Kielillä puhuminen.

Apostolien teoissa puhutaan, että opetuslapset puhuivat helluntaina kielillä, joita eivät olleet opetelleet, ja että kyvyn tähän he saivat Pyhältä Hengeltä.
Tämä ällistytti kansaa ja johti lopulta kolmentuhannen ihmisen kääntymiseen.
Tällä perusteella kielilläpuhumisen lahja voidaan määritellä seuraavasti:

Pyhän Hengen antama yliluonnollinen kyky puhua kieliä, joita puhuja ei ole opetellut.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ei ole kyse yliluonnollisesta kielestä, vaan yliluonnollisesta kyvystä puhua sitä.
Kielet ovat oikeita kieliä, mutta puhumisen kyky on yliluonnollinen(Apt 2:6-).
Kreikan kielen sanat joita käytetään Raamatussa kuvaamaan kielillä puhumista tarkoittavat yksiselitteisesti (muilla) kielillä puhumista.
Kieli jolla puhun Jumalalle "kielillä", ei eroa lainkaan normaalista suomen kielestä(tosin ne ovat eri kieliä).
Vain tapa jolla puhun, muuttuu.
Toista kieltä puhun yliluonnollisesti, koska en ymmärrä puhumieni sanojen merkitystä ja käytän niitä vain Pyhän Hengen antaman innoituksen vallassa.
Toista kieltä puhun aivan luonnostaan, koska se on äidinkieleni(vaikka tarvitsen Pyhän Hengen apua myös suomeksi rukoillessa).

Joskus, kun kuuntelemme kielillä puhumista meille voi tulla mieleen, että kyse ei olekkaan oikeasta kielestä.
Tässä suhteessa on kuitenkin syytä olla varovainen, koska eripuolilla maailmaa puhuttavat kielet ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, kuin eurooppalaiset kielet.
On varottava arvioimasta pelkällä ihmisjärjellä kielillä puhumisen lahjan ilmenemistä.
Meidän on arvioitava sitä hengellä, koska se on lähtöisin Jumalan Hengestä.
Paavali sanoo(1kor 13:1), että me voimme puhua myös enkelten kieltä.
Väitän kuitenkin, että taivaassa ei ole lukuisia enkeli kieliä, vaan ainuastaan yksi, koska siellä ei ole synnin tähden sekoitettu kieliä, kuten täällä maassa on tapahtunut(voin toki olla väärässä).
Mielestäni Raamattu kuitenkin tukee hyvin selvästi sitä ajatusta, että kielillä puhuva henkilö puhuisi oikeata ihmiskieltä.
Tietenkin on hyväksyttävä myös se tosiasia, että kielillä puhuja voi toisinaan käyttää taivaan kieltä.

Mikä on tämän lahjan käyttö tarkoitus?
- Merkki uskovaisille
- Hengellä rukoileminen
- Henkilökohtainen rakentuminen
- Seurakunnan rakentuminen

Jeesus lupasi markuksen evankeliumissa luvussa 16, että tietyt merkit seuraisivat niitä, jotka uskovat.
Kielillä puhuminen oli määrä olla yksi niistä merkeistä, jotka vahvistavat hänestä kertovien sanat.
Helluntaina tämä lupaus täyttyi.
Kielillä puhumisen ihme oli vetänyt ihmiset kuulemaan evankeliumia ja kolmetuhatta pelastui.
Paavali viittaa tähän kielillä puhumisen käyttötapaan sanoessaan, että kielet on tarkoitettu merkiksi niille, jotka eivät usko(1kor14:22).
Kuitenkin jakeessa 23 hän ennakoi mahdollista ongelmaa sanoessaan, että jos uskovien kokoukseen tulee epäuskoisia ja siellä puhutaan kielillä tulijat päättelevät heidän olevan järjiltään.
Niinpä hän kehoittaakin heitä mieluummin profetoimaan.
Kielillä puhuminen voi siis olla merkki epäuskoisille, mutta se voi myös saada heidät karttamaan uskovaisia.
Kielillä puhuminen ei siis normaalisti kuulu evankeliumin julistuksen yhteyteen.
Ei riitä, että kielillä puhuminen tulkitaan, koska tulkintaa ei ole tarkoitettu uskosta osattomille, vaan seurakunnalle, sen rakentumiseksi(1kor14:5).
Silloin kun opetuslapset puhuivat kielliä helluntaina heidän puhettaan ei tarvinnut kenenkään tulkita.
He puhuivat paikalla olleiden uskosta osattomien ymmärtämää kieltä.
Vetäisin tästä sen johtopäätöksen, että jos kielliä puhuminen on tarkoitus olla merkki uskosta osattomalle, joka ei hämmennä heitä, vaan saattaa heidät pikemminkin synnintuntoon on sen silloin oltava kieltä, jota he ymmärtävät.


Paavali kertoo, että kun hän rukoilee kielillä hän rukoilee hengellään ei ymmärryksellään(1kor14:14-15).
Kun ylistämme Jumalaa kielillä, jota emme ymmärrä, vapaudumme järkemme rajoituksista ja pääsemme hengellämme kosketuksiin äärettömän kanssa.
Myös Juudaksen kirjeessä meitä kehoitetaan rakentamaan itseämme Pyhässä Hengessä rukoillen.
Aidon rukoilemisen tulisi aina tapahtua Pyhässä Hengessä(ef 6:18)
Joh. 4:23
Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."
Hengessä rukoilemiseen kuuluu ainakin osaksi kielillä rukoileminen.
Raamatussa todetaan, että kielillä puhuva rakentaa itseään- paitsi, jos hänen sanansa tulkitaan(1kor14:4).
Kielillä puhuminen on hyvin arvokas lahja henkilökohtaisessa rukouselämässä.
Paavali sanoi puhuvansa kielillä enemmän, kuin yksikään Korinton seurakunnan jäsen, muttei kuitenkaan seurakunnassa.
Tästä voi päätellä, että yksin olessaan hän rakensi itseään puhuen kielillä.
Olisiko kaikkien Kristittyjen puhuttava kielillä?
Ensi silmäyksellä 1kor 12:30 näyttäisi vastaavan tähän kieltävästi.
Kielillä puhumista käsitellään tässä kuitenkin tulkitsemisen kanssa.
Paavali sanoo, että eiväthän kaikki puhu kielillä tai tulkitse tälläistä puhetta.
Kielet, jotka tulkitaan ovat profetoimista, johon tarvitaan tulkinta.
Tämä on juuri sitä kielillä puhumista, joka tapahtuu seurakunnassa, eikä yksityisessä hartauselämässä.
Sen sijaan Paavali sanoo(1kor 14:5) toivovansa, että kaikki puhuisivat kielillä!
Raamatussa ei ole yhtään ainutta kohtaa, jossa sanottaisiin, että ihminen voi rukoilla hengessä niin, että hänen ymmärryksensä ei ole mukana, paitsi kielillä rukoiltaessa.
Jumala ei varmasti ole tarkoittanut, että osalla kristityistä olisi tämä lahja ja osalla ei.
Apostolien teoista selviää, että kaikki vastakääntyneet puhuivat poikkeuksetta kielillä, saatuaan Pyhän Hengen kasteen.

Paavali piti kiellillä puhumisen yksityistä käyttöä huomattavasti tärkeämpänä, kuin julkista(1kor 14:14-15).
Lahjan julkisesta käytöstä ei olisi mitään hyötyä niille, jotka eivät ymmärrä puhuttujen sanojen merkitystä(1kor 14:6-11).
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lahjaa saa käyttää julkisesti.
Kielillä puhuminen johon liittyy tulkitseminen on hyödyllistä ja rakentavaa seurakunnalle.
Se on rinnastettavissa profetoimiseen ja profetoimisesta on paljon kehoituksia Raamatussa(1kor 14:1-5).
Kuitenkin kielilläpuhumisessa on silloinkin tiettyjä rajoituksia(1kor 14:27).
Lahjaa ei saanut julkisesti kerrallaan käyttää kuin korkeintaan kaksi tai kolme puhujaa.
Näyttää kuitenkin siltä, että kielillä puhumisen lahjaa oli lupa käyttää seurakunnassa yksityisesti eli puhua vain itselleen ja Jumalalle, eli itseään voi rakentaa myös seurakunnan kokouksessa, kunhan sen tekee ääneti(1kor 14:28).