TERVEHDYSSANAT JYVÄSKYLÄN KRISTILLISDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN 30-VUOTISJUHLASSA TORSTAINA 20.11.2003 KLO 19.00 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALISSA.
Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita tähän Jyväskylän Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän 30-vuotisjuhlaamme tänne Jyväskylän kaupungintalon valtuustosaliin, jossa SKL/KD:n valtuustoryhmä on nämä vuodet istunut!
Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 22.3.1837, joten tällä hetkellä elämme 167 vuotta kaupunkina.
Jyväskylähän tunnetaan koulukaupunkina – Suomen Ateenana.
Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu – Jyväskylän Lyseo – perustettiin vuonna 1858.
Maan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari perustettiin vuonna 1863, kasvatusopillinen Korkeakoulu aloitti 1934 ja se muuttui yliopistoksi 1966.
Suomen ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo perustettiin vuonna 1864.
Kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa 1875 eli nyt on menossa valtuuston 129. toimintavuosi.
Vuonna 1885 saatiin puhelin ja 1897 rautatieyhteys länteen sekä itään 1918.
Vuonna 1902 perustettiin sähkölaitos ja vesilaitos 1902.
VIELÄ VÄHÄN PERSPEKTIIVIKSI KUNNALLISTIETOA VIIMEISILTÄ KOLMELTA-NELJÄLTÄ VUOSIKYMMENELTÄ ELI SAMOILTA AJOILTA, KUN ENSIMMÄINEN VALTUUTETTUMME VALITTIIN VUONNA 1972
ALVAR AALLON KAUPUNKI
Koulukaupunkina, Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä sai vuosien saatossa muitakin luonnehdintoja. Teollisuuskaupungiksi se oli jo muuttunut ennen sotia. Kulttuurikaupunkina Jyväskylä alkoi saada lisää uskottavuutta sen jälkeen kun ensimmäiset, myöhemmin Jyväskylän Kesäksi nimetyt kulttuuripäivät pidettiin ensi kerran vuonna 1955.
Vuonna 1969 järjestettiin Jyväskylän Talvi, aluksi vastapooliksi, myöhemmin Kesän täydentäjäksi.
Modernista arkkitehtuurista tuli Jyväskylälle uusi kansainvälinen valttikortti, kun arkkitehti Alvar Aallon korkeakoulurakennukset, muun muassa päärakennus, harjoituskoulu, kirjasto ja uimahalli sekä Säynätsalon kunnantalo valmistuivat 1950-luvulla.
Seuraavilla vuosikymmenillä olivat vuorossa Keski-Suomen museo, Viitatorni, Alvar Aalto -museo ja hallintokorttelin rakennukset. Väkiluvun lisääntymisen myötä palvelu- ja kauppakaupungin tittelikään ei ollut kaukaa haettu, ja tapahtumien lisääntyessä Jyväskylästä tuli myös merkittävä matkailukaupunki.
RAKENTAMISTA JYVÄSJÄRVEN YMPÄRILLE
1980-luku oli Jyväskylän kehityksen voimakas vuosikymmen. Selvimmin se näkyi uusina julkisina rakennuksina eri puolilla kaupunkia. Tuolloin valmistuivat muun muassa kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri, jäähalli, Rauhalahden turvevoimala, kauppahalli ja lukuisat kauppakeskukset sekä keskustaan että kaupungin laidoille.
Näkyvä kaupunkikuvan muutos oli myös Jyväsjärven takana lähes neitseellisenä maalaismaisemana säilyneen Kuokkalan alueen rakentaminen yli 15 000 kaupunkilaiselle.
Vuosikymmeniä kaupunkilaisia askarruttanut ongelmallinen läpikulkuliikenne ratkaistiin Rantaväylän rakentamisella 1989. Se mahdollisti suositun kävelykadun saamisen Kauppakadulle. Rantaväylän kanssa samaan aikaan valmistui myös Jyväsjärven ylittävä, puoli kilometriä pitkä Kuokkala silta.
Vuosisadan loppua lähestyttäessä Jyväsjärven ympäristö muuttui muutenkin melkoisesti. Yliopiston ja Nokian rakennuksista Mattilanniemessä, yliopiston ja Teknologiakeskuksen vaaleista rakennuksista Ylistönrinteellä sekä alueita yhdistävästä kevyenliikenteen sillasta onkin tullut kaupungin uusi tunnusmaisema.
Rannan rakentaminen on jatkunut uuden vuosituhannen puolelle toimintansa Säynätsaloon siirtäneen Schaumanin vaneritehtaan alueella Lutakossa, johon asuinrakennusten lisäksi valmistui messu- ja kongressikeskus, Jyväskylä Paviljonki, sekä kaupungin korkein rakennus, 15-kerroksinen Innova.
Lutakosta on suora kävely-yhteys radan yli vuonna 2002 valmistuneeseen Matkakeskukseen, jonne yhdistettiin rautatie- ja linja-autoasemien toiminnot.
KULTTUURIN JA URHEILUN MONIOTTELIJA
Kulttuurikaupungin maineen perustana olleet Jyväskylän Kesä ja Talvi yhdistivät voimansa ja ovat saaneet rinnalleen lukuisia muita tapahtumia, joista Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz lienevät tunnetuimpia. Paljolti yliopiston ansiosta Jyväskylästä tuli merkittävä kongressikaupunki, jota Jyväskylä Paviljongin valmistuminen edelleen vahvisti.
Matkailukaupunkina Jyväskylä on kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Kaupungissa ei ole monen muun kaupungin tapaan yhtä ylivertaista matkailukohdetta, vaan Jyväskylän suosio perustuu hyvän sijainnin ohella useiden korkeatasoisten museoiden, teattereiden, orkestereiden ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen. Aivan 1990-luvun lopulla varsinkin lapsiperheiden suosikiksi nousi Hilarius Hiiren koti Viherlaakso.
Sadat tuhannet katsojat seuraavat vuosittain teiden varsilla pitkin maakuntaa Jyväskylän Suurajoja, jotka alkoivat 1951, joten täällä on rallattu jo 52 vuotta.. Kilpailu on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia Suomessa ja niinpä vanha tuttu nimikin taipui muotoon Neste Rally Finland. Perinteisen pesäpallon rinnalle ja siitä ohikin kipusi 1980-luvun puolivälissä jääkiekko JypHT:n menestyksen ansiosta.
Kansainvälistä menestystä on puolestaan tullut muun muassa uinnista, hiihtolajeista ja mäkihypystä. Urheilukaupungin mainetta on lisännyt omalta osaltaan maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja siihen liittyvät tutkimuslaitokset.
Viime vuosituhannen lopussa uusi läänijako – Keski-Suomen lääni perustettiin 1960 ja lakkautettiin vuonna 1997 ja nyt kuulumme Länsi Suomen lääniin – ja valtakunnankeskusten välinen kilpailu pakotti Jyväskylänkin katselemaan rajojensa yli. Jyväskylän seudun neljän kunnan, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen, elinkeinoyhteistyö Jykes Oy:n siipien suojassa on tiivistynyt vuosi vuodelta, ja vuonna 2002 mukaan tuli myös Uurainen. Jykesillä on yhteistyösopimus neljän seutua ympäröivän kunnan - Suolahden, Hankasalmen, Korpilahden ja Petäjäveden - kanssa myös näiden kuntien yritysten kehittämiseksi.
Tavoitteena on verkostokaupunki, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan parhaat ominaisuudet. Seudun väkiluku on selvästi yli puolet koko Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Jyväskylän kaupungin asukasmäärä ylitti 2000-luvun alussa 80 000:n rajan. Asukkaista yli 21 000 on korkeakouluopiskelijoita.
Vuonna 1973 asukkaita Jyväskylässä oli 60.553, 1983 64.570 1993 71.210 ja nyt 2003 81.240.
SKL:STA JA KD:STA VUOSIEN VARRELTA
Suomen Kristillinen Liitto perustettiin 1958.
Ensimmäisen kansanedustaja saatiin 1970 ja hän oli Raino Vesterholm.
Juhlassamme on mukana Keski-Suomen pitkäaikainen jo 17 vuottaan ja 5.kauttaan istuva kansanedustajamme Toimi Kankaanniemi (kansanedustaja 21.3.1987 alkaen).
SKL:n Jyväskylän paikallisosasto perustettiin 3.6.1971 Kansanlähetyksen tiloissa Yliopitonkatu 19, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Haapiainen ja jäseniksi Veli Ikonen, Toivo Kokkola, Ensio Röyskö, Sirkka Saarinen, Veikko Turunen ja Esko Vesanen.
Valtuustoryhmän toiminnan taustatukena on paikallisosaston johtokunta, joka on tärkeä ja erottamaton osa kunnolla toimivaa valtuustoryhmää.
Ensimmäisiin kunnallisvaaleihin osallistuttiin 1972.
Ääniä saatiin 1147 ja valituksi ensimmäiseksi valtuutetuksi tuli Ensio Romström, hän olikin valtuutettuna viisi kautta vuosina 1973-1992.
Vuoden 1976 vaaleissa Romströmin lisäksi valittiin Toivo Ruokonen, hän oli mukana yhden valtuustokauden.
Samoissa vaaleissa valittiin Viljo Pitkänen ja hän oli mukana kaksi kautta 1977-1984.
Jyväskylän SKL/KD:n todellinen veteraani ja grand old man valittiin valtuustoon myös ensi kertaa 1976 ja hän on tietysti Erkki Arvaja.
Erkki on valittu valtuustoon jo seitsemästi ja tämän valtuustokauden lopussa ensi vuonna tulee täyteen kunnioitettavat 28 vuotta.
Erkki on myös ollut ensi vuoden loppuun mennessä 18 vuotta kaupunginhallituksen jäsenenä, josta vuodesta 1991 alkaen eli 14 vuotta yhtäjaksoisesti, joka myös on kunnioitettava saavutus.
Muita SKL:n kaupunginhallituksen jäseniä ovat olleet Toivo Ruokonen 1974, 1976-1978, Ensio Romström 1979-1980 ja Viljo Pitkänen 1981.
Lautakuntien puheenjohtajina ovat toimineet:
Ensio Romström sosiaalilautakunnan yleisen jaoston puheenjohtajana 1978-1988.
Raittiuslautakunnan puheenjohtajina Timo Seppä 1985 – 1987 ja Ensio Romström 1988.
Rakennuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Keijo Kohonen yhtäjaksoisesti vuodesta
1993 alkaen ja toimii edelleen.
Jouko Vaara oli valtuutettuna yhden kauden 1989-1992.
Entinen Anne nykyinen Meri Tirroniemi valittiin ensimmäiselle kaudelle 1989 ja on tämän valtuustokauden loputtua ensi vuonna ollut jo 16 vuotta valtuustossa.
Vuoden 1992 vaaleissa valittiin allekirjoittanut ensimmäiselle kaudella ja nyt olen siis kolmatta kautta valtuutettuna.
Ritva Salunen valittiin yhdelle kaudelle 1997-2000
Toinen osastomme veteraani ja monien vuosien työmyyrä Keijo Kohonen valittiin vuonna 2000 ensimmäistä kertaa valtuustoon. Keijo on ollut ehdokkaana vuodesta 1980 alkaen eli kuusi kertaa, joka on Erkki Arvajan seitsemän kerran jälkeen pisin jakso.
SKL/KD:lla on siis ollut yhdeksän valtuutettua kahdeksan valtuustokauden aikana.
Valtuutettujen määrä on ollut 1 yhden kerran, 2 myös yhden kerran, 3 kaksi kertaa ja 4 neljä kertaa niin kuin tälläkin hetkellä.
SKL/KD:a on kahdeksissa vaaleissa äänestänyt 14.444 jyväskyläläistä.
Pienin äänimäärä oli ensimmäisissä vaaleissa 1972 1.142 ääntä ja 3,7%.
Suurin äänimäärä oli vuonna 1997 2389 eli 7,2 %.
30 vuoden aikana kahdeksissa vaaleissa on ehdokkainamme ollut 129 henkilöä, joista miehiä 80 (61%) ja naisia 49 joka tekee 39% eli ei täytä nykyajan sukupuolikiintiöitä 40-60% näin leikillisesti ajatellen.
Viime vaaleissa vuonna 2000 oli 35 ehdokkaasta 16 miestä (45,7%) ja 19 naista (54,3%), 2188 äänestä saivat miehet 1234 (56,4%) ja naiset 954 ääntä (43,6%).
Yhden kerran on ehdokkaana ollut 81 henkilöä, kaksi kertaa 28, kolme kertaa 10, neljä kertaa 4, viisi kertaa 4 henkilöä, joissa mukana on istuva valtuutettu Meri Tirroniemi.
Kuusi kertaa on ehdokkaana ollut Keijo Kohonen ja seitsemän kertaa Erkki Arvaja.
Tällä hetkellä KD:lla on eri luottamuspaikkoja kaupunkiorganisaation kautta 88 kpl ja niitä hoitaa 43 luottamushenkilöä.
Täällä valtuustossahan istuu 59 valtuutettua. Tällä valtuustokaudella 2001-2004 ovat ns. poliittiset voimasuhteet, akselilla oikeisto-vasemmisto, 32-27. SDP:lla on 21, Kokoomuksella 12, Keskustalla 10, Vihreillä 7, Vasemmistoliitolla 5, KD:lla 4 ja SKP:lla 1 valtuutettu.
Valtuuston tärkein tehtävä on joka vuosi päättää tulevan vuoden talousarviosta ja edellisen vuoden tilinpäätöksestä.
Tämän vuoden alusta valtuustoryhmä hyväksyi itselleen säännöt ja järjestäytyi niin, että siihen kuuluvat valtuutetut Juhani Starczewski pj, Erkki Arvaja vpj, Keijo Kohonen ja Meri Tirroniemi ja heidän poissaollessaan varavaltuutetut Ritva Salunen, Ilkka Lilja, Marjut Lahtinen-Leinonen ja Irmeli Lahtinen-Salila sekä paikallisosaston johtokunta Juha Lappalainen pj, (Juhani Starczewski vpj), jäsenet Mirjami Asikainen, Erkki Hakkarainen, Päivi Huhtanen, Jussi Jalkanen ja Heikki JO Leinonen.
Valtuustoryhmän sihteerinä on toiminut osaston rahastonhoitaja Ensio Taipale.
Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla valituilla luottamushenkilöillämme.
Kokoonnumme valtuuston istuntopäivinä tuntia ennen valtuuston kokouksia tässä samassa kerroksessa olevaan ryhmähuoneeseemme Seppo-saliin tai muulloinkin tarvittaessa.
Monesti olemme kutsuneet kokouksiimme asioita valmistelevia virkamiehiä tms..
SKL/KD tunnetaan arvopuolueena ja periaateohjelmammekin alkaa seuraavasti:
"Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.
Ne voidaan kiteyttää periaatteeksi:
"Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi".
Toinen lain vaatimusten kiteytys on kultainen sääntö:
"Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia."
Sen verran varmaan sallitaan vetää kotiinpäin juhlassamme, että mielestäni periaateohjelmamme perusta on paras mahdollinen kaikkien puolueiden joukossa.
Lopuksi vielä yksi tärkeä tunnuslukumme tai paremminkin sanoen tunnuslauseemme on vähän vanhemman käännöksen Jeremian kirjan luvun 29 ja jakeen 7 mukaan:
”Ja katsokaat sen kaupungin parasta, johonka minä olen antanut teitä wietää, ja rukoilkaa sen edestä Herraa, sillä koska hän menestyy, niin myöskin te menestytte.”
Näiden alkusanojen jälkeen toivon teille kaikille edelleen viihtyisää ja kiinnostavaa iltaa, Jumalan Siunausta sekä menestystä jokaiselle omalla paikallaan ja tehtävissään!
TERVETULOA!
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Juhani Starczewski
Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita tähän Jyväskylän Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän 30-vuotisjuhlaamme tänne Jyväskylän kaupungintalon valtuustosaliin, jossa SKL/KD:n valtuustoryhmä on nämä vuodet istunut!
Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 22.3.1837, joten tällä hetkellä elämme 167 vuotta kaupunkina.
Jyväskylähän tunnetaan koulukaupunkina – Suomen Ateenana.
Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu – Jyväskylän Lyseo – perustettiin vuonna 1858.
Maan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari perustettiin vuonna 1863, kasvatusopillinen Korkeakoulu aloitti 1934 ja se muuttui yliopistoksi 1966.
Suomen ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo perustettiin vuonna 1864.
Kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa 1875 eli nyt on menossa valtuuston 129. toimintavuosi.
Vuonna 1885 saatiin puhelin ja 1897 rautatieyhteys länteen sekä itään 1918.
Vuonna 1902 perustettiin sähkölaitos ja vesilaitos 1902.
VIELÄ VÄHÄN PERSPEKTIIVIKSI KUNNALLISTIETOA VIIMEISILTÄ KOLMELTA-NELJÄLTÄ VUOSIKYMMENELTÄ ELI SAMOILTA AJOILTA, KUN ENSIMMÄINEN VALTUUTETTUMME VALITTIIN VUONNA 1972
ALVAR AALLON KAUPUNKI
Koulukaupunkina, Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä sai vuosien saatossa muitakin luonnehdintoja. Teollisuuskaupungiksi se oli jo muuttunut ennen sotia. Kulttuurikaupunkina Jyväskylä alkoi saada lisää uskottavuutta sen jälkeen kun ensimmäiset, myöhemmin Jyväskylän Kesäksi nimetyt kulttuuripäivät pidettiin ensi kerran vuonna 1955.
Vuonna 1969 järjestettiin Jyväskylän Talvi, aluksi vastapooliksi, myöhemmin Kesän täydentäjäksi.
Modernista arkkitehtuurista tuli Jyväskylälle uusi kansainvälinen valttikortti, kun arkkitehti Alvar Aallon korkeakoulurakennukset, muun muassa päärakennus, harjoituskoulu, kirjasto ja uimahalli sekä Säynätsalon kunnantalo valmistuivat 1950-luvulla.
Seuraavilla vuosikymmenillä olivat vuorossa Keski-Suomen museo, Viitatorni, Alvar Aalto -museo ja hallintokorttelin rakennukset. Väkiluvun lisääntymisen myötä palvelu- ja kauppakaupungin tittelikään ei ollut kaukaa haettu, ja tapahtumien lisääntyessä Jyväskylästä tuli myös merkittävä matkailukaupunki.
RAKENTAMISTA JYVÄSJÄRVEN YMPÄRILLE
1980-luku oli Jyväskylän kehityksen voimakas vuosikymmen. Selvimmin se näkyi uusina julkisina rakennuksina eri puolilla kaupunkia. Tuolloin valmistuivat muun muassa kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri, jäähalli, Rauhalahden turvevoimala, kauppahalli ja lukuisat kauppakeskukset sekä keskustaan että kaupungin laidoille.
Näkyvä kaupunkikuvan muutos oli myös Jyväsjärven takana lähes neitseellisenä maalaismaisemana säilyneen Kuokkalan alueen rakentaminen yli 15 000 kaupunkilaiselle.
Vuosikymmeniä kaupunkilaisia askarruttanut ongelmallinen läpikulkuliikenne ratkaistiin Rantaväylän rakentamisella 1989. Se mahdollisti suositun kävelykadun saamisen Kauppakadulle. Rantaväylän kanssa samaan aikaan valmistui myös Jyväsjärven ylittävä, puoli kilometriä pitkä Kuokkala silta.
Vuosisadan loppua lähestyttäessä Jyväsjärven ympäristö muuttui muutenkin melkoisesti. Yliopiston ja Nokian rakennuksista Mattilanniemessä, yliopiston ja Teknologiakeskuksen vaaleista rakennuksista Ylistönrinteellä sekä alueita yhdistävästä kevyenliikenteen sillasta onkin tullut kaupungin uusi tunnusmaisema.
Rannan rakentaminen on jatkunut uuden vuosituhannen puolelle toimintansa Säynätsaloon siirtäneen Schaumanin vaneritehtaan alueella Lutakossa, johon asuinrakennusten lisäksi valmistui messu- ja kongressikeskus, Jyväskylä Paviljonki, sekä kaupungin korkein rakennus, 15-kerroksinen Innova.
Lutakosta on suora kävely-yhteys radan yli vuonna 2002 valmistuneeseen Matkakeskukseen, jonne yhdistettiin rautatie- ja linja-autoasemien toiminnot.
KULTTUURIN JA URHEILUN MONIOTTELIJA
Kulttuurikaupungin maineen perustana olleet Jyväskylän Kesä ja Talvi yhdistivät voimansa ja ovat saaneet rinnalleen lukuisia muita tapahtumia, joista Graphica Creativa, Alvar Aalto Symposium ja Jyväskylä Summer Jazz lienevät tunnetuimpia. Paljolti yliopiston ansiosta Jyväskylästä tuli merkittävä kongressikaupunki, jota Jyväskylä Paviljongin valmistuminen edelleen vahvisti.
Matkailukaupunkina Jyväskylä on kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Kaupungissa ei ole monen muun kaupungin tapaan yhtä ylivertaista matkailukohdetta, vaan Jyväskylän suosio perustuu hyvän sijainnin ohella useiden korkeatasoisten museoiden, teattereiden, orkestereiden ja kuorojen sekä tapahtumien monipuolisuuteen. Aivan 1990-luvun lopulla varsinkin lapsiperheiden suosikiksi nousi Hilarius Hiiren koti Viherlaakso.
Sadat tuhannet katsojat seuraavat vuosittain teiden varsilla pitkin maakuntaa Jyväskylän Suurajoja, jotka alkoivat 1951, joten täällä on rallattu jo 52 vuotta.. Kilpailu on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia Suomessa ja niinpä vanha tuttu nimikin taipui muotoon Neste Rally Finland. Perinteisen pesäpallon rinnalle ja siitä ohikin kipusi 1980-luvun puolivälissä jääkiekko JypHT:n menestyksen ansiosta.
Kansainvälistä menestystä on puolestaan tullut muun muassa uinnista, hiihtolajeista ja mäkihypystä. Urheilukaupungin mainetta on lisännyt omalta osaltaan maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja siihen liittyvät tutkimuslaitokset.
Viime vuosituhannen lopussa uusi läänijako – Keski-Suomen lääni perustettiin 1960 ja lakkautettiin vuonna 1997 ja nyt kuulumme Länsi Suomen lääniin – ja valtakunnankeskusten välinen kilpailu pakotti Jyväskylänkin katselemaan rajojensa yli. Jyväskylän seudun neljän kunnan, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen, elinkeinoyhteistyö Jykes Oy:n siipien suojassa on tiivistynyt vuosi vuodelta, ja vuonna 2002 mukaan tuli myös Uurainen. Jykesillä on yhteistyösopimus neljän seutua ympäröivän kunnan - Suolahden, Hankasalmen, Korpilahden ja Petäjäveden - kanssa myös näiden kuntien yritysten kehittämiseksi.
Tavoitteena on verkostokaupunki, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan parhaat ominaisuudet. Seudun väkiluku on selvästi yli puolet koko Keski-Suomen maakunnan asukasmäärästä. Jyväskylän kaupungin asukasmäärä ylitti 2000-luvun alussa 80 000:n rajan. Asukkaista yli 21 000 on korkeakouluopiskelijoita.
Vuonna 1973 asukkaita Jyväskylässä oli 60.553, 1983 64.570 1993 71.210 ja nyt 2003 81.240.
SKL:STA JA KD:STA VUOSIEN VARRELTA
Suomen Kristillinen Liitto perustettiin 1958.
Ensimmäisen kansanedustaja saatiin 1970 ja hän oli Raino Vesterholm.
Juhlassamme on mukana Keski-Suomen pitkäaikainen jo 17 vuottaan ja 5.kauttaan istuva kansanedustajamme Toimi Kankaanniemi (kansanedustaja 21.3.1987 alkaen).
SKL:n Jyväskylän paikallisosasto perustettiin 3.6.1971 Kansanlähetyksen tiloissa Yliopitonkatu 19, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Haapiainen ja jäseniksi Veli Ikonen, Toivo Kokkola, Ensio Röyskö, Sirkka Saarinen, Veikko Turunen ja Esko Vesanen.
Valtuustoryhmän toiminnan taustatukena on paikallisosaston johtokunta, joka on tärkeä ja erottamaton osa kunnolla toimivaa valtuustoryhmää.
Ensimmäisiin kunnallisvaaleihin osallistuttiin 1972.
Ääniä saatiin 1147 ja valituksi ensimmäiseksi valtuutetuksi tuli Ensio Romström, hän olikin valtuutettuna viisi kautta vuosina 1973-1992.
Vuoden 1976 vaaleissa Romströmin lisäksi valittiin Toivo Ruokonen, hän oli mukana yhden valtuustokauden.
Samoissa vaaleissa valittiin Viljo Pitkänen ja hän oli mukana kaksi kautta 1977-1984.
Jyväskylän SKL/KD:n todellinen veteraani ja grand old man valittiin valtuustoon myös ensi kertaa 1976 ja hän on tietysti Erkki Arvaja.
Erkki on valittu valtuustoon jo seitsemästi ja tämän valtuustokauden lopussa ensi vuonna tulee täyteen kunnioitettavat 28 vuotta.
Erkki on myös ollut ensi vuoden loppuun mennessä 18 vuotta kaupunginhallituksen jäsenenä, josta vuodesta 1991 alkaen eli 14 vuotta yhtäjaksoisesti, joka myös on kunnioitettava saavutus.
Muita SKL:n kaupunginhallituksen jäseniä ovat olleet Toivo Ruokonen 1974, 1976-1978, Ensio Romström 1979-1980 ja Viljo Pitkänen 1981.
Lautakuntien puheenjohtajina ovat toimineet:
Ensio Romström sosiaalilautakunnan yleisen jaoston puheenjohtajana 1978-1988.
Raittiuslautakunnan puheenjohtajina Timo Seppä 1985 – 1987 ja Ensio Romström 1988.
Rakennuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Keijo Kohonen yhtäjaksoisesti vuodesta
1993 alkaen ja toimii edelleen.
Jouko Vaara oli valtuutettuna yhden kauden 1989-1992.
Entinen Anne nykyinen Meri Tirroniemi valittiin ensimmäiselle kaudelle 1989 ja on tämän valtuustokauden loputtua ensi vuonna ollut jo 16 vuotta valtuustossa.
Vuoden 1992 vaaleissa valittiin allekirjoittanut ensimmäiselle kaudella ja nyt olen siis kolmatta kautta valtuutettuna.
Ritva Salunen valittiin yhdelle kaudelle 1997-2000
Toinen osastomme veteraani ja monien vuosien työmyyrä Keijo Kohonen valittiin vuonna 2000 ensimmäistä kertaa valtuustoon. Keijo on ollut ehdokkaana vuodesta 1980 alkaen eli kuusi kertaa, joka on Erkki Arvajan seitsemän kerran jälkeen pisin jakso.
SKL/KD:lla on siis ollut yhdeksän valtuutettua kahdeksan valtuustokauden aikana.
Valtuutettujen määrä on ollut 1 yhden kerran, 2 myös yhden kerran, 3 kaksi kertaa ja 4 neljä kertaa niin kuin tälläkin hetkellä.
SKL/KD:a on kahdeksissa vaaleissa äänestänyt 14.444 jyväskyläläistä.
Pienin äänimäärä oli ensimmäisissä vaaleissa 1972 1.142 ääntä ja 3,7%.
Suurin äänimäärä oli vuonna 1997 2389 eli 7,2 %.
30 vuoden aikana kahdeksissa vaaleissa on ehdokkainamme ollut 129 henkilöä, joista miehiä 80 (61%) ja naisia 49 joka tekee 39% eli ei täytä nykyajan sukupuolikiintiöitä 40-60% näin leikillisesti ajatellen.
Viime vaaleissa vuonna 2000 oli 35 ehdokkaasta 16 miestä (45,7%) ja 19 naista (54,3%), 2188 äänestä saivat miehet 1234 (56,4%) ja naiset 954 ääntä (43,6%).
Yhden kerran on ehdokkaana ollut 81 henkilöä, kaksi kertaa 28, kolme kertaa 10, neljä kertaa 4, viisi kertaa 4 henkilöä, joissa mukana on istuva valtuutettu Meri Tirroniemi.
Kuusi kertaa on ehdokkaana ollut Keijo Kohonen ja seitsemän kertaa Erkki Arvaja.
Tällä hetkellä KD:lla on eri luottamuspaikkoja kaupunkiorganisaation kautta 88 kpl ja niitä hoitaa 43 luottamushenkilöä.
Täällä valtuustossahan istuu 59 valtuutettua. Tällä valtuustokaudella 2001-2004 ovat ns. poliittiset voimasuhteet, akselilla oikeisto-vasemmisto, 32-27. SDP:lla on 21, Kokoomuksella 12, Keskustalla 10, Vihreillä 7, Vasemmistoliitolla 5, KD:lla 4 ja SKP:lla 1 valtuutettu.
Valtuuston tärkein tehtävä on joka vuosi päättää tulevan vuoden talousarviosta ja edellisen vuoden tilinpäätöksestä.
Tämän vuoden alusta valtuustoryhmä hyväksyi itselleen säännöt ja järjestäytyi niin, että siihen kuuluvat valtuutetut Juhani Starczewski pj, Erkki Arvaja vpj, Keijo Kohonen ja Meri Tirroniemi ja heidän poissaollessaan varavaltuutetut Ritva Salunen, Ilkka Lilja, Marjut Lahtinen-Leinonen ja Irmeli Lahtinen-Salila sekä paikallisosaston johtokunta Juha Lappalainen pj, (Juhani Starczewski vpj), jäsenet Mirjami Asikainen, Erkki Hakkarainen, Päivi Huhtanen, Jussi Jalkanen ja Heikki JO Leinonen.
Valtuustoryhmän sihteerinä on toiminut osaston rahastonhoitaja Ensio Taipale.
Läsnäolo- ja puheoikeus on kaikilla valituilla luottamushenkilöillämme.
Kokoonnumme valtuuston istuntopäivinä tuntia ennen valtuuston kokouksia tässä samassa kerroksessa olevaan ryhmähuoneeseemme Seppo-saliin tai muulloinkin tarvittaessa.
Monesti olemme kutsuneet kokouksiimme asioita valmistelevia virkamiehiä tms..
SKL/KD tunnetaan arvopuolueena ja periaateohjelmammekin alkaa seuraavasti:
"Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.
Ne voidaan kiteyttää periaatteeksi:
"Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi".
Toinen lain vaatimusten kiteytys on kultainen sääntö:
"Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia."
Sen verran varmaan sallitaan vetää kotiinpäin juhlassamme, että mielestäni periaateohjelmamme perusta on paras mahdollinen kaikkien puolueiden joukossa.
Lopuksi vielä yksi tärkeä tunnuslukumme tai paremminkin sanoen tunnuslauseemme on vähän vanhemman käännöksen Jeremian kirjan luvun 29 ja jakeen 7 mukaan:
”Ja katsokaat sen kaupungin parasta, johonka minä olen antanut teitä wietää, ja rukoilkaa sen edestä Herraa, sillä koska hän menestyy, niin myöskin te menestytte.”
Näiden alkusanojen jälkeen toivon teille kaikille edelleen viihtyisää ja kiinnostavaa iltaa, Jumalan Siunausta sekä menestystä jokaiselle omalla paikallaan ja tehtävissään!
TERVETULOA!
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Juhani Starczewski
Vastaukset 9
Vanhimmat
KATSAUS
SKL/KD 30 VUOTTA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA
Laatinut: Mirjami Asikainen
Taustatietoja
Suomen Kristillinen Liitto r.p. perustettiin v. 1958. Eduskunnassa puolue on ollut vuodesta 1970 lähtien.
Kristillisdemokratia on aate, jonka keskiössä on ihmisarvo. Kristillisdemokraattinen liike korostaa myös sosiaalista vastuuta, ympäristöstä huolehtimista, etnistä suvaitsevaisuutta ja perheen tukemista.
SKL:n Jyväskylän osasto perustettiin 3.6.1971, Kansanlähetyksen huoneistossa, Yliopistonkatu 19. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Eero Haapiainen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Sirkka Saikkonen, Veli Ikonen, Veikko Turunen, Toivo Kokkola, Esko Vesanen ja Ensio Röyskö.
Jyväskylän paikallisosaston toiminnan perustana on Raamattu ja erityisesti sen kymmenen käskyn pohjalta nousevat arvot.
Jyväskylän kunnallisvaalit/SKL/KD
V. 1972
SKL sai Jyväskylässä 1147 ääntä, mikä oli 3,7 % koko äänimäärästä. Mukana oli 19 ehdokasta. Vaaleissa oltiin yksin ilman vaaliliittoa. Valtuustoon tuli valituksi Ensio Romström 261 äänellä. Varalle tuli Toivo Ruokonen 247 äänellä.
V.1976
Äänimäärä oli 1964, mikä oli 5,6 %. Ehdokkaita oli 22. Vaaliliitossa oltiin Kokoomuksen kanssa. Valtuustoon pääsivät Ensio Romström, 358 ääntä, Toivo Ruokonen, 296 ääntä, Erkki Arvaja 236 ääntä ja Viljo Pitkänen, 190 ääntä. Pirkko Järvinen oli varalla äänimäärällä 145.
V.1980
Ääniä tuli 1987 kappaletta, mikä oli 5,4 %. Ehdokkaita oli 33. Vaaleissa oltiin yksin. Valitut: Erkki Arvaja 350 ääntä, Ensio Romström 239 ääntä, ja Viljo Pitkänen 157 ääntä. Varalle: Jouko Vaara, 135 ääntä, Pertti Reinikainen 91 ääntä ja Pirkko Järvinen 88 ääntä.
V. 1984
Äänimäärä oli 1503, mikä oli 4,2 %. Ehdokkaita oli 29. Vaaliliitossa oltiin Keskustan, RKP:n ja Liberaalien kanssa. Valitut: Erkki Arvaja, 262 ääntä, Ensio Romström 217 ääntä ja varalla: Jouko Vaara, 130 ääntä ja Pertti Reinikainen, 112 ääntä.
V. 1988
Näissä kunnallisvaaleissa vasemmiston 43 vuotta kestänyt valtakausi päättyi. SKL sai 1402 ääntä eli 4,1 %. Mukana oli 20 ehdokasta. Vaaliliitossa oltiin Kepu:n ja RKP:n kanssa. Valitut: Jouko Vaara 286 ääntä, Erkki Arvaja, 264 ääntä, Anne Tirroniemi, 186 ääntä ja Ensio Romström 175 ääntä.
V. 1992
Valta Jyväskylässä siirtyi jälleen vasemmalle. SKL:n kannatus nousi yli kolmanneksella eli 5,4 %:iin. SKL sai 1864 ääntä. Valitut: Erkki Arvaja, 435 ääntä (ääniharava), Juhani Starczewski, 373 ääntä (yllättäjä) ja Anne Tirroniemi, 274 ääntä. Vaaliliitossa oltiin SMP:n kanssa.
Juhani Starczewskin kommentti tuolloin: ”Olen tietoisesti pyrkinyt murtamaan politiikan ja uskonnon tabuja.”
Heikki Wirtanen kirjoitti kunnallisvaalien jälkeen Juhani Starczewskistä haastattelun, jonka hän otsikoi: ”Rukous mielessä valtuustosaliin”. Wirtanen kysyi Starczewskilta: ”Aiotko saarnata sanaa vai puhua kunnallispolitiikkaa valtuustopöntöstä?” Tähän Starczewski vastasi: ”Haluan omalla elämälläni näyttää, että teen kaiken Jyväskylän kaupungin parhaaksi. En aio esiintyä hurmahenkisenä ja vain paukutella Jumalan sanaa.”
V. 1996
Keskisuomalainen otsikoi 21.10.1996: ”Porvarillisille puolueille selvä voitto Jyväskylässä”.
SKL sai 2389 ääntä eli 7,2 %. Mukana oli 39 ehdokasta. Ei vaaliliittoa.
Valitut: Erkki Arvaja, 432 ääntä, Meri (ent. Anne) Tirroniemi, 290 ääntä, Ritva Salunen, 232 ääntä ja Juhani Starczewski 221 ääntä.
Keskisuomalainen kirjoitti: ”Vaaleissa neljä paikkaa saanut kristillisten valtuustoryhmä paisui jo kuuden valtuutetun joukoksi. Kokoomuksen Anja Koskimaa ilmoitti siirtyneensä kristillisten valtuustoryhmään. SMP:n listoilta valittu Veikko Turunen siirtyi aiemmin SKL:n valtuustoryhmään.”
V:n 1996-vaalien tulos siis hivutti valtuuston oikealle. Voimasuhteet olivat 32 – 27.
Vain 55 % äänestäjistä äänesti.
V. 2000
Keskisuomalainen otsikoi 23.10.2000: ”Keskusta selvä voittaja laimeissa kunnallisvaaleissa”.
Ennen vaaleja, 21.9.2000, Keskisuomalaisen toimittaja Satu Kakkori kirjoitti: ”Suomen Kristillisellä Liitolla on Jyväskylässä maan toiseksi eniten kunnallisvaaliehdokkaita…… Raamatun ihmiskäsitykseen pohjautuvassa vaaliohjelmassaan Jyväskylän kristilliset nostavat päällimmäiseksi ydin- ja peruspalvelujen turvaamisen kaupungissamme.”
Vaalipäivä oli 22.10.2000. SKL sai 2188 ääntä, mikä oli 6,9 %. Ehdokkaita oli 35. Ei vaaliliittoa.
Valitut: Erkki Arvaja, 344 ääntä, Juhani Starczewski, 292 ääntä, Meri Tirroniemi, 264 ääntä ja Keijo Kohonen 201 ääntä. Varalla: Ritva Salunen, 173 ääntä.
Vv. 1972 – 2000 Jyväskylän SKL/KD on saanut kahdeksassa eri vaaleissa yhteensä 14 444 ääntä. 129 eri ihmistä on ollut ehdokkaana. Heistä 81 on ollut ehdokkaana yhden kerran, 28 kaksi kertaa, 10 kolme kertaa, 4 neljä kertaa, 4 viisi kertaa, 1 kuusi kertaa (Keijo Kohonen) ja 1 seitsemän kertaa (Erkki Arvaja).
Jyväskylän SKL/KD:n kaupunginhallituksen jäsenet
Ensimmäinen SKL:n kaupunginhallituksen jäsen Jyväskylässä oli Toivo Ruokonen v. 1974.
V. 1975 ei ollut edustusta kaupunginhallituksessa.
Toivo Ruokonen oli jälleen kaupunginhallituksessa vv. 1976 – 1978.
Ensio Romström oli kaupunginhallituksessa vv. 1979 – 1980.
Viljo Pitkänen oli kaupunginhallituksessa 1981.
Erkki Arvaja nousi kaupunginhallitukseen 1982.
Vv. 1983 - 1985 ei SKL:llä ollut edustajaa kaupunginhallituksessa.
Erkki Arvaja oli kaupunginhallituksessa vv. 1986 – 1988. Hänen varamiehensä oli keskustalainen Raimo Rajamäki vv. 1987 – 1988.
Vv. 1989 – 1990 ei edustajaa kaupunginhallituksessa.
Vv. 1991 – 1992 jäsenenä Erkki Arvaja, varalla Keijo Kohonen
Vv. 1993 – 1996 jäsenenä Erkki Arvaja, varalla Veikko Turunen
Vv. 1997 – 1998 kaupunginhallituksen jäsenenä Erkki Arvaja, varalla Juhani Starczewski
Vv. 1999 – 2000 jäsenenä Erkki Arvaja, varalla Meri Tirroniemi
Vv. 2001 – 2003 jäsenenä Erkki Arvaja, varalla Juhani Starczewski
SKL/KD:n lautakuntien puheenjohtajuudet Jyväskylässä
Ensio Romström on ollut Sosiaalilautakunnan yleisen jaoston puheenjohtajana vuodesta 1978 alkaen vuoteen 1988 saakka.
Raittiuslautakunnan puheenjohtajana on ollut Timo Seppä vv. 1985 – 1987.
V. 1988 Raittiuslautakunnan puheenjohtajana oli Ensio Romström.
Rakennuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Keijo Kohonen yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 alkaen ja toimii edelleen.
Poimintoja Jyväskylän SKL/KD:n matkan varrelta
Kirjoittelua lehdissä
Vuonna 1977 SKL:n valtuustoryhmä Erkki Arvaja, Viljo Pitkänen, Ensio Romström, Toivo Ruokonen ja varavaltuutettu Pirkko Järvinen kirjoittivat lehdissä Vapaaseurakunnan 13-paikkaisen vanhustenkodin avustuksista. Kyseinen vanhustenkoti sijaitsi Rajakadulla. Jyväskylän kaupungin antamat avustukset olivat valtuustoryhmän mielestä liian pieniä.
Vuonna 1980 lehtori, pastori Viljo Pitkänen kirjoitti Kristityn vastuu-lehden syys- lokakuun numerossa (38 b) ennen kunnallisvaaleja mm.: ”Jokaisella ihmisellä on omat ihanteensa. Täydellistä ehdokasta ei löydy. Kristillisiin arvoihin nojaava ehdokas tarjoaa vastuullisen vaihtoehdon. Hän pyrkii vakaumuksensa mukaisesti ajamaan nimenomaan heikompien asiaa. Tässä tarvitaan Kristillistä Liittoa.”
Yhteisneuvotteluja muiden puolueiden kanssa
Jyväskylän keski- ja oikeistopuolueiden yhteisneuvottelu oli 27.11. 1980 Jyväskylän klubilla. Kristillisiä edustivat Erkki Arvaja, Ensio Romström ja Viljo Pitkänen. Heidän kanssaan neuvottelivat Kokoomuksen, Liberaalien ja Keskustapuolueen edustajat.
”Ryhmät pyrkivät yhtenäiseen esiintymiseen kunnallispolitiikan eri tasoilla…”, näin kirjoitettiin sopimuksen kohtaan 1.
V. 1984 keskiryhmät, Keskustapuolue, Liberaalinen kansanpuolue, Ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Kristillinen Liitto allekirjoittivat vaalisopimuksen. Tämä ryhmä 11.ksi kutsuttu yhdistymä on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vähin erin saataisiin Jyväskylässä linjamuutos kohti keskiryhmien ajamaa ihmisläheistä, maltillista ja rakentavaa asioiden hoitoa.
Nimi muuttuu
Suomen Kristillisen Liiton puoluekokous oli Jyväskylässä 25. –26.5.2001. Tuolloin puolueen nimi muutettiin Suomen Kristillisdemokraateiksi (KD).
Jyväskylän paikallisosaston nimi on nykyään: Suomen Kristillisdemokraattien (KD) Jyväskylän paikallisosasto ry.
Vuosikokous 6.11.2002
Cafe´Agapessa pidetyssä vuosikokouksessa valittiin KD:n Jyväskylän paikallisosaston johtokuntaan seuraavat jäsenet: Juha Lappalainen (puheenjohtaja), Mirjami Asikainen, Erkki Hakkarainen, Päivi Huhtanen, Jussi Jalkanen, Heikki J.O. Leinonen ja Juhani Starczewski. Rahastonhoitajaksi tuli Ensio Taipale ja sihteeriksi Marika Visakorpi.
Tilintarkastajiksi valittiin Riitta Metsähuone (varalla Vesa Maanselkä) ja Erkki Arvaja (varalla Sinikka Antila).
Lisäksi valittiin mm. puolue- ja piirikokousedustajat.
KD:n Jyväskylän valtuustoryhmä 2003
Valtuustoryhmän puheenjohtaja on Juhani Starczewski, varapuheenjohtaja Erkki Arvaja ja sihteeri Ensio Taipale.
Valtuutetut: Erkki Arvaja, Juhani Starczewski, Meri Tirroniemi ja Keijo Kohonen.
Varavaltuutetut: Ritva Salunen, Ilkka Lilja, Marjut Lahtinen-Leinonen ja Irmeli Lahtinen-Salila.
Valtuustoryhmä kokoontuu tuntia ennen valtuuston istuntoja. Valtuustoryhmän muodostavat valtuutetut, varavaltuutetut sekä paikallisosaston johtokunnan jäsenet. Osallistumis- ja puheoikeus on myös kaikilla paikallisosaston muilla luottamushenkilöillä.
V. 2003 Jyväskylän KD:llä on noin 90 eri luottamuspaikkaa, joita hoitavat 43 eri luottamushenkilöä.
Paikallisosaston tiedotuksesta vastaa Juhani Starczewski.
”Konkareiden” kertomaa
Arvajan Erkki
Toivo Ruokonen pyysi Erkki Arvajaa mukaan SKL:n Jyväskylän osaston toimintaan Nuorisolautakunnan varapuheenjohtajaksi.
- Siitä se lähti, Erkki toteaa. Haluan kristittynä valvoa asioita siinä kaupungissa, missä asun.
Jyväskylässä käytettiin väärin valtaa. Jos ei ollut oikean väristä jäsenkirjaa, niin ei päässyt eteenpäin, Erkki muistelee.
Erkki osallistui ensimmäisen kerran vuoden 1976 kunnallisvaaleihin ja pääsi heti valtuustoon.
Siitä lähtien hän on vaikuttanut Jyväskylän kunnalliselämässä. Lasten kotihoidontuen kuntalisä oli yksi Erkin tekemistä aloitteista.
Erkki sai kuntaliiton myöntämän hopeisen ansiomerkin v. 2000 yli 20 vuotta kestäneestä ansiokkaasta työskentelystä kunnallishallinnon hyväksi.
- On tullut paljon uusia ystäviä. Olen myös kokenut tyydytystä näissä tehtävissä, Erkki
myhäilee.
Starczewskin Juhani
Erkki Arvaja houkutteli Juhani Starczewskia mukaan kunnallispolitiikan kiemuroihin. Lopulta Juhani myöntyi.
Juhanin vaalikampanja herätti huomiota erilaisuudellaan.
Mainokset olivat täynnä Raamatun lauseita. Kristillisen vakaumuksen rohkea esiintuominen kannatti, sillä Juhania kuvailtiin vuoden 1992-vaalien yllättäjäksi.
Mies pääsi kertaheitolla valtuustoon 373 äänellä. Tehtävät ja vastuut ovat vuosien myötä koko ajan lisääntyneet.
- Pitää oppia tuntemaan asiat ja ihmiset niiden ympärillä, täytyy tuntea vastuunsa, Juhani
tähdentää.
- Pitäisi saada yhteisrintama, ihmiset tekemään yhdessä. Kaipaan vuorovaikutusta ja
yhteistoimintaa, sitä että valta ja vastuu kulkisivat käsikädessä, Juhani kiteyttää
mietteitään.
Koskimaan Anja
Juhani Starczewski lähetti Anja Koskimaalle kirjeen, jossa kerrottiin, että ennen valtuuston kokouksen alkamista pidettäisiin hartaustilaisuus. Anja oli tuolloin, v. 1992, kokoomuksen edustajana valtuustossa.
Aloitin jokaisen valtuuston kokouksen rukoushetkellä. Katsoin kuuluvani kristillisiin,
Anja muistelee.
Niinpä Anja vaihtoi puoluetta ja on siitä lähtien vaikuttanut SKL/KD:n riveissä. Hän on toiminut mm. lautamiehenä usean vuoden ajan.
Vaaran Jouko
Jouko Vaara valittiin valtuuston varsinaiseksi jäseneksi vuoden 1988 kunnallisvaaleissa, joissa hän sai SKL:n ehdokkaista eniten ääniä. Tätä ennen hän oli jo ollut varavaltuutettuna.
- Demarit olivat koko ajan niskan päällä, Jouko vähän naurahtaen hymähtää.
- Keskustan kanssa yhteistyö sujui hyvin. Heidän kanssaan syntyi henkilökohtaisia
ystävyyssuhteita, Jouko iloitsee muistellessaan menneitä.
Vähäsen vielä valtuustoryhmän juhlasta!
JYVÄSKYLÄN KRISTILLISDEMOKRAATTIEN (KD) VALTUUSTORYHMÄN 30-VUOTISJUHLA
Juhlaan osallistui noin 50 henkilöä.
Osallistujina osaston jäseniä, luottamushenkilöitä sekä toiminnastamme kiinnostuneita ystäviä.
Valtuustosalissa olleessa juhlassamme "Kuokkavieraana" vieraili Edvard alias Pelle Petrus alias Pekka J. Laine Keski-Suomen Perhekulttuuriyhdistyksen Riemukuun puheenjohtaja, tuoden vähän hauskuutta kokouksen alkuun.
Hänelle lahjoitimme Kymmenen Käskyn taulun.
Laine oli viime syksynä pyytänyt Starczewskia KD:sta yhdeksi suojelijaksi kuuden muun suojelijan joukkoon. http://kotisivu.mtv3.fi/riemukuu/frameset-suojelijat.htm
Apulaiskaupunginjohtaja Maija-Liisa Havia, ex-valtuutettu Jouko Vaara (1989-1992), kaupunkineuvos Jaakko Lóven sekä puoluesihteeri Annika Kokko saivat myös Kymmenen Käskyn taulut kiitokseksi juhlaan antamastaan annista.
Melkein 30 vuoden ansiokkaasta toiminnasta muistettin valtuutettu Erkki Arvajaa ja Keijo Kohosta ja heille lahjoitettiin KRISTILLISDEMOKRAATIT-tekstillä varustetut takit.
Juhlapöydän konvehti-suklaarasian kiitokseksi saivat Mirjami Asikainen katsauksestaan ja hienosta musiikkitarjonnasta vastanneet Kalastajat-yhtyeen Harri Koivistoinen, laulu, Erkki Hakkarainen, rummut, Pentti Hämäläinen haitari, Jussi Laitinen, piano, Risto Pulliainen, kitara sekä Juhani Toivainen basso.
Jyväskylän kaupunki lahjoitti puoluesihteeri Kokolle uusimman Jussi Jäppisen Jyväskylä-kirjan kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ja apulaiskaupunginjohtaja Maija-Liisa Havian nimikirjoituksilla varustettuna ja sen ojensi apulaiskaupunginjohtaja Havia.
Jyväskylän kaupunki antoi kaupunginhallitus- ja valtuustosalit käyttöömme sekä tarjosi juhlakahvit ja runsaat juhlapöydän antimet kokouksellemme ja juhlallemme.
SIITÄ PARHAAT KIITOKSEMME KAUPUNGINJOHTAJA PEKKA KETTUSELLE JA HÄNEN KAUTTAAN KOKO KAUPUNKIORGANISAATIOLLE!
Juhlaamme muistivat myös seuraavat tahot: KD puoluesihteeri Annika Kokon tuomalla kukkakimpulla ja kortilla, KD:n Keski-Suomen piiri puheenjohtaja Tapio Salmen tuomin kukin ja kortein, KD:n Laukaan osasto kirjalla ja kortilla pj Risto Närhen ja siht Eero Hiltusen allekirjoituksin, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi korttitervehdyksellä ja hän lahjoitti ohjelma-aikaa ma 17.11 klo 18:15-18:35 Radio Dein Toimin vartissa, jossa haastateltavana oli valtuustoryhmän puheenjohtaja Juhani Starczewski, haastattelijana Toimin eduskunta-avustaja ja KD-Nuorten puheenjohtaja Asmo Maanselkä.
Juhlaamme osallistuivat mm. Muuramen osastosta Mikael Viitala, kun pj Markus Leppiniemellä oli työeste.
Ex-luottamushenkilömme ja jäsenemme Raija Sankala, hänhän asuu nykyään maalaiskunnassa ja on mm. Keski-Suomen KD-Naisten sihteeri. Keski-Suomen KD-Naisethan viettivät 30-vuotisjuhliaan su 16.11 Nikolainkulmassa.
Kyyjärven osastoa edusti ex-jäsenemme ja luottamushenkilömme Marjatta Uusimäki.
Tervehdyksen juhlivalle valtuustoryhmälle apulaiskaupunginjohtajan suulla toivat kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen, hänelle oli tullut viime hetken este ja ei siten päässyt juhlaamme.
Juhlakutsusta kiitti ja esteen ilmoitti kaupunginvaltuuston 2.puheenjohtaja Timo Fredrikson.
Kaupunginhallituksen 2.puheenjohtaja Matti Ojala kirjoitti: "Tervehdys Juhani! Kiitos kutsusta osallistua 30-vuotis juhlaanne. nyt on niin, että juuri tuolloin 20.11. aamulla olen polven operoinnissa, joten en usko, että olen illalla liikkumiskunnossa. Muutoin olisin ilman muuta ollut juhlassanne mukana. Toivotankin jo näin etukäteen onnea juhlanne johdosta, sekä hyvää yhteistyötä jatkossakin." Terveisin Matti Ojala.
Kiitokset ja onnittelut lähetti tekninen johtaja Osmo Rosti pahoitellen, että oli estynyt, viestintäjohtaja Helinä Mäenpää kiitteli kutsusta ja valitteli kiirettä.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen pahoitteli työestettä ja lähetti seuraavan viestin: "Parhaat kiitokset kutsusta, jota arvostan. Onnittelen 30-vuotista toimintaanne. Jatkuvaa menestystä!"
"Kiitokset kutsusta Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän 30-vuotisjuhlaan. Valitettavasti en tällä kertaa voi vastata kutsuun myöntävästi. Toivotan valtuustoryhmällenne mitä parhainta menestystä myös tuleville vuosikymmenille!" Ystävällisin terveisin Airi Kärki, maanmittausjohtaja.
Viiden lahjoitetun taulun takana on seuraava teksti, esimerkkinä Laineen teksti:
Arvoisa Riemukuu Keski-Suomen perhekulttuuriyhdistys r.y:n puheenjohtaja Pekka J. Laine alias Edvard!
Suomen Kristillisdemokraattien periaateohjelma alkaa näin:
"Suomen kristillisdemokraatit r.p. on elämänmyönteinen arvopuolue, jonka eettisenä lähtökohtana on Jumalan sana, Raamattu ja etenkin sen kymmenen käskyä.
Ne voidaan kiteyttää periaatteeksi:
"Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi".
Toinen lain vaatimusten kiteytys on kultainen sääntö:
"Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
Kymmeneen käskyyn pohjaava moraali pitää yhtä terveen järjen ja omantunnon äänen kanssa, se on luonnollista moraalia.
"Muista muinaisia aikoja, ymmärrä vuosikaudet suvusta sukuun; kysy isältäs, ja hän ilmoittaa sinulle, ja vanhimmiltas, niin he sinulle sanovat. Kuin kaikkein korkein jakoi pakanat ja hajoitti ihmisten lapset, silloin hän laski kansain maan rajat, Israelin lasten luvun jälkeen. 5 Moseksen kirja 32:7-8
Jos ei Herra huonetta rakenna, niin he hukkaan työtä tekevät, jotka sitä rakentawat: jos ei Herra kaupunkia warjele, niin wartiat hukkaan walwowat. Se on turha, että te warhain nousette ja hiljain maata menette, ja syötte leipänne surulla; sillä hän antaa ystäwilleen heidän maatessansa. Psalmi 127:1
Katsokaat sen kaupungin menestystä, johonka minä olen antanut teitä wietää, ja rukoilkaat sen edestä Herraa; sillä koska hän menestyy, niin myös te menestytte. Propheeta Jeremia 29 luku jae 7 (Biblia 1880)
Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! Me siunaamme teitä Herran huoneesta. Psalmi 118:26
Jyväskylän kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän 30-vuotisjuhlapäivän Edvardin ensivierailun muistoksi ja kunniaksi. Jyväskylän kaupungintalon valtuustosalissa 20.11.2003
Kiittäen ja siunaten
Juhani Starczewski, valtuustoryhmän puheenjohtaja / valtuustoryhmä
Seuraavien linkkien kautta pääset tarkemmin lukemaan näistä asioista:
Jyväskylän KD:n syyskokouksen valintoja to 20.11.2003
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Syyskokous#
JYVÄSKYLÄN KRISTILLISDEMOKRAATTIEN (KD) VALTUUSTORYHMÄN 30-VUOTISJUHLA
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#30v#
TERVEHDYSSANAT JYVÄSKYLÄN KRISTILLISDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN 30-VUOTISJUHLASSA TORSTAINA 20.11.2003 KLO 19.00 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALISSA.
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Tervehdyssanat#
KATSAUS - SKL/KD 30 VUOTTA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA Laatinut: Mirjami Asikainen
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Katsaus#
Puolueen tervehdys ja juhlapuhe, puoluesihteeri Annika Kokko
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Tervehdys#
SKL/KD:n vuosien 1972-2000 kunnallisvaalitietoa
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Kunnallisvaalitietoa#
Ystävällisin terveisin
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän paikallisosaston tiedotusvastaava
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Puolueen tervehdys ja juhlapuhe,
puoluesihteeri Annika Kokko
Hyvä juhlaväki,
Politiikkaa voi tehdä maailmanlaajuisesti, valtakunnallisesti sekä paikallistasolla omassa kunnassa. Jokaisella näistä on paikkansa ja
tärkeytensä.
Paikallisosastotasoinen politiikka on ns. ruohonjuuritason työtä, mitä ilman suurempien foorumien politiikkakaan ei onnistu.
Paikallistason politiikan vahvuutena on vahvan asiantuntemuksen lisäksi suorat kansalaiskontaktit, joita tulisikin aktiivisesti harrastaa.
Tänä päivänä kansalaiset eivät tunne juurikaan kiinnostusta politiikkaan.
Yhtenä syynä on puolueiden lupausten ja toiminnan ristiriita.
Vaalien aikana luvataan yhtä ja eduskuntatyössä tehdään toista.
Kansalaiset haluaisivat tänä päivänä järjestettävän kansanäänestyksiä monista eri asioista.
Tämä on mielestäni merkki siitä,
että parlamentaariseen demokratiaan ei enää luotetetakaan niinkuin siihen pitäisi.
Kansalaisten terveisiä ei kuunnella ja toteuteta heidän toivomallaan tavalla.
Puolueet ovat etääntyneet kansasta.
Kansanäänestykset ovat raskas ja kallis prosessi toteuttaa.
Niiden lisäämisen sijaan olisi kansalaisten terveisiä kuultava ja toteutettava paremmin.
Paikallisosastotyö on tässä avainasemassa.
Meillä kristillisdemokraateilla on vahvuutena hyvä paikallistason vaikuttaminen sekä kansalaisten terveisten kuunteleminen sekä
lupaustemme mukainen työskentely eduskunnassa.
Tästä on oiva osoitus vaihtoehtobudjettimme.
Hallitus on valinnut lainarahoin alennettavaksi tuloveroprosenttia sekä alkoholiveroa, kun taas kristillisdemokraattien vaihtoehdossa
painotetaan kunnan rahoituksen lisäämistä, perhetukia ja ruoan arvolisäveron alentamista.
Tällä hetkellä puolueemme kannatus on syyskuussa tehdyn taloustutkimuksen mukaan 5,4 %.
Se on hyvä, mutta sitä voidaan saada paremmaksi selkeällä poliittisella työllä.
Eduskuntavaaleissa saamemme kannatus oli hyvä, vaikka menetimmekin kansanedustajien paikkoja, lähinnä epäonnistuneiden vaaliliittojen takia.
Suomessa on paljon kristillisdemokraattisesti ajattelevia, jotka eivät vielä eduskuntavaaleissa rohjenneet äänestää meitä.
Tässä puolueellamme on haastetta EU- ja kuntavaaleissa.
Meidän tulee selkeämmin kertoa asioista, joita ajamme eikä pelkästään tuoda arvopohjaamme esille, sillä olemme poliittinen, yhteiskunallisia asioita hoitava puolue.
Edessä oleva vuosi 2004 tulee olemaan politiikan täyteinen vuosi.
Meillä on kahdet tärkeät vaalit.
EU- ja kuntavaalit
Molemmissa vaaleissa on sekä osastojen, että piirien panos tärkeää.
EU- vaaleissa haluamme aidosti olla tavoittelemassa yhtä europarlamentaarikon paikkaa.
Kuntavaaleissa tavoitteena on lisätä reilusti kunnanvaltuutettujen määrää.
Jotta onnistuisimme vaaleissa on valmistelut aloitettava viimeistään nyt.
Vaalistrategian laatiminen sekä uusien ehdokkaiden rekrytointi pitäisi jo olla työn alla.
Vaikuttajien tulisi kirjoittaa puolueemme ajamista asioista paikallislehtien mielipidesivuille, tehdä aloitteita sekä kaikella
saralla osallistua päätöksentekokeskusteluihin.
Myös näkyminen kansalaisten parissa toreilla, messuilla ym. tapahtumissa on tärkeää.
Näillä terveisillä minulla on kunnia todeta, että Jyväskylässä on ollut aktiivista osastotyöskentelyä ja valtuutettuja jo 30-vuoden ajan.
Se ei ole enää mikään nuori vaan enemmänkin keski-ikää lähestyvä aika.
Haluankin puolueen puolesta tuoda kannustavan tervehdyksen sekä onnittelut 30-vuotisjuhlaanne.
Arvoisa lukija!
Tässäpä tietoa Jyväskylän kristillisdemokraateista, paikallisosaston syyskokouksesta ja kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän 30-vuotisjuhlasta torstaina 20.11.2003 Jyväskylän kaupungintalolla!
Paikallisosaston syyskokous pidettiin klo 17-18.30 kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.
Kokouksessa valittiin mm. osaston johtokunnan puheenjohtaja ja johtokunta vuodelle 2004.
Puheenjohtajaksi valittiin Juhani Starczewski ja johtokunnan jäseniksi Mirjami Asikainen, Erkki Hakkarainen, Juha Lappalainen, Heikki JO. Leinonen, Marika Visakorpi (uusi) ja Rauno Välimäki (uusi).
Valtuustosalissa olleessa juhlassamme "Kuokkavieraana" vieraili Edvard alias Pekka J. Laine alias Pelle Petrus Keski-Suomen Perhekulttuuriyhdistyksen Riemukuun puheenjohtaja, tuoden vähän hauskuutta kokouksen alkuun. http://kotisivu.mtv3.fi/riemukuu/frameset-suojelijat.htm
Emeritus kaupunginjohtaja Jaakko Lóvenin juhlapuheen lähetän, kun saan sen kirjoitettua hänen antamastaan kopiosta.
Ystävällisin juhlakokousterveisin
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Milloin puolueenne tulee esittämään sitä?
Vai ettekö arvosta kansanvaltaa? Bjarne Pakkoruotsi-Kallis ei ole antanut lupaa.
Sen vuoksi lammaslauma yrittää löytää pakkoruotsille perusteita Raamatusta.
Suosittelen!
Jyväskylän KD:n syyskokouksen valintoja yms. to 20.11.2003
Syyskokous oli koolla Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.
Läsnä oli 16 jäsentämme ja puoluesihteeri Annika Kokko.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin osaston puheenjohtaja Juha Lappalainen ja sihteeriksi osastomme sihteeri Marika Visakorpi.
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eija Makkonen ja Harri T. Nieminen sekä ääntenlaskijoiksi Päivi Huhtanen ja Terttu Starczewski.
Paikallisosaston puheenjohtajaksi vuodelle 2004 valittiin Juhani Starczewski.
Johtokunnan jäseniksi vuodelle 2004 valittiin Mirjami Asikainen, Erkki Hakkarainen, Juha Lappalainen, Heikki JO. Leinonen, Marika Visakorpi (uusi), Rauno Välimäki (uusi).
Tilintarkastajiksi Erkki Arvaja ja Keijo Varis sekä varatilintarkastajiksi Irmeli Lahtinen-Salila ja Harri T. Nieminen.
Vuoden 2004 puoluekokous- ja puoluekokousvaraedustajiksi valittiin:
Asikainen Mirjami varalla Marjut Lahtinen-Leinonen
Lappalainen Juha varalla Arvaja Erkki
Starczewski Juhani varalla Heikki JO Leinonen
Paikallisosaston edustajat ja varaedustajat KD:n Keski-Suomen piirin kokouksiin 2004
Asikainen Mirjami varalla Lappalainen Helena
Hakkarainen Erkki varalla Makkonen Eija
Huhtanen Päivi varalla Metsähuone Riitta
Jalkanen Jussi varalla Sairanen Sinikka
Lappalainen Juha varalla Lahtinen-Leinonen Marjut
Leinonen Heikki J.O. varalla Arvaja Erkki
Starczewski Juhani varalla Lahtinen-Salila Irmeli
Varis Keijo varalla Nieminen Harri T.
Visakorpi Marika varalla Kohonen Keijo
Välimäki Rauno varalla Starczewski Terttu
Osaston edustaja Keski-Suomen nuorisopiirin kokouksiin vuonna 2004: Visakorpi Marika
Osaston edustaja Kristilliseen terveys- ja raittiusjärjestöry:een vuonna 2004: Jalkanen Jussi
Jäsenmaksun suuruutena päätettiin pitää 10€.
Kokouksen lopussa keskusteltiin vuoden 2004 kunnallisvaaleista ja joihin ollaan jo pikkuhiljaa valmistauduttu. Vaalipäivä on su 17.10.2004!
Ystävällisin terveisin
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän paikallisosaston tiedotusvastaava
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Puoluesihteeri Annika Kokko: KANSANÄÄNESTYSTEN VAATIJAT EIVÄT LUOTA POLIITTISIIN PÄÄTTÄJIIN
Keskisuomalainen sunnuntai 23.11.2003 sivu 10
KANSANÄÄNESTYSTEN VAATIJAT EIVÄT LUOTA POLIITTISIIN PÄÄTTÄJIIN
JYVÄSKYLÄ
Esko Parkkila
Kansanäänestysten vaatiminen monista asioista on kristillisdemokraattien puoluesihteeri Annika Kokon mielestä merkki siitä, ettei parlamentaariseen demokratiaan enää luoteta. Kansalaisten terveisiä ei kuunnella ja toteuteta heidän toivomallaan tavalla. Lisäksi puolueet ovat etääntyneet kansasta.
Kansanäänestykset ovat hänen mielestään kuitenkin raskas ja kallis prosessi toteuttaa. Niiden lisäämisen asemesta kansalaisten terveisiä olisi kuunneltava ja myös toteutettava paremmin. Kokko puhui Jyväskylän kristillisdemokraattien valtuustoryhmän 30-vuotisjuhlassa.
Puolueiden lupausten ja toiminnan ristiriidan Kokko näki yhdeksi syyksi siihen, että kiinnostus politiikkaan on laimeaa. Paikallistason politiikassa on kuitenkin vahvuutena vahvan asiantuntemuksen lisäksi suorat yhteydet kansalaisiin.
Matti Vanhasen (kesk.) hallitusta Kokk o arvosteli siitä, että se alentaa lainavaroin tuloveroprosenttia sekä alkoholiveroa. Kristillisdemokraattien vaihtoehto painottaa kunnan rahoituksen lisäämistä, perhetukia ja ruoan lisäveron alentamista.
Eiroopan parlamenttivaaleissa kristillisdemokraattien tavoitteena on yksi paikka. Kuntavaaleissa puolue aikoo lisätä "reilusti" valtuutettujen määrää. Puolueen kannatus oli Taloustutkimuksen syyskuussa telkemän kyselyn mukaan 5.4 prosenttia.
Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin Juhnai Starczewski. Johtokunnan jäseniksi tulivat valituksi Mirjami Asikainen, Erkki Hakkarainen, Juha Lappalainen, Heikki JO. Leinonen, Marika Visakorpi ja Rauno Välimäki.
Seuraavien linkkien kautta pääset tarkemmin lukemaan näistä asioista:
Puolueen tervehdys ja juhlapuhe, puoluesihteeri Annika Kokko
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Tervehdys#
Jyväskylän KD:n syyskokouksen valintoja to 20.11.2003
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Syyskokous#
JYVÄSKYLÄN KRISTILLISDEMOKRAATTIEN (KD) VALTUUSTORYHMÄN 30-VUOTISJUHLA
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#30v#
TERVEHDYSSANAT JYVÄSKYLÄN KRISTILLISDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN 30-VUOTISJUHLASSA TORSTAINA 20.11.2003 KLO 19.00 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALISSA.
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Tervehdyssanat#
KATSAUS - SKL/KD 30 VUOTTA JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA Laatinut: Mirjami Asikainen
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Katsaus#
SKL/KD:n vuosien 1972-2000 kunnallisvaalitietoa
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/ajankohtaista.htm#Kunnallisvaalitietoa#
Ystävällisin terveisin
Juhani Starczewski
KD:n Jyväskylän paikallisosaston tiedotusvastaava
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
KD:n Jyväskylän osasto:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/kd-jyvaskyla/
KD:n Keski-Suomen piiri:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/keski-suomi/
Suomen Kristillisdemokraatit - KD:
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/frame.php
Kotisivu:
http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
juhani, miksi et ole pitänyt minuun mitään yhteyttä ? johtuko se minun sinun mielestäsi liian nuoresta iästäni ? ei siinä ole jumalan kasvojen edessä mitään vikaa että olen suomen lakien mukaan alaikäinen. etkö tajua, kaipaan sinua juhani. olen kiintynyt sinuun !! luen ahkerasti kirjoituksiasi ja muistelen meidän yhteisiä helliä hetkiä, kiitos niistä. kun seuraavaksi on taas "valtuustoryhmän" kokous niin yritän päästä paikalle. yhdessä me olemme todellinen A-team !!!