Tämän viestin piti olla Jasonille vastaus eräässä ketjussa, mutta ketju ehdittiin poistaa ennen tämän lähettämistä.
Evoluutio on käyttökelpoinen sana paitsi biologiassa, myös kosmologiassa, tai missä tahansa ilmiössä, jossa tapahtuu rakenteellisia muutoksia järjestelmän silti pysyessä jotenkin yhtenäisenä ja toiminnallisena. Vaikka abiogeneesi ei itsessään kuulu biologisessa mielessä evoluutioteorian piiriin, voi mielestäni hyvin perustellusti puhua ensimmäisen solun syntyyn johtaneesta evoluutiosta. Jos joku nyt haluaa olla asiasta eri mieltä, olkoon. Saivartelu ei muuta sitä tosiasiaa, että abiogeneesi kuuluu ilman muuta biologian keskeisiin kysymyksiin. Miten se saattoi syntyä? Prosessin kulkua ja etenemistä tuohon hetkeen voisi kutsua evoluutioksi myös siksi, että materialismi ei pelkistettynä tee eroa elävän ja kuolleen välillä. Kaikki on sen mukaisesti vain materian (ikuista?) kiertokulkua.
Kaksi ensimmäistä naulaasi ovat siis vääntyneitä.
Kolmas naulasi on selkeästi rautaa. Se silti vie ongelman aurinkokuntamme ulkopuolelle. Universumin mittakaavassa se nimittäin tarkoittaisi, että alkuräjähdyksen ensihetkillä järjestyksen aste oli lähellä maksimiansa. Evoluution perspektiivistä tämän tarkastelu nostaa kysymyksen, että kumpaan suuntaan evoluutiossa oikein mennäänkään, kohti suurempaa järjestäytymistä, vaiko kaaosta. Mikäli evoluution tuotteet kulkisivat kohti kaaosta, niin suurempi diversiteetti toki toisi uusia monimuotoisia yhdistelmiä, mutta laji alkaisi olla kovin herkkä rappeumasairauksille. Näinhän se tosin vaikuttaisi olevan.
Mikäli taas evo kulkee kohti järjestäytymistä, mikä toisaalta tuntuisi luontevalta evon perusidean, sopeutumisen kannalta, niin silloin kehittyneimpien otusten olisi pitänyt ilmaantua varhaisemmassa universumissa.
On sellainenkin mahdollisuus, että universumille ominainen dualismi entropian suhteen mahdollistaa evoluution. Nuori universumi olisi entropian kannalta toki järjestäytyneempi, mutta se ei yksinkertaisesti tarjonnut elämälle edellytyksiä. Edellytysten täytyttyä järjestyksen aste saattoi kasvaa lokaalisti, mutta elämän edellytysten saareke kutistuu koko ajan. Entropia kasvaa, mutta lokaalisuus käy alati lokaalimmaksi.
Pidän evoluutiota paitsi todistettuna, myös loogisena välttämättömyytenä. Tätä ajatusta en silti soisi irroitettavan kontekstistaan. Evoluutioteoria ei ehkä koskaan pysty selkeästi määrittelemään evoluution rajoja, mutta juuri siksi meidän tulee tarkastella vaihtoehtoa, että niitä on. Joku voi ajatella, että evoluutiolla ei ole rajoja, kun sille vain antaa riittävästi aikaa, mutta sama aika voi yhtälailla toimia evoluutiota vastaan, sen mahdollisuuksia rajaten.
Matemaattisesti asiaa voisi havainnollistaa lukujonon käsitteellä. Äärettömän pitkätkin lukujonot saavat joko äärellisen, tai äärettömän raja-arvonsa. Äärellisen raja-arvon tapauksessa sanomme, että sarja suppenee. Tämä vastaa selkeästi mikroevoluution tilannetta. Lajin sisäiset muutokset ovat rajatut eivätkä lajit muutu toisiksi. Mikäli sarjan suppenemisella viitattaisiin makroevoluutioon, en oikeastaan edes ymmärrä mitä se voisi tarkoittaa; Mikä tahansa voisi muuttua miksi vain, mutta muutosnopeus olisi rajattu? Ok, tuo voisi jopa toimia, mutta evon hengen mukaista informaation kumulatiivisuutta nakertaa ajan hammas. Tästä syystä pidän mielekkäämpänä vaihtoehtoa, jonka mukaisesti evoluutio on luonteeltansa kuin suppeneva sarja.
""God did it" ei ole mikään selitys, koska se ei lisää tietoa eikä ymmärrystä. Se on kaikkivoipainen selitys ilman selitysvoimaa, koska jäljelle jää aina kysymys: miten."
1) Oletuksella 'Jumala on' väitteesi on kummallinen. Kyseisen oletuksen ollessa tosi kaikenlaiset selitysvoimaiset tulkinnat lisäisivät ymmärrystä ja vastaisivat kysymykseen 'miten'. Poikkeuksena tähän olisi tietenkin disinformatiiviset selitykset, jotka kiistäisivät totuudenvastaisesti Jumalan.
2) Ateistisella oletuksella jää myös aina kysymys, että miten. Miten kaikki on voinut syntyä ei mistään? Miten makrotason kausaalittomuutta ilmenee, ja miten sitä voi tutkia? Miten se voi olla harvinaista, senhän ei pitäisi johtua mistään? Makrotason kausaalittomuuden täytyisi ilmetä täysin randomilla jatkuvasti. Miten on mahdollista, että ateisti kevytmielisesti sivuuttaa nämä probleemat?
Kohdat 1 ja 2 eivät tietenkään ole itsessään mitään jumalatodistuksia, mutta yhdessä niistä voi johtaa todistuksen. Jos ateisti haluaa kunnioittaa itseään siinä määrin, että vaatii omilta uskomuksiltansa joitakin perusteita, niin tuo itsekunnioitus on osoittautunut ainakin näiden kausaalittomuusasioihin uskomisen osalta huteraksi.
Evoluutio on käyttökelpoinen sana paitsi biologiassa, myös kosmologiassa, tai missä tahansa ilmiössä, jossa tapahtuu rakenteellisia muutoksia järjestelmän silti pysyessä jotenkin yhtenäisenä ja toiminnallisena. Vaikka abiogeneesi ei itsessään kuulu biologisessa mielessä evoluutioteorian piiriin, voi mielestäni hyvin perustellusti puhua ensimmäisen solun syntyyn johtaneesta evoluutiosta. Jos joku nyt haluaa olla asiasta eri mieltä, olkoon. Saivartelu ei muuta sitä tosiasiaa, että abiogeneesi kuuluu ilman muuta biologian keskeisiin kysymyksiin. Miten se saattoi syntyä? Prosessin kulkua ja etenemistä tuohon hetkeen voisi kutsua evoluutioksi myös siksi, että materialismi ei pelkistettynä tee eroa elävän ja kuolleen välillä. Kaikki on sen mukaisesti vain materian (ikuista?) kiertokulkua.
Kaksi ensimmäistä naulaasi ovat siis vääntyneitä.
Kolmas naulasi on selkeästi rautaa. Se silti vie ongelman aurinkokuntamme ulkopuolelle. Universumin mittakaavassa se nimittäin tarkoittaisi, että alkuräjähdyksen ensihetkillä järjestyksen aste oli lähellä maksimiansa. Evoluution perspektiivistä tämän tarkastelu nostaa kysymyksen, että kumpaan suuntaan evoluutiossa oikein mennäänkään, kohti suurempaa järjestäytymistä, vaiko kaaosta. Mikäli evoluution tuotteet kulkisivat kohti kaaosta, niin suurempi diversiteetti toki toisi uusia monimuotoisia yhdistelmiä, mutta laji alkaisi olla kovin herkkä rappeumasairauksille. Näinhän se tosin vaikuttaisi olevan.
Mikäli taas evo kulkee kohti järjestäytymistä, mikä toisaalta tuntuisi luontevalta evon perusidean, sopeutumisen kannalta, niin silloin kehittyneimpien otusten olisi pitänyt ilmaantua varhaisemmassa universumissa.
On sellainenkin mahdollisuus, että universumille ominainen dualismi entropian suhteen mahdollistaa evoluution. Nuori universumi olisi entropian kannalta toki järjestäytyneempi, mutta se ei yksinkertaisesti tarjonnut elämälle edellytyksiä. Edellytysten täytyttyä järjestyksen aste saattoi kasvaa lokaalisti, mutta elämän edellytysten saareke kutistuu koko ajan. Entropia kasvaa, mutta lokaalisuus käy alati lokaalimmaksi.
Pidän evoluutiota paitsi todistettuna, myös loogisena välttämättömyytenä. Tätä ajatusta en silti soisi irroitettavan kontekstistaan. Evoluutioteoria ei ehkä koskaan pysty selkeästi määrittelemään evoluution rajoja, mutta juuri siksi meidän tulee tarkastella vaihtoehtoa, että niitä on. Joku voi ajatella, että evoluutiolla ei ole rajoja, kun sille vain antaa riittävästi aikaa, mutta sama aika voi yhtälailla toimia evoluutiota vastaan, sen mahdollisuuksia rajaten.
Matemaattisesti asiaa voisi havainnollistaa lukujonon käsitteellä. Äärettömän pitkätkin lukujonot saavat joko äärellisen, tai äärettömän raja-arvonsa. Äärellisen raja-arvon tapauksessa sanomme, että sarja suppenee. Tämä vastaa selkeästi mikroevoluution tilannetta. Lajin sisäiset muutokset ovat rajatut eivätkä lajit muutu toisiksi. Mikäli sarjan suppenemisella viitattaisiin makroevoluutioon, en oikeastaan edes ymmärrä mitä se voisi tarkoittaa; Mikä tahansa voisi muuttua miksi vain, mutta muutosnopeus olisi rajattu? Ok, tuo voisi jopa toimia, mutta evon hengen mukaista informaation kumulatiivisuutta nakertaa ajan hammas. Tästä syystä pidän mielekkäämpänä vaihtoehtoa, jonka mukaisesti evoluutio on luonteeltansa kuin suppeneva sarja.
""God did it" ei ole mikään selitys, koska se ei lisää tietoa eikä ymmärrystä. Se on kaikkivoipainen selitys ilman selitysvoimaa, koska jäljelle jää aina kysymys: miten."
1) Oletuksella 'Jumala on' väitteesi on kummallinen. Kyseisen oletuksen ollessa tosi kaikenlaiset selitysvoimaiset tulkinnat lisäisivät ymmärrystä ja vastaisivat kysymykseen 'miten'. Poikkeuksena tähän olisi tietenkin disinformatiiviset selitykset, jotka kiistäisivät totuudenvastaisesti Jumalan.
2) Ateistisella oletuksella jää myös aina kysymys, että miten. Miten kaikki on voinut syntyä ei mistään? Miten makrotason kausaalittomuutta ilmenee, ja miten sitä voi tutkia? Miten se voi olla harvinaista, senhän ei pitäisi johtua mistään? Makrotason kausaalittomuuden täytyisi ilmetä täysin randomilla jatkuvasti. Miten on mahdollista, että ateisti kevytmielisesti sivuuttaa nämä probleemat?
Kohdat 1 ja 2 eivät tietenkään ole itsessään mitään jumalatodistuksia, mutta yhdessä niistä voi johtaa todistuksen. Jos ateisti haluaa kunnioittaa itseään siinä määrin, että vaatii omilta uskomuksiltansa joitakin perusteita, niin tuo itsekunnioitus on osoittautunut ainakin näiden kausaalittomuusasioihin uskomisen osalta huteraksi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
lyhentää tekstisi seuraavaksi:
"jumala on minun mielestäni olemassa, koska
paimentolaiset sanoivat niin joskus vitun kauan
sitten."
Nyt et ala lässyttämään, vaan kerrot miten/mistä
tuli sellainen jumala, jolla on fiksaatio
kikkelinsilpomiseen, mahdottomien puulaivojen
rakentamiseen, raiskauksiin ja sukurutsaukseen?
Tyhjästäkö tälläinen jumala putkahti? jumala millä
ei ole parempaa tekemistä kuin seurata
paimentolaisten toilailuja ja edesottamuksia?
jumala joka ei tiedä edes piin arvoa?
Siis oletko ihan vittu vajaa?
Kohta piistä, johon viittasit, kertoo altaan geometriasta. Ymmärrät, että on muitakin pyörähdyskappaleita kuin lieriö. Tosin tämä, eivätä muutkaan huomautuksesi, kuulu aloitukseen millään lailla.
minkä pyöreän kappaleen suhde on tasan kolme?
Laita ihmeessä linkki että ymmärrän mistä puhut.
"Tosin tämä, eivätä muutkaan huomautuksesi, kuulu aloitukseen millään lailla."
Kuuluu aivan selvästi. Kerro nyt mistä tyhjästä
herra sebaot putkahti fiksaationeen? Siihen
asti juttusi ovat pelkkää paskapuhetta.
2. Aikakirja 4
2 Hän antoi myös valaa pyöreän altaan, jota kutsuttiin mereksi. Se oli reunasta reunaan kymmenen kyynärän levyinen, aivan pyöreä, ja mittanuoran oli oltava kolmenkymmenen kyynärän pituinen yltääkseen sen ympäri. Korkeutta sillä oli viisi kyynärää.
Altaan yläreunat kaartuivat hieman ulospäin. Yläreunasta yläreunaan halkaisija oli kymmenen kyynärää. Yläreunojen alapuolelta mitattu ympärysmitta oli siten hieman vähemmän kuin mitä se olisi ollut yläreunojen kohdalta mitattuna. Toisin sanoen, ko. tekstissä ei sanota mittauspisteen olleen täysin sama. Se jättää sijaa spekuloinnille.
On mahdollista, että asia on esitetty epätarkasti, tai se kumpuaa silkasta tietämättömyydestä, mutta nämä tulkinnat eivät ole mitenkään sen oikeutetumpia kuin se, että ajatellaan kyseessä olevan käytännöllisen mittailmaisun monimuotokappaleelle.
Neliön muotoinen palikka menee pyöreään aukkoon,
kunhan käyttää vasaraa. Se jättää tilaa spekuloinnille
menisikö samasta aukosta vielä kolmion muotoinenkin
palikka.
Ihan oikeasti, oletko 12-vuotias vai nuorempi?
Ja mistä paimentolaishenkinen jumala tuli?
Minkä takia jumalalla oli samanlainen moraali,
käyttäytyminen ja tietotaito kuin aikansa
paimentolaisilla? Mistä tälläinen maailmankaikkeutta
monimutkaisempi anti-masturbaatiojumala oikein
tuli? Et ole vieläkään vastannut kysymykseen...
niin, miksi Jumlala loi ihmisen kuvakseen? Mitä Jumala tekee pippelillä?
Ei tainnut tuo tiedä ennenkuin huomasi luomuksensa kärsivän siitä ettei ole mihin sorvata, kuten ei esikuvallaankaan.
Siksi Jumala loi ihmisen seuraksi naisen.
Ja jostain kumman syystä siitä alkoi tuo ääretön masturbaatiokierre, kierre jossa kyvyttömimmät tekevät sitä vain henkisesti.
Lainaus: "Kohdat 1 ja 2 eivät tietenkään ole itsessään mitään jumalatodistuksia, mutta yhdessä niistä voi johtaa todistuksen."
Todistuksen mistä? Jumalasta vaiko spagetti hirviöstä? Todistus tehdään todistettavan kautta, koska muuten se ei todista todistettavasta tasan mitään.
Toisin sanoen, jos sinulla on todiste että taloni ei voi olla vihreä koska vihreää maalia ei ole saatu yhdestäkään tunnetusta kaupasta vuoden 1957 jälkeen, se ei todista siitä että taloni olisi punainen.
Nuo kaksi kohtaa eivät todistanut mitään muuta, kuin ettemme vielä tiedä. Jumalat ja muut jäävät edelleen todistamatta, kuten 100% kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa.
Sori hieman vikkelä selostus mutta nyt pitää mennä ->
"jos sinulla on todiste että taloni ei voi olla vihreä koska vihreää maalia ei ole saatu yhdestäkään tunnetusta kaupasta vuoden 1957 jälkeen, se ei todista siitä että taloni olisi punainen."
Ateismi ja teismi ovat toistensa vastakohtia. Niiden tarjoamat vaihtoehdot sulkevat pois toisensa. Väriesimerkkisi jättää vaihtoehdoiksi koko kirjon, joten se ei oikein toimi rinnastuksena.
Jumalalle ei ole olemassa mitään yleispätevää määritelmää, joten ei voida olettaa, että siinä tapauksessa, että jumala on olemassa olisi myös olemassa uskonto joka määrittelee kyseisen jumalan.
On selvää, että jumala joko on tai ei ole, mutta siinä tapauksessa, että jumala on, on oltava olemassa myös uskonto joka määrittelee kyseisen olennon jumalaksi.
Voidaan sanoa, että ateismi ja teismi sulkevat toisensa pois siinä tapauksessa, että teismillä tarkoitetaan uskoa persoonattomaan jumalaan. Tosin jos jokin suuri äly ilmoittaisi itsestään meille, niin mikä olisi riittävä todiste kyseisen älyn jumalallisuudesta?
Lainaus: "Ateismi ja teismi ovat toistensa vastakohtia."
Kyllä. Yksilötasolla on näin. Evoluutio ei kuitenkaan ole välttämättä teistin kannalta mahdottomuus. Teisti voi uskoa evoluutioon, hän vain sijoittaa jumalan sen taakse.
Lainaus: "Niiden tarjoamat vaihtoehdot sulkevat pois toisensa."
Näin ehkä teistin mielestä, ei kuitenkaan ole totta. Väite että aukko evoluutioteoriassa todistaisi jotain (jostain) jumalasta, on jo niin naurettava että jätän sen omaan arvoonsa.
Lainaus: "Niiden tarjoamat vaihtoehdot sulkevat pois toisensa."
Sinulla menee nyt vertaaminen ja rinnastaminen iloisesti sekaisin.
Emme voi lähteä oletuksesta että jokin jo tunnettu teoria tai hypoteesi olisi ehdoton totuus ja että sen totuusarvo mitattaisiin muiden teorioiden ja hypoteesien aukoilla. Vertaamalla kahta teoriaa, emme voi todistaa toisen olevan ehdoton totuus.
Toisin sanoen, voit todistaa jumalasi vain ja ainoastaan jumalasi kautta. Tunnetusti teologit ja kredut tänä päivänä keskittyvät enemmänkin evoluutioteorian kritisointiin, kuin oman teoriansa todistamiseen.
Johtunee varmaankin siitä että jumala/älyllinen suunnittelu on jo julistettu niin mahdottomaksi, ettei sellaisen todistaminen ole enää edes teologian argumenteilla mahdollista.
Evoluutio itsessään tarkoittaa kehittymistä, mutta evoluutioteoria on vain ja ainoastaan biologian alan keskeisin teoria.
Olet oikeassa, että ensimmäisen solun (tai solujen) synty on vieläkin tutkimuksen alla. Tämä kuuluu abiogeneesiin eikä evoluutioteoriaan.
Miten evoluutio vaikuttaa entropiaan? Noh, evoluution vaikuttaa lisääntyvään populaatioon vaihtuvassa ympäristössä. Eliöiden aineen vaihdunta voi paikallisesti pienentää entropiaa, mutta kokonaisentropia aina nousee.
Ne kaksi naulaa: Asia ei kuulu evoluutioteoriaan vain koska siinä voidaan käyttää käsitettä 'evoluutio'. Evoluutioteoria käsittelee vain ja ainoastaan lajien muuttumista. Totta kai voit yrittää vängätä (ja ihan varmasti rupeatkin, vaikka sinua yrittäisi korjata ilmiselvästä asiavirheestäsi) kosmologiasta ja termodynamiikasta, mutta tällöin osoitat vain oman tietämättömyytesi asiasta.
GDI-selitys ei toimi selityksenä, koska se on mielivaltainen ja perusteeton. Itse en ota jumalaa maailman luojana sen enempää kuin Thoria ukkosmyrskyjen ja salamoiden luojana tai Poseidonia alusten hukuttajana.
Leikitään ajatuksella:
Kysymys: Miten maailmankaikkeus syntyi?
GDI (God Did It): Jumala teki sen.
Kysymys: Miten jumala teki sen?
Vastaus: ???
GDI ei vastannut alkuperäiseen kysymykseen. Se on pseudoselitys - se voidaan soveltaa kysymykseen kuin kysymykseen, mutta loppujen lopuksi me emme tiedä mistään ilmiöstä tai asiasta yhtikäs enempää.
"Asia ei kuulu evoluutioteoriaan vain koska siinä voidaan käyttää käsitettä 'evoluutio'. Evoluutioteoria käsittelee vain ja ainoastaan lajien muuttumista."
Tuossa joutuu menemään biologisen elämän määritelmiin. Jos niistä ei olla päästy yksimielisyyteen, miten voitaisiin evoluutioteorian määritelmää rajata yhtään sen paremmin?
GDI vaikuttaa olevan sinulle sellainen mörkö, että sitä vastustaessasi sivuutat täysin ongelmat, jotka syntyvät vastustamisen myötä, ja ovat kyllä mielestäni GDI-problematiikan veroisia. Näistä kirjoitin edellisessä viestissäni enkä koe syytä kerrata.
Siinä olet oikeassa, että uskovaisuus ei saisi tarkoittaa GDI-tuudittautumista mikäli tosiaan on tarkoitus selvittää luonnon saloja. Toisaalta aivan yhtä perusteltua on todeta, että kun kerran päätetään pitäytyä naturalististen ilmiöiden tutkimisessa, niin ymmärretään millä edellytyksin se ei aina ehkä tuotakaan oikeata, tai riittävää tietoa.
Naturalistinen tutkimusote edellyttää uskoa maailmankaikkeuden naturalistiseen luonteeseen, mutta jättää perimmäisissä kysymyksissä sijaa supernaturalistiselle alkuperälle. Meillähän on jopa viitteitä siitä. Naturalistit ovat tosin yrittäneet selittää nuo ilmiöt spontaaneiksi kausaalittomuuksiksi, mutta sellaista ilmiötä emme kertakaikkisesti tunne makrotasolla.
Ehdotan, että mikäli vaivaudut vastaamaan viesteihin, lue niiden pääväittämät ja yleinen problematiikka. Asia liittyy oleellisesti keskusteluun.
"Tuossa joutuu menemään biologisen elämän määritelmiin. Jos niistä ei olla päästy yksimielisyyteen, miten voitaisiin evoluutioteorian määritelmää rajata yhtään sen paremmin?"
Nyt onkin kyse lajista ja lajin määritelmästä. Lajille löytyy hyvä yleismääritelmä ja niin löytyy myös evoluutioteorialle.
"GDI vaikuttaa olevan sinulle sellainen mörkö, että sitä vastustaessasi sivuutat täysin ongelmat, jotka syntyvät vastustamisen myötä, ja ovat kyllä mielestäni GDI-problematiikan veroisia."
Minulle GDI on yksinkertaisesti hyödytön pseudovastaus.
"Toisaalta aivan yhtä perusteltua on todeta, että kun kerran päätetään pitäytyä naturalististen ilmiöiden tutkimisessa, niin ymmärretään millä edellytyksin se ei aina ehkä tuotakaan oikeata, tai riittävää tietoa."
Vain havaittavia asioita voidaan tutkia. Havainnot voivat olla suoria tai epäsuoria. Yleensä jonkin asian tai ilmiön havainto johtuu kyseisen asian tai ilmiön vuorovaikutuksesta havaittavaan todellisuuteen. Jos jokin asia tai ilmiö ei millään tavoin vuorovaikuta todellisuuden kanssa, niin sitä ei voida tutkia eikä sitä tarvitse ottaa havainnoissa ja tutkimuksissa huomioon. Ymmärtääkseni jumaluuksia ei voida tutkia juuri edellämainitusta syystä.
"...mutta jättää perimmäisissä kysymyksissä sijaa supernaturalistiselle alkuperälle."
Yliluonnollinen, jota ei voi havaita eikä täten tutkia. Yliluonnollinen, joka ei näytä vuorovaikuttavan havaitun todellisuuden kanssa mitenkään.
Mihin oikeastaan tarvitaan yliluonnollista? Mihin malliin? Totta kai voidaan piirtää näkymättömiä enkeleitä vetämään esineitä puoleensa, mutta nämä ovat mallin kannalta täysin turhia...kuten ovat myös jumaluudet.
"Ehdotan, että mikäli vaivaudut vastaamaan viesteihin, lue niiden pääväittämät ja yleinen problematiikka. Asia liittyy oleellisesti keskusteluun."
Sinun kanssasi keskustelu on aina rönsöilevää ja sinulla ei ole keskustelukokemuksen perusteella mitään asemaa saarnata keskusteluetiketistä.
Keskustelun aihe on evoluutioteoria ja sen suhde kosmologiaan, abiogeneesiin ja termodynamiikan lakeihin. Alkuperäisessä viestissäni kerroin ettei evoluutioteorialla ole mitään tekemistä kosmologian tai abiogeneesin kanssa ja selitin etteivät termodynamiikan lait ole este evoluutioteorialle.
Nyt sinä ja muut kreationistit yritätte tuoda jonkin havaitsemattoman tekijän koko juttuun. Tekijän, jonka olemassaoloa ei olla mitenkään perusteltu ja joka on kaikissa malleissa täysin turha.
Jos sinä haluat koristella omaa maailmankatsomustasi jumalilla ja yliluonnollisuuksilla, niin siitä vain. Tieteen tehtävä ei ole ripustella turhia koristeita esteettisesti miellyttämään kaikkia, vaan tarjota työkaluja ja tietoa maailmankatsomuksen rakentamiseen.
Jos sinä haluat uskoa, että television sisällä on pieniä ukkoja säätämässä kuvaa, niin siitä vain, mutta älä rupea valittamaan kun television valmistaja ei tätä kirjoita ohjekirjaan tai tuoteselosteeseen.
Hellarihihhuli alkoi jälleen kierrellä kuumaa puuroa ja puhua aidanseipäistä.
Turhaa näiden tuplaHHellareiden kanssa on tieteestä vääntää koska heikäläisillä on aina pyhä totuus takataskussaan.
"Miten se saattoi syntyä?"
Tuosta kehityksestä on esitetty useita malleja. löytyvät kyllä netistä ja lähteinä voi käyttää tieteellisiä julkaisuja.
"Mikäli evoluution tuotteet kulkisivat kohti kaaosta, niin suurempi diversiteetti toki toisi uusia monimuotoisia yhdistelmiä, mutta laji alkaisi olla kovin herkkä rappeumasairauksille."
Jos kokonaisuus menee kohti "kaaosta" (entropian kannalta se ei ole mielekäs käsite), ei se tarkoita, että sen kaikkien osien tulee jonain rajallisena aikana mennä kohti rappeutumista.
"Mikäli taas evo kulkee kohti järjestäytymistä, mikä toisaalta tuntuisi luontevalta evon perusidean, sopeutumisen kannalta, niin silloin kehittyneimpien otusten olisi pitänyt ilmaantua varhaisemmassa universumissa."
Väärin. Paikallisesti järjestäytymistä voi tapahtua, jos kokonaisuus menee kohti epäjärjestystä.
"Edellytysten täytyttyä järjestyksen aste saattoi kasvaa lokaalisti, mutta elämän edellytysten saareke kutistuu koko ajan."
Riippuu elämän edellytyksistä. Saareke voi myös kasvaa tietyn ajanjakson universumissa.
"Lajin sisäiset muutokset ovat rajatut eivätkä lajit muutu toisiksi. Mikäli sarjan suppenemisella viitattaisiin makroevoluutioon, en oikeastaan edes ymmärrä mitä se voisi tarkoittaa; Mikä tahansa voisi muuttua miksi vain, mutta muutosnopeus olisi rajattu?"
Ei makroevoluutio tarkoita sitä, että mikä tahansa voi muuttua miksi vain. Se tarkoittaa vain sitä, että ero on niin suuri, että laji ei ole enää sama kuin aikaisemmin.
"Äärellisen raja-arvon tapauksessa sanomme, että sarja suppenee."
"Ok, tuo voisi jopa toimia, mutta evon hengen mukaista informaation kumulatiivisuutta nakertaa ajan hammas. Tästä syystä pidän mielekkäämpänä vaihtoehtoa, jonka mukaisesti evoluutio on luonteeltansa kuin suppeneva sarja."
Sarjan tietyt arvot voivat vaihdella siten, että edellinen arvo on seuraava pienempi tai päinvastoin.
"Oletuksella 'Jumala on' väitteesi on kummallinen."
Mutta se ei todella selittäisi mitään. Selityksenä se on nolla-arvoinen.
"Kyseisen oletuksen ollessa tosi kaikenlaiset selitysvoimaiset tulkinnat lisäisivät ymmärrystä ja vastaisivat kysymykseen 'miten'."
Ei GDI selitä mitään. Se on edelleen vain oletus.
GDI (oletus) -> miten? -> GDI. Oletuksen selittäminen oletuksella.
"Ateistisella oletuksella jää myös aina kysymys, että miten."
Siinä ei kuitenkaan ole mukana turhaa oletusta, joka on pelkkä umpikuja vaan selitystä voi todella etsiä.
"Miten kaikki on voinut syntyä ei mistään?"
Miksi niin pitäisi olettaa?
"Jos ateisti haluaa kunnioittaa itseään siinä määrin, että vaatii omilta uskomuksiltansa joitakin perusteita, niin tuo itsekunnioitus on osoittautunut ainakin näiden kausaalittomuusasioihin uskomisen osalta huteraksi."
Joo, me ateistit voimme ainakin myöntää, että emme tiedä, emmekä tarvitse nollaselitysoletuksia.
Höpö höpö