Seuraava lainaus saattaa olla vanhentunut, mutta riittänee kertomaan mihin suubtaan kehitys on menossa:
"Ampair 600W - 230V tuulivoimala sähköverkkoon
[A061024]
7000,00 EUR 5990,00 EUR
Uutuus!
Ampair tuulivoimala tuottaa sähköä suoraan sähköverkkoon. Järjestelmä toimii siten, että tuulivoimalan pyöriessä sähköä syötetään verkkoon, joka vähentää sähkölaskuasi. Sähköverkko pitää huolen, että sinulla on aina sähköä saatavilla. Parhaassa tapauksessa tuotat enemmän sähköä kuin kulutat. Laite julkaistaan vasta 1/2008. Hintatieto saattaa muuttua.
"
http://www.mokille.fi/ampair-600w-230v-tuulivoimala-s%E4hk%F6verkkoon-p-625.html
Vastaavia aurinkosähköön perustuvia laitteita olen myös nähnyt, yritän etsiä niitä tänne.
Laitteet tuli mieleen alempana olevan sähköautoa koskevasta kesustelusta. Voit hyödyntää omaa sähköntuotantoa esimerkiksi näin:
- ensisijaisesti ladataan auton akkuja (tai muu oma käyttö)
- kun akut täysiä tai ei omaa kulutusta, tuotetaan sähköä verkkoon
Oleellista on, että vain ylituotanto myydään, muuten omatuotanto pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan omaan käyttöön. Sähköauton akut ovat oivallinen uusiutuvien energioiden varasto!
Sähkön pientuotannon myynnistä sähköyhtiölle en tiedä muuta kuin että se on kuulemma Suomessakin jo mahdollista, mutta onko vielä järkevää? Jos joku tietää siitä jotain tarkempaa, kertoisiko täällä?
"Ampair 600W - 230V tuulivoimala sähköverkkoon
[A061024]
7000,00 EUR 5990,00 EUR
Uutuus!
Ampair tuulivoimala tuottaa sähköä suoraan sähköverkkoon. Järjestelmä toimii siten, että tuulivoimalan pyöriessä sähköä syötetään verkkoon, joka vähentää sähkölaskuasi. Sähköverkko pitää huolen, että sinulla on aina sähköä saatavilla. Parhaassa tapauksessa tuotat enemmän sähköä kuin kulutat. Laite julkaistaan vasta 1/2008. Hintatieto saattaa muuttua.
"
http://www.mokille.fi/ampair-600w-230v-tuulivoimala-s%E4hk%F6verkkoon-p-625.html
Vastaavia aurinkosähköön perustuvia laitteita olen myös nähnyt, yritän etsiä niitä tänne.
Laitteet tuli mieleen alempana olevan sähköautoa koskevasta kesustelusta. Voit hyödyntää omaa sähköntuotantoa esimerkiksi näin:
- ensisijaisesti ladataan auton akkuja (tai muu oma käyttö)
- kun akut täysiä tai ei omaa kulutusta, tuotetaan sähköä verkkoon
Oleellista on, että vain ylituotanto myydään, muuten omatuotanto pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan omaan käyttöön. Sähköauton akut ovat oivallinen uusiutuvien energioiden varasto!
Sähkön pientuotannon myynnistä sähköyhtiölle en tiedä muuta kuin että se on kuulemma Suomessakin jo mahdollista, mutta onko vielä järkevää? Jos joku tietää siitä jotain tarkempaa, kertoisiko täällä?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kuustuhatta euroa kuudensadan watin tuulimyllystä.
Tuotto ehkä 1000 kWh vuodessa eli satasen luokkaa euroissa.
Onko järkee vai ei?
Puuttumatta rahamääräisiin kustannuksiin/tuottoon:
Kun vastaava tuotantolaitos on käytössä esimerkiksi kesämökillä, jossa käydään vain muutaman kerran vuodessa, laitteen hyöty voi olla yllättävänkin suuri, koska lähes koko tuotanto menee myyntiin. Mökillä ollessa taas se itse tuotettu sähkö käytetään mahdollisuuksien mukaan omaan kulutukseen.
kautta laskettuna ei mitään tolkkua, jos tontille saatavilla kunnallinen sähkö. Investointikustannukset yksinkertaisesti aivan liian suuret.
Eiköhän sen taloudellisuuden päätä itse kukin omalta kohdaltaan, kunhan ensin selvittää kaikkia asiat, kuten
- investoinnin
- arvioidun tuoton
- valtiot tuet
- maksuvalmiuden pienestä omavaraisuudesta
- laajennusmajdollisuudet myöhemmin
Käytetyillä tuulimyllyillä homma on kannattavaa, ainakin yhden TV-ohjelman perusteella
kannattavaa se on vain jos tuki kattaa luokkaa 50-75% tuotantokustannuksista.mahtaisikohan valtiolle olla mielekkäämpi sijoittaa nuokin rahat vaikkapa lasten päivähoitoon tai nuorisotyöhön?
jatka aiheesta tuolla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110
Ja koska itse otit ei-kannattavien sähköntuotantotapojen tukemisen puheeksi, jatkoin tukien mielekkyyden pohtimisella ja tukien suuntaamisella sinne missä niitä tarvitaan.
Tukipolitiikka on hyvä ja ymmärrettävä asia. Kuitenkin pitää pohtia mitä tuetaan, millainen tuotantomuoto kaipaa tukea. Jos kyse on kesämökistä kesämökkiasumisesta, n käyttäjän pitäisi itse osallistua merkittävällä panoksella investoiinti ja käyttökustannuksiin ilman yhteiskunnan tukea. Jos taas tuella on yhteiskunnallista merkitystä niin silloin se on taas hyväksyttävää/hyväksyttävämpää.
Mitä noiden pienten tuulivoimaloiden käyttöön/tukemiseen tulee, jos rahat pitää energia ja tuulivoimaan satsata, tukisin ennemminkin tuulipuistoihin tai verkon stabiiluuteen liittyvää tutkimukseen.
"kannattavaa se on vain jos tuki kattaa luokkaa 50-75% tuotantokustannuksista.mahtaisikohan valtiolle olla mielekkäämpi sijoittaa nuokin rahat vaikkapa lasten päivähoitoon tai nuorisotyöhön?"
sovitaan niin, että päivähoito ja nuorisotyö ei ole tämän keskustelun aihe. jookosta?
hohhoijakkaa
et ala leikkimään seriffiä?
Anonyymisähköpostina sain linkin
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e24c2d740c717b0e58faa7fa0f2e0319/Sähkön_pientuotannon_liittäminen_verkkoon.pdf
(Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon, Pöyry Energy Oy, Motiva 2006)
Aivan erinomainen selvitys; tuon purekseminen kestää kauan. Kiitos linkin lähettäjälle.
Mahtaakohan kukaan sähköyhtiö ottaa tuollaista ropellia riesakseen? onko kukaan kokeillut?
Jos tuon myllyn sähkötehon kokonaisuudessaan saisi omaan käyttöön niin silloin annuteettitekijällä laskettuna 5, 10 , 15, 20,25 ja 100 V:n käyttöiällä saadaan tuotantokustannuksiksi (oletetaan ettei muita kustannuksia ja härvelin arvo käytön jälkeen nolla) 5 % korolla:
5v >1124 €/MWh ,a=0.230
10v>630 €/MWh ,a=0,129
15v>469 €/MWh ,a=0,096
20v>390 €/MWh ,a=0,080
25v>345 €/MWh ,a=0,071
100v>245 €/Mwh ,a=0,050
jos korko 3 % niin 25 vuoden käyttöiällä huomioimatta muita kustannuksia, tuotantokustannuksiksi saadaa 279€/MWh. Sähkösopimuksissa sähkön hinta, sisältäen siirtokustannukset, taitaa olla luokkaa 100€/Mwh.
tässä tapauksessa sanoisin, Ihanan kallista.
Pienen varauksen tuloksiin jätän. En ihan 100-varma ole laskinko annuiteettikertoimen oikein.
Jos laskelmat ovat sielläpäin, en kamalasti alkaisi tuulettamaan investoinnin kannattavuudella. Taloudellisesti järkevämpää olisi ostaa sähkö (jos sähkölinja on) sähkyhtiöltä ja sijoittaa loppu vaikka vihreän energian yms ekologiatekniikoiden rahastoihin. Jos taas mökille ei olisi sähkölinjaa, niin sitten tietty pitäisi miettiä kuinka paljon on valmis maksamaan moisesta.
Tiesin ottavani riskin ymmärtämättömien vastauksiin, kun kirjoitin:
"Seuraava lainaus saattaa olla vanhentunut, mutta riittänee kertomaan mihin suubtaan kehitys on menossa:"
Pitänee tarkentaa sulle tuon lauseen merkitys:
Suunta on menossa niinpäin, että sekä tuuli- että aurionkovoimaa myydään pientuotantoon lalsisuuntaisella sähkön siirrolla ja siirron suunnasta huolehtivalla automatiikalla.
En toki väheksy laskelmiasi, mutta huomasitko esim. mahdolliset tuet ja sen, että mylly hankitaankin käytettynä?
kenenkään tietotasoon/ajatusmaailmaan/uskontoon/ideologiaan.
Laskentahan oli kohtuullisen karkea ja vain suuntaa-antava. Yksinkertaistukset vieläpä saavat investoinnin näyttämään todellista kannattavammalta. Jos ostat laitteen vanhentuneena, voidaan arvailla/olettaa että silloin käyttö ja huoltokustannukset ovat suuremmat, tai joudut sen uusimaan aikaisemmin. Jos lasket vaikka vain koron osuuden investoinninlle 5%:lla niin investoinnin tuotantokustannus olisi luokkaa 245€/MWh.
Vaikka korko olisi 0 % (valtio voisi myöntää esim korkotukea) niin silloinkin tuotantohinnaksi saataisiin luokkaa 200 €/Mwh. Jotta tuolla härvelillä alettaisiin pääsemään jollakin tavalla kannattavalle tasolle, pitää investointikustannuksen olla 3000 € ja silloinkaan siihen ei kamalasti saisi tulla huolto/ylläpitokustannuksia ja silloinkin aletaan vasta hätyyttelemään tuotanto+siirtokustannuksia. VAikka tuotantokustannuksissa pääsisit jollain taikatempulla esimerkiksi alle 30 €/MWh, niin sinun pitäisi saada vielä paikallinen sähkönjakelu yhtiö ostamaan tuotamaasi sähköä. Markkinointi ja yrityksen imagon takia moinen saattaisi onnistua, ei ehkä taloudellisuusmielessä.
Tuulimylly ja aurinkokennoviritykset saattavat tulla kannattaviksi jos mökki on sähkölinjojen ulottumissa. Olenpa tuollaisessa mökissä joskus aikaani viettänyt. Ei se ehkä sellaista ollut missä haluaisin viettää pidempään mutta lämpimänä ja aurinkoisena kesäpäivänä se oli ihan ok.
Tässäkin asiassa sanan "kannattavuus" voi jokainen määritellä itse itselleen. riippuen siitä, mikä asia on tärkeää; onko esimerkiksi pienikin omavaraisuus tärkeämpää kuin älytön tuloslaskelmiin tuijottaminen?
Tietenkin se, joka tuijottaa joka sentin kymmenyksen perään, laskee vain taloudellista kannattavuutta. Pitkässä juoksussa sekin voi kääntyä häntä vastaan, koska vaihtoehtojen puuttuessa sähkön tukkutuottajat nostavat hintojaan - hänellekin.
Parasta on, että kuluttajilla on jonkinlaisia vaihtoehtoja. Ei niiden kaikkien tarvitse kaikille sopia. Rikä sovikaan.
ja tukia jostakin ulkoa , ulkopuoliselta, odottamalla yhteiskunta ajautuu taloudellisesti sietämättömään tilanteeseen. Pienemmässä mittakaavassa suomi ajautuu ja vielä pienemmässä mittakaavassa , sinun/minun jos moisia investointeja tekee, kaatuu enemmin tai myöhemmin.
Osa kestävää kehitystä on myös se että talous on kesätvällä pohjalla.
miten sinä ja milläperuisteila määrittelet, jos et taloudellisin? Kerro minulle esimerkkejä jostain konkreettisia mittareita?Mittareista jotka voidaan yksiselitteisesti määrittää ?
vioi myös olla jokaisella omansa
Selvitin energiatukea, josta olen pariin otteeseen maininnut. Nykyisen säännön mukaan sitä ei voi saada yksityinen henkilö.
"
Tukea voivat saada yritykset ja yhteisöt. Avustuskelpoisia yhteisöjä ovat esim. kunnat, seurakunnat ja säätiöt. Tukea ei myönnetä
asuinkiinteistöille, valtion laitoksille, maatiloille, valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin eikä yksityishenkilöille.
"
http://www.ts-tekniikka.fi/dyn/273
Kannattaa kuitenkin seurata lain muuttumista. tuokin voi olla jo vanha, mutta en muista kuulleeni lain viime aikoina muuttuneen.
Sähkönmyynnistä verkkoon päin. Tietysti voihan sinne ylijäämän syöttää, kyllähän sille käyttöä siellä löytyy.
Kun vanhan myllyn tilalle laitetaan uudempi, vanha voi kelvata vielä sellaiselle, joka ei halua maksimituottoa. Tanska on nyt uusimassa tuulimyllyjään, joten sieltä voi vielä saada 100-250kW myllykä edullisesti.
Pari linkkiä aiempiin keskusteluihin aiheesta:
Eurajokelaiselle broilerinkasvattamolle 250kW tuulimylly hollannista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000010826108
"
Lisää kierrätettyjä tuulivoimaloita
Kirjoittanut: Vastaaja 18.11.2005 klo 15.54
- Jalasjärvi 220kW
- Suodenniemi 225kW
- Huittinen 75kW
http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/sijainti.htm
Noiden kaikkien täytyy olla käytettyjä voimaloita - liian pieniä ollakseen uusia, eivätkä olleet tilastoissa ainakaan vielä pari vuotta sitten (sisämaan tuulivoimalat muistaisi).
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000011989980
ostamansa sähkön hinta?
Joka tapauksessa, kun tuosta laskee nopeasti niin, tuulivoimalla tehty sähköenergiamäärä vuodessa voisi olla luokkaa:
250 KW * 8760 * 0.25= 547,5 MWh.
Tuon sähköenergiamäärän osto esim 40 €/MWh (ja siirto esim 50 €/MWh). Eli vuossitasolla mylly jauhaa heille heille 49275 € säästöä. Jotta investoinnin ns 5 v kannattavuuskriteeri täyttyisi noilla sähkön hinnoiilla/kulutuksilla saisi investointi yms hankintakustannukset olla luokkaa n 5*50 000 €.
Eli nopella ja karkealla suuruusluokka-arviolla tämän talon investointi, on todennäköisesti kannattava. Ilman muuta hyvä ja kannatettava ja tuettavakin asia.
Projekti oli aluillaan vuonna 2005, mikä on tilanne on ?
Aivan samalla tavalla kuin tuossa pienemmän luokan investoinnissa, kannattavuuden ratkaisee raha/kustnnukset. Niin se vain menee myös ympäristöasioissa, vaikka se saattaa joskus olla vaikea hyväksyä.
heti takaisin. CF:t oli 2006 ja 2007 4 % (80-90 tuntia).Missä lie ongelmat.
Kannattavuuslaskelmia.
Jos 5 % korko ja 25 v maksuaika (mika on rankasti yläkanttiin) annuiteettikerroin a=0.071, investointi oli 65000 € jolloin vuosikustannus investoinnille on n 4600€. tuotetut energiamäärät olivat 2006 82 MWh ja 2007 90 MWh.
Eli sähkömäärä 172 MWh, sähkön tuotantokustannukseksi tulee keskimäärin 2*4600/172 MWh= 54 e/Mwh. Huonoista käyttökertoimista huolimatta tuotantokustannus on halpa. Jos investoinnin takaisinmaksuaika olisi 10 v niin silloin keskimääräinen tuotantokustannus olisi n 96 €/MWh. Tuossa tapauksessa mennään rimaa hipoen tuotanto+siirtokustannustasoa.
Ropellin tuotantoluvut löytyy :
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2007/W80.pdf
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W106.pdf
"CF:t oli 2006 ja 2007 4 % (80-90 tuntia).Missä lie ongelmat."
Noin pienet tuotantoluvut tarkoittaa sitä, että joko laite ei ole ollut käytössä kuin muutaman päivän, tai sitä, että vain osa tuotantoa on tilastoitu. Noin 'pienen' omistajan kohdalla jälkimmäinen tuntuu todennäköisemmältä.
Myllyssä onkin näköjään 2 generaattoria: 60kW pienellä tuulella, 250kW isommalla. Kätevän tuntuinen ratkaisu.
Hankintahintaan pitää lisätä kuljetus Hollannista ja asennus & verkkoliittymä.
Ei siinä kahta generaattoria ole, eikä sellaista ratkaisua kukaan sähkömies tarvitse. Tuohon sopiva tekniikka on kehitetty jo ainakin 1920-luvulla.
Noissa VTT:n raporteissa huipunkäyttöajaksi oli saatu yhtenä vuonna 1800 h ja toisena 2100 h - likimain 2000 h/a.
Siis: 250 kW x 2000 h = 500 MWh
-------------------------
Tsssä on laskettu vuosituotanto tuotantokertoimella 0.25:
"250 KW * 8760 * 0.25= 547,5 MWh"
Karkausvuosina tunteja on 24 enemmän, mutta yleensä sitä ei huomioida laskuissa.
Tuotantokerroin 0.25 on sama asia kuin huipunkäyttöaika/4, eli 8760h/4=2190h. Tuon ajan mylly olisi täysillä tuottaessaan vuodessa toiminut.
On teidän jutut muuttunut,mistä aloittajan aihe koostui. Kyllä on kannattamatonta puuhastelua 600watin leikkikalut.
Aloittaja voisi vähän antaa periksi. Olet aivan väärilläjäljillä!!!.
"
Sähkön pientuotantoa verkkoon
Kirjoittanut: Vastaaja 30.1.2009 klo 10.40
Poista oma viesti
Seuraava lainaus saattaa olla vanhentunut, mutta riittänee kertomaan mihin suubtaan kehitys on menossa:
"
hohhoijakkaa
on ongelmana, kun fantasia johtaa fantasiaan ja tarpeeksi pitkään kun fantasioidaan niin pian alkaa todellusiis hämärtymään ja aletaan uskomaan että fantasia onkin totta. Kaikki realiteetit on unohdettu aikapäivää sitten.
Elävä elämä on sitten toista. siinä vaiheessa kun korkeapaineen rintama iskee niin kynttilän valossa saa sitä pujopartaa sulatella aurinkokennosta irti.
joskus ihmettelen että jos tuo vihersähkö on niiin kamalan ihanaa niin miksi silti valtaosa ostaa sähkönsä verkosta, tuotantotavoilla jotka ovat kaukana ns vihreästä sähköstä. Jos syy on se ettei vihreää sähköä saada lisää niin mistähän se johtuu? ettei vain olisi niin että sähkköntuotantoyhtiöt puuhastelevat vihreän sähkön parissa vain imagosyistä ja tukien voimalla ja muuten sähkö tuotetaan ihan konventionaalisin tavoin?
En ole ammatissani oppinut tuollaisiin kertoimiin, vaan aina on edessä ollut huipunkäyttöaika.
En lukenut viestiä tarpeeks tarkoin.
Järvemme ja rannikkomme hukkuvat paskaan. Lietelantaa hyödyntävät reaktorit kehittävät sellaisia määriä kaasua, että niillä tuottaa sähköä ja lämpöä mukavasti. Maatalous on keskittymässä suuriin yksiköihin. Kanalat, sikalat, suuret maitotilat, kaatopaikat, jätevesipuhdistamot.
Käytän mielummin liiat fosforit sähkönä ja lämpönä, kuin että uin leväpuurossa.
Tämä on realismia ja käytössä olevaa tekniikkaa. Eipä se haittaisi, vaikka isännällä pyörisi siinä sivussa 200kW mylly mäenrinteessä. Kyllä Suomen verkko ottaa sen sisäänsä, kun sieltä on ilmaista energiaa suurimman osan aikaa siepattavissa. Pidetään pakkasella vaikka hiihtolomia tai lähdetään etelän aurinkoon. Lukekaa hyvät ihmiset VTT:n tutkimus!
Ensiasuntoa suunnittelevana on mielenkiintoista nähdä erilaisia ratkaisuja, etenkin niitä joiden avulla saavutetaan riippumattomuus kunnallistekniikasta. Poikkeuksena otettakoon ylijäämäsähkö, jonka myynnistä voisi potentiaalisesti saavuttaa hyvin lisätuloja nyt ja jatkossa.
Tuo 10 € / W vaikuttanee suhteellisen suurelta, kun ainakin osa on jo lähempänä 5 € / W. Lisäksi olisi ihanteellista jos talon ylijäämäsähkö saataisiin 400 V ulos. Tällöin kustannukset olisivat vielä melko alhaisia, mutta häviöt olisivat pienemmät kuin 230 V tai alhaisempien laitteiden kanssa - siten myös rahallisesti olisi parempi voittosuhde. Myös pelkkiä aurinkopaneelijärjestelmiä saa 5 € / W tai alle; kaiken kattavat "markettipaketit" tuppaavat olemaan yleensä huomattavasti kalliimpia. Päälle tulee kylläkin hankkia invertteri ja pari muuta laitetta jotka voivat tulla erikseen halvemmaksi.
Olen nähnyt myös mainoksen (voi olla poistunut), jossa 5 000 W pientuulivoimalan investointikustannukset ovat luokkaa 2 € / W jos ostaa valmistajalta tai hyvin läheltä ainakin. Mikäli ketju menee kovin pitkälle, alkaa hintaa kertyä kuten mokille.fi esimerkissä.
Vaikka talon katto ja julkisivu olisi integroitu aurinkopaneeleilla ja pihalla olisi vielä 1 - 10 kW:n tai jopa 100 kW:n pientuulivoimala, kannattaa sijoittaa hieman varajärjestelmään. Aina on olemassa mahdollisuus, että on niin pilvistä ettei edes monikidepaneelit kerää energiaa, tuