Monet meistä varmaan muistavat vielä ajan, jolloin ajatus ateistisesta apinamiehestä herätti yleistä hilpeyttä yhteiskunnassa sen tähden, että ateismissa erehdyttiin luulemaan niin, että koska luonnossa olevat rakennusaineet elollisille olennoille ovat samat. Ja niiden rakenne on samankaltainen, sekä kasvikunnan sisällä ja että eläinkunnan sisällä, niin kaikki olisi lähtenyt kehittymään yhdestä ja samasta esiolennosta ja alkukasvista asteittain pompsahtelemalla eteenpäin evoluutiontielle.
Mutta mietitäänpä hieman tarkemmin tätä ilmiötä nimeltä ateismi. Miksi ei olisi niin, että myös ihmisten luomaa, kuten Marxismia ei voitaisi käyttää eräänä näkökulmana pohdittaessa ihmisyhteisöiden kehitystä jne.? Tosin terve, ei ateisti ymmärtää aina ottaa tällaisiin pohdintoihinsa vertauskohdan tai kilpailevan teorian. Ateismin historian taas ollessa aina täynnä lopullista ”oikeassa olemisen varmuutta”.
Yhtä samalla tavalla me voimme todeta ateismin hyväksyvän kaikki samat luonnonlait ja yleensäkin lähes kaikki yhteiskunnalliset lait kuin muutkin. Vaikka ateismi eroaakin yleisestä ajattelusta siinä, että se yrittää esittää, että luonnonlaeissa ja vakioissa olisi jollainlailla mukana itsessään sisään kirjoitettuna uskonnollinen sanoma ateismista.
Darwinismia ja ateistista yli-ihmisoppia taas monet väistävät syystäkin, enkä itsekään varsinkaan jälkimmäistä ymmärrä. Ja olen usein ateismin aatehistoriaan perehtyessäni joutunut jättämään tällaisen kirjallisuuden kesken, johtuen sen irrationaalisuudesta vs. arkielämän havainnoista siitä kuinka ihmisten tulisi toimia keskenään.
Niin sen ei pidä antaa meitä muita hämätä, vaikka me voimmekin helposti erottaa sen, että kysymystä Jumalan olemuksesta ei voida selvittää luonnonlakien avulla. Sillä Jumalan fysikaalinen olemus on luonnon ulkopuolella.
Se kuka muuta väittää pitäisi pystyä esittämään miten Jumalan fysikaalinen olemus on osana luontoa. Tai, että kaikki tavat tutkia kaiken olevaisen todellinen luonne tunnetaan.
Se mitä me Luojastamme tiedämme luonnon osalta, on luettavissa luotujen rakenteiden samankaltaisuutena. Ikään kuin Herra olisi piilottanut seitsenkertaisen rakenteen sinetiksi omasta olemassa olostaan kaiken yläpuolella? Tätä kait ei valveutunutkaan ateismin kannattaja voi kiistää kasvikunnan osalta. Mutta se rakenne ei ole sama kuin rakentaja. En ole tosin tutustunut ateistiseen argumentaatioon tämän asian tiimoilta. Mutta kuten totesin monet valveutuneet ja asiaan perehtyneet ateistit myöntävät näin asian olevan.
Mitä sitten ateismin uskonnolliseen ja aatteelliseen puoleen tulee, niin sitä meistä ei varmaan kukaan käy kiistämään, että jokainen meistä saa uskoa niin kuin haluaa. Ja, että kaikilla on vapaus kokoontua. Tämä on länsimaisissa kristillisissä yhteiskunnissa perustavaa laatua oleva kansalaisten oikeus. Erikseen on vielä laissa mainittu, että ihmisen ei ole pakko uskoa, jos ei tahdo.
Kuitenkin ilman ennakkosensuuria, tosiasiat tunnustaen ja Jumalaan luottaen me voimme ohittaa sen, mikä ei ole sellaista, joka kantaisi tai on ihmiselle rakentavaa ja hyväksi.
Mutta mietitäänpä hieman tarkemmin tätä ilmiötä nimeltä ateismi. Miksi ei olisi niin, että myös ihmisten luomaa, kuten Marxismia ei voitaisi käyttää eräänä näkökulmana pohdittaessa ihmisyhteisöiden kehitystä jne.? Tosin terve, ei ateisti ymmärtää aina ottaa tällaisiin pohdintoihinsa vertauskohdan tai kilpailevan teorian. Ateismin historian taas ollessa aina täynnä lopullista ”oikeassa olemisen varmuutta”.
Yhtä samalla tavalla me voimme todeta ateismin hyväksyvän kaikki samat luonnonlait ja yleensäkin lähes kaikki yhteiskunnalliset lait kuin muutkin. Vaikka ateismi eroaakin yleisestä ajattelusta siinä, että se yrittää esittää, että luonnonlaeissa ja vakioissa olisi jollainlailla mukana itsessään sisään kirjoitettuna uskonnollinen sanoma ateismista.
Darwinismia ja ateistista yli-ihmisoppia taas monet väistävät syystäkin, enkä itsekään varsinkaan jälkimmäistä ymmärrä. Ja olen usein ateismin aatehistoriaan perehtyessäni joutunut jättämään tällaisen kirjallisuuden kesken, johtuen sen irrationaalisuudesta vs. arkielämän havainnoista siitä kuinka ihmisten tulisi toimia keskenään.
Niin sen ei pidä antaa meitä muita hämätä, vaikka me voimmekin helposti erottaa sen, että kysymystä Jumalan olemuksesta ei voida selvittää luonnonlakien avulla. Sillä Jumalan fysikaalinen olemus on luonnon ulkopuolella.
Se kuka muuta väittää pitäisi pystyä esittämään miten Jumalan fysikaalinen olemus on osana luontoa. Tai, että kaikki tavat tutkia kaiken olevaisen todellinen luonne tunnetaan.
Se mitä me Luojastamme tiedämme luonnon osalta, on luettavissa luotujen rakenteiden samankaltaisuutena. Ikään kuin Herra olisi piilottanut seitsenkertaisen rakenteen sinetiksi omasta olemassa olostaan kaiken yläpuolella? Tätä kait ei valveutunutkaan ateismin kannattaja voi kiistää kasvikunnan osalta. Mutta se rakenne ei ole sama kuin rakentaja. En ole tosin tutustunut ateistiseen argumentaatioon tämän asian tiimoilta. Mutta kuten totesin monet valveutuneet ja asiaan perehtyneet ateistit myöntävät näin asian olevan.
Mitä sitten ateismin uskonnolliseen ja aatteelliseen puoleen tulee, niin sitä meistä ei varmaan kukaan käy kiistämään, että jokainen meistä saa uskoa niin kuin haluaa. Ja, että kaikilla on vapaus kokoontua. Tämä on länsimaisissa kristillisissä yhteiskunnissa perustavaa laatua oleva kansalaisten oikeus. Erikseen on vielä laissa mainittu, että ihmisen ei ole pakko uskoa, jos ei tahdo.
Kuitenkin ilman ennakkosensuuria, tosiasiat tunnustaen ja Jumalaan luottaen me voimme ohittaa sen, mikä ei ole sellaista, joka kantaisi tai on ihmiselle rakentavaa ja hyväksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mistä lähteestä kirjoittaja on faktansa vetänyt? Siis jumalan olemassa olon, esimerkiksi. Ei kai vaan raaamatusta.
jaksaa aina vain vääntää samaa tuubaa.
Tule alas taikka minä kaadan tämän talon!
"ateismissa erehdyttiin luulemaan niin, että koska luonnossa olevat rakennusaineet elollisille olennoille ovat samat."
Se ei ole ateismia. Eikä edes evoluutioteoriaan päädyttytuolla perusteella.
"Ateismin historian taas ollessa aina täynnä lopullista ”oikeassa olemisen varmuutta”. "
Marxismi ei ole ateismia.
"Darwinismia ja ateistista yli-ihmisoppia taas monet väistävät syystäkin, enkä itsekään varsinkaan jälkimmäistä ymmärrä."
Kristinuskoon se yli-ihmisoppi kuuluu. Siinähän ihminen on luomakunnan kruunu. Darwinismi taasen on vanhentunutta (vrt. evoluutioteoria).
"Ja olen usein ateismin aatehistoriaan perehtyessäni joutunut jättämään tällaisen kirjallisuuden kesken, johtuen sen irrationaalisuudesta vs. arkielämän havainnoista siitä kuinka ihmisten tulisi toimia keskenään."
Kun sinä teet ateismista irrationaalisia johtopäätoöksiä, on ongelma ainostaaan sinun, ei ateismin.
"Sillä Jumalan fysikaalinen olemus on luonnon ulkopuolella. "
Mistä sinä sen tiedät? Mistä sinä voit tietää Jumalan edes olevan olemassa, jos se on luonnon ulkopuolella?
"Tätä kait ei valveutunutkaan ateismin kannattaja voi kiistää kasvikunnan osalta."
Kyllä voi. Keksimällä perseestä revityn ja turhan selityksen selittämällä asioita Jumalalla väistät vain oikean asian selivittämisen ja tyydyt turhanpäiväiseen pseudoselitykseen.
"Tämä on länsimaisissa kristillisissä yhteiskunnissa perustavaa laatua oleva kansalaisten oikeus."
Länsimainen yhteiskunta ei ole sama asia kuin kristillinen yhteiskunta. Kristillisyydellä on melko mitätön asema länsimaisissa yhteiskunnissa.