Onko asiantuntijoita? Tein reunavahvisteisen betonilaatan vapaa-ajan asunnolle. En laittanut sepelin päälle muovia, kun ajattelin tehdä laatan yläpuoleisen kosteudeneristyksen bitumilla (varmistaakseni, että muovi ei menisi rikki raudoittaessa). Ei kai aiheuta jatkossa ongelmia?.
Maanvaraisenlaatan yläpuolinen kosteudeneristys
Hartiapankki
17
7829
Vastaukset
- tehnyt
ainakaan virhettä sen muovin pois jättämisellä. Miksi ihmiset edes ajattelevat sitä muovia johonkin laatan alle? Tuota bitumia kyllä harkitsisin vielä. Eikö ole kapillaarikatkoa vai miksi bitumia levittelet?
- minä vaan
Ei ole kapillaarikatkoa, eli rakenne on seuraavanlainen: Ylhäältä alaspäin, betonilaatta, styroks, sepeli ja hiekka. Pohjamaa on hiekkaharjua ja salaojitus on. Bitumilla ajattelin estää kapillaari-ilmiön, jonka päälle lattiaeristykset yms.??
- tark
minä vaan kirjoitti:
Ei ole kapillaarikatkoa, eli rakenne on seuraavanlainen: Ylhäältä alaspäin, betonilaatta, styroks, sepeli ja hiekka. Pohjamaa on hiekkaharjua ja salaojitus on. Bitumilla ajattelin estää kapillaari-ilmiön, jonka päälle lattiaeristykset yms.??
Niin siis se sepelihän siinä on kapillaarikatkona ja sen pitäisi myös toimia, jos on riittävästi. Näitä diffuusiopitäviä kermejä laitetaan pintalaatan päälle yleensä vain silloin kun laatta on märkä eikä kuivaaminen oikein onnistu. Mitään kermejä ei sinne parane laittaa ilman syytä. Muutenkin on syytä odottaa laatan kuivumista riittävän pitkään ennen pintojen asentamista.
- ...
minä vaan kirjoitti:
Ei ole kapillaarikatkoa, eli rakenne on seuraavanlainen: Ylhäältä alaspäin, betonilaatta, styroks, sepeli ja hiekka. Pohjamaa on hiekkaharjua ja salaojitus on. Bitumilla ajattelin estää kapillaari-ilmiön, jonka päälle lattiaeristykset yms.??
No hyvä että siellä on edes jonkinlainen lämmöneristys laatan alla... Paljonko styroksia?
Laita vaan se bitumisively ettei mahdollinen kosteus pääse nouseeen puurakenteeseen/sen eristeisiin. Eikä sitten liian paksua eristekerrosta laatan päälle (toivottavasti siis styroksia laatan alla riittämiin... mitä paksummalti eristettä laitat laatan päällä, sitä suurempi on riski huonekosteuden tiivistymiseen laatan yläpintaan sen bitumikerroksesi päälle...) Eikä myöskään mitään höyrynsulkua lattian pintapuolelle, koska eristetilan pitää päästä kuivumaan huonetilan suuntaan.
Täältä löytyy edelleen hyviä lisäohjeita:
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/maanvastainen_kaksoislaatta/ - täysin toimiva
minä vaan kirjoitti:
Ei ole kapillaarikatkoa, eli rakenne on seuraavanlainen: Ylhäältä alaspäin, betonilaatta, styroks, sepeli ja hiekka. Pohjamaa on hiekkaharjua ja salaojitus on. Bitumilla ajattelin estää kapillaari-ilmiön, jonka päälle lattiaeristykset yms.??
Et tarvitse enää bitumisivelyä etkä muutakaan vesi/kosteuseristystä betonilaatan pintaan. Siellä on jo kaikki tarvittava, koska sepeli estää kapillaarisen veden nousun ja salaoja pitää laatan kuivana. Ainoastaan pidät huolta, että laatta on varmastai täysin kuiva ennen lattiapinnan asentamista. Jos teet puurungon, niin puisen alajuoksun alle huopakaista erottamaan puun betonista.
- hartiapankki
täysin toimiva kirjoitti:
Et tarvitse enää bitumisivelyä etkä muutakaan vesi/kosteuseristystä betonilaatan pintaan. Siellä on jo kaikki tarvittava, koska sepeli estää kapillaarisen veden nousun ja salaoja pitää laatan kuivana. Ainoastaan pidät huolta, että laatta on varmastai täysin kuiva ennen lattiapinnan asentamista. Jos teet puurungon, niin puisen alajuoksun alle huopakaista erottamaan puun betonista.
Kiitos neuvoista ihmiset!
- ...
Rakenne kokonaisuudessaan jäi vähän epäselväksi... Eli mihin olet laittanut ja minkälaisen lämmöneristeen? Mutta ei sinne laatan alapuolelle nykytietämyksen mukaan pitäisi muovia mihinkään väliin laittaa. Esim. seuraavan linkin kautta löydät asiaan liittyvää tietoa:
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/maanvastainen_betonilaatta/ - rakentaminen
oli sitä rakentamisenarkkitehtuuria parhaimmillaan....muovia ja muovia.
