottaa uskoon tulleelle liittymistä ed. m. uusiin seurakuntiin, ovatpa ne perustetut 100 vuotta- tai 1700 vuotta sitten.
Pienten paikkakuntien helluntaiseurakuntiin voi kyllä vielä (toistaiseksi) kutsua ihmisiä; ei kuitenkaan liittymään. Mutta kun Raamatun mukainen seurakuntatoiminta sillä paikkakunnalla aloitetaan, niin kaikkien tulee siirtyä siihen.
Itse rakennan seurakuntaa, joka on perustettu 2000 vuotta sitten.
Siunaten,
http://[email protected]
Turku
Vastaukset 15
Vanhimmat
mutta hän poltti sinut sanan "raamattujen" salakuljetuksesta neuvostoliittoon. Paljonko CIA rahoitti vapaan sanan salakuljetuksesta, oletko nyt rikas mies?
Helluntaiseurakunnista on noin valheellinen, niin
empä usko, että Jumala siunaa tuollaista profeettaa,
joka kuvittelee olevansa Jumalan äänitorvi.
Kun yksi Suni poistuu palstalta, niin toinen
tulee tilalle.
Näitä omahyväisiä profeettoja on esiintynyt kautta
aikojen ja he eivät saa aikaan muuta, kuin suurta
sekaannusta!
"Senkaltaista karta", sanoo Jumalan Sana.
ei uskalla antautua keskusteluun, vaan suoltaa
ennakkoon kirjoitettuja tekstejä joka palstalle.
Surkea yritelmä. UT:n levittäminen maailmalle on yhtä kuin juutalaisvihan levittämistä.
Pitää muistaa, että Raamattu sanoo; Teille tehdään niinkuin te olette tehneet.
Raamattu sanoo myös näin...
naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo.
ainoastaan kristityille, se on Paavalin opetusta.
Minä en ole Paavalin seuraaja, en kristitty ollenkaan.
Olen sitä mieltä, että naisten olis pitänyt puhua jo paljon aikaisemmin.
Laille minä kyllä olen kuuliainen, mutta Paavalihan naulitsikin lain ristille, joten Paavali saa mennä.
Muillakin palstoilla olen pannut merkille, ettei Weijoa vastusta kristityt.
Ulkopuolella olevat ja nimikristityt vihaavat profetallista sanaa.
on perustamassa ainostaan uutta seurakuntaa, tuskin hän muusta välittää.
toimia?
He kun eivät mahdu kaikkia samaan asuinhuoneistoon uskovien koteihin, tai liike huoneistoon.
Ja suurimmassa temppelissä ei asu meidän Jumalamme?
Turussa on muitakin ekumenian ulkopuolisia seurakuntia kuin sofiankadun yhteisö, oletko varma että te ette ole eronneet heistä!
Seurakuntayhteys on veljes/sisar rakkautta arjen tasolla.
Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsiksi ett äteillä on keskinäinen rakkaus.
tarkoitus ole kaikkien maailman uskovien kanssa ahtautua saman katon alle,pitämään hengellisiä tilaisuuksia.Ei miljoonakaupungeissakaan tarvitse monen mahtua tietyn katon alle.
Riittää,että on uskovia ystäviä,sekä elää niin,ettei mene maailman mukana,elä siis sen tapojen mukaan.Puhuu Herrasta myös ei-uskoville,kun voi.Siis ei häpeä Herraansa arkipäivän tilanteissa.
Muutama,tai vaikka yksikin kunnon uskon ystävä on uskovien yhteys mielettömän paljon enemmän,kuin vaikka johonkin messuhalliin tungettu tuhansien ihmisten kokous,joissa suurin osa on ei-uskovia,uudestisyntymättömiä,maailmallisia nimikristittyjä,jotka luulevat,että uskovien yhteys on muka sitä suuruudenhulluuden ja mediahakuisuuden täyttämää turhaa yhteyttä.Tai sitten kirkon seinien sisällä,lehtereiltä julistettua,valmiiksi pureskeltua evankeliumia,mikä ei anna mitään.Ei sillä ole mitään tekemistä uskon elämän kanssa.
Kun taas sydämestään uskovat ihmiset,vähäisinä määrältään,jopa yksinäisyydessä;muodostavat Pyhässä Hengessä uskovien seurakunnan,kaikkialla maailmassa.He haluavat elää uskonsa todeksi,vaeltaa Hengessä.Jeesus yhdistää heidät.Nämä kerran otetaan taivaaseen.
Ottakaa mallia juutalaisista, he ovat kuin yksi ihminen, toimivat yhdessä yhteiseksi hyväksi.
Sieltä koko yhteys ajatus on tullut. Kaikki on kopioitu juutalaisilta, uskonto on kuitenkin eri ja perustuu vain ryöstettyihin teksteihin ja niiden muuttamiseen.
eivät kannata tekohurskastelua?En ole kovin paljon perehtynyt kylläkään juutalaisten mielenlaatuun,mutta sen mitä olen,se käsitys jäi.
Lienenkö vallan väärässä?Se,mitä olen heistä lukenut,on positiivista kuvaa antavaa,pidän heidän asenteestan.
Heille on tärkeintä olla ihminen ihmiselle.Se on:Tehdä niinkuin haluaisi itseäänkin kohdeltavan.Minusta se on tärkein kaikessa elämässä,hyvä elämänohje ilman turhia kaunisteluja.
Olen samaa mieltä kanssasi, näin minäkin olen ymmärtänyt.
Ei armon ja rakkauden hymistelyä, vaan aitoa elämistä ja toimimista myös toisten ihmisten puolesta. Joten voinemme tulla siihen päätelmään, että teot ne ovat, jotka ratkaisevat.
synti on häpeä.
Jeesus;
Te huudatte Herra Herra...
Te sanotte oi katso Herran temppeli , Herran temppeli...
Mutta ette teee kuin Herra tahtoo.
Näyttäkää usko myös teoista jaak.2&5.
Vaikka ei usko pelkästään pelasta vaan;
uskosta, armosta, Jeesuksen tähden jotta ketään ei kerskaisi.
Muistaakseni jotenkin tuohon tapaan Herra puhui sanassaan.
lähde;pyhä raamattu Miika.3:1-12
Missä kaksi tai kolme kokoontuu Herra nimessä, Herra on siellä läsnä.
Herra vihaa hylkäämistä, Hän ei jätä taikka petä ketään. : )
Jumala on oikeudenmukaisuus, ja oikeudessa on aina armo mukana.
Ei MIIKA puhu Jeesuksesta, armo ei ole ihminen, se on Jumalan yksi ominaisuus.