Jos alustäyttö on oikeanlainen, alapohja riittävän ylhäällä (valmislattia 300mm korkeammalla kuin ulkopuoli. Alapohjan alla lämmöneriste. Reunatäyttö oikeanlaista, salaojat ja sadevesien ohjailu oikean lainen. Sokkelia vasten kannatta laittaa patolevy. Niin ei siellä mitään muovia tarvitse. Toki sokkelia vasten kannatta laittaa patolevy.
Näitä pommeja on muuten sitten täällä hämeessä ihan pirusti missä kellarin alapohjan alla on alustäyttönä rantahiekkaa sitten on muovi ja lattiabetoni pinnoitettu vielä muovimatolla. MUOVI - RAKENNE - MUOVI, ei hyvä ratkaisu.
Lisäksi kellari perusmuuri vielä "valskaa" ja kosteutta siirtyy kapilaariseti alapohjaan josta se ikuna poistu.
Nm. meillä haisee- ja hiekoista ja muista
On yksi alapohjarakenne joka on toiminut melko hyvin 70-luvun alusta vaikka muovia on ollutkin. Kyseinen rakenne yllättää aina, ei mitään vaurioita koskaan...eli:
kantavan betonilaatan alla styroxi ja sen alla 300mm hiekkaa (luit oikein)
ja tämän alla muovikalvo joka vielä kaataa ulospäin (usein sitä mustaa muovia) ja tämän alla soraa.
Rakennetta käytettiin yleisesti 70-luvulla ja näissä harvoin on vaurioita vaan muovi on toiminut kapillaarikatokona ja sen päällä oleva hiekkakerros on sitonut mahdollisen sisäilmasta tulevan diffuusiokosteuden (todella pientä).
Tällaisia on tullut kymmeniä vastaan ja mitään vaurioita ei ole ollut. - horoloro
Ei se muovi ihan niin suuri saatana ole mitä aina vankalla fiilispohjalla heitellään. Muovi-rakenne-muovi kerroskin voi toimia ihan sata jos siellä välissä ei ole mitään lahoavaa tai se paketti sijaitsee kokonaan lämpimällä alueella.
- vaikka olisi
horoloro kirjoitti:
Ei se muovi ihan niin suuri saatana ole mitä aina vankalla fiilispohjalla heitellään. Muovi-rakenne-muovi kerroskin voi toimia ihan sata jos siellä välissä ei ole mitään lahoavaa tai se paketti sijaitsee kokonaan lämpimällä alueella.
kahden muovin välissä jokin rakenne joka kostuu, se ei tuo haittaa, jos vaan se rakenne on riittävän lämpimällä aluella.
- ja hiekat
ja hiekoista ja muista kirjoitti:
On yksi alapohjarakenne joka on toiminut melko hyvin 70-luvun alusta vaikka muovia on ollutkin. Kyseinen rakenne yllättää aina, ei mitään vaurioita koskaan...eli:
kantavan betonilaatan alla styroxi ja sen alla 300mm hiekkaa (luit oikein)
ja tämän alla muovikalvo joka vielä kaataa ulospäin (usein sitä mustaa muovia) ja tämän alla soraa.
Rakennetta käytettiin yleisesti 70-luvulla ja näissä harvoin on vaurioita vaan muovi on toiminut kapillaarikatokona ja sen päällä oleva hiekkakerros on sitonut mahdollisen sisäilmasta tulevan diffuusiokosteuden (todella pientä).
Tällaisia on tullut kymmeniä vastaan ja mitään vaurioita ei ole ollut.Kyseisessä rakenteessa voi kuitenkin olla vaurioita. Muovihan on orgaanisena materiaalina biohajoavaa. Jos se on maan sisällä ja joutuu veden kanssa kosketuksiin, tapahtuu muovin maatuminen parissakymmenessä vuodessa.
Oletetaan siis että näin on käynyt tässä esimerkkitapauksessa. Oletetaan vielä että maakosteus ei kuitenkaan ole niin suurta että se olisi aiheuttanut rakenteen sisäpintaan vaurioita tai sisäilmaongelmia. Kuitenkin kosteus on aiheuttanut sora ja hiekkakerroksiin mikrobikasvun, mm. runsaasti streptoja. Oletetaan että rakennus on koulurakennus. Jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi rakennuksen perusparannus tai piharemontti. Rakennuksessa ei ole ollut alunperin lainkaan salaojia ja ne päätetään rakentaa. Seuraavan muutaman vuoden aikana alapuolinen maatäyttö alkaa kuivua ja myös betonilaatassa tapahtuu kuivumista. Kuivuminen aloittaa maaperäbakteerien ärhäköitymisen. Nehän ovat saaneet olla ja elää stabiileissa olosuhteissa kymmeniä vuosia. Mutta nyt niiden elinoloja uhataan ja toksiinintuotto sekä valtava itiöinti alkaa. Samaan aikaan betonilaatan kuivuessa se alkaa kutistua ja halkeilla. Halkeamat huomataan koulussa vasta kun lattian pintamateriaalikin repeää halkeamien kohdalta. Reunavahvistettuun laattaan halkeamat tulevat yleensä siihen mistä vahvistus alkaa. Halkeamista tulee maakellarimaista hajua sisään. Lattian muovimatto ei estä rasvaliukoisten aineenvaihduntatuotteiden pääsyä sisäilmaan. Tilojen käyttäjät sairastelevat.
Tällaisia keissejä on ollut viime vuosina useampia. - tietysttt
ja hiekat kirjoitti:
Kyseisessä rakenteessa voi kuitenkin olla vaurioita. Muovihan on orgaanisena materiaalina biohajoavaa. Jos se on maan sisällä ja joutuu veden kanssa kosketuksiin, tapahtuu muovin maatuminen parissakymmenessä vuodessa.
Oletetaan siis että näin on käynyt tässä esimerkkitapauksessa. Oletetaan vielä että maakosteus ei kuitenkaan ole niin suurta että se olisi aiheuttanut rakenteen sisäpintaan vaurioita tai sisäilmaongelmia. Kuitenkin kosteus on aiheuttanut sora ja hiekkakerroksiin mikrobikasvun, mm. runsaasti streptoja. Oletetaan että rakennus on koulurakennus. Jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi rakennuksen perusparannus tai piharemontti. Rakennuksessa ei ole ollut alunperin lainkaan salaojia ja ne päätetään rakentaa. Seuraavan muutaman vuoden aikana alapuolinen maatäyttö alkaa kuivua ja myös betonilaatassa tapahtuu kuivumista. Kuivuminen aloittaa maaperäbakteerien ärhäköitymisen. Nehän ovat saaneet olla ja elää stabiileissa olosuhteissa kymmeniä vuosia. Mutta nyt niiden elinoloja uhataan ja toksiinintuotto sekä valtava itiöinti alkaa. Samaan aikaan betonilaatan kuivuessa se alkaa kutistua ja halkeilla. Halkeamat huomataan koulussa vasta kun lattian pintamateriaalikin repeää halkeamien kohdalta. Reunavahvistettuun laattaan halkeamat tulevat yleensä siihen mistä vahvistus alkaa. Halkeamista tulee maakellarimaista hajua sisään. Lattian muovimatto ei estä rasvaliukoisten aineenvaihduntatuotteiden pääsyä sisäilmaan. Tilojen käyttäjät sairastelevat.
Tällaisia keissejä on ollut viime vuosina useampia.Juu näinhän se voi olla. Mutta kyseessä oli nimenomaan ihmettely miksi tällaisissa rakenteissa on äärimmäisen vähän ongelmia, paljon enemmän on muuten ongelmia sepelialustaisissa pintabetonilattioissa, joissa toksiineja ja itiöitä virtaa ilman mukana huoneilmaan satoja kertoja enemmän...huonon rakentemisen takia (seinäraja ja läpimenotiivistykset) ja myös sepelin hyvän ilmaläpäisevyyden takia.
- vitsinä heitetty
vaikka olisi kirjoitti:
kahden muovin välissä jokin rakenne joka kostuu, se ei tuo haittaa, jos vaan se rakenne on riittävän lämpimällä aluella.
tuo sepustus---olisikohan tarpeeksi lämmintä vaikka Saharassa?
jos nyt kuitenkin viittasit rakenteen lämpimään puoleen niin huh huh... - tuo bitumi
vitsinä heitetty kirjoitti:
tuo sepustus---olisikohan tarpeeksi lämmintä vaikka Saharassa?
jos nyt kuitenkin viittasit rakenteen lämpimään puoleen niin huh huh...minkälainen kerros jamitä tulee bitumin päälle,jos jakun sieltä saattaa nousta lievää bitumin katkua huoneeseen,haiseeko se?
- tarkoitus...
Miten rakennusta käytetään, ratkaisee paljolti millainen rakenne on hyvä. Jos rakennus on talvella kylmillään, eli ei lämmitetä, niin maanvarainen lattiarakenne on väärä ratkaisu. Kosteuden hallinta on lähes mahdotonta, koska talvella vesihöyry pyrkii ulospäin kylmää kohti ja kesähelteellä kylmää alapohjaa kohti. Jos laatan pinnassa on bitumi, niin saattaa vettä kondensoitua bitumin päälle. Jos bitumia ei ole, niin talvella vettä saattaa kondensoitua lattian pintamateriaalin alle.
- Hartiapankki
Tarkoitus on ylläpitää peruslämpöä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732805
- 632694
- 681792
- 241637
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä151568- 201560
- 151412
- 481267
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91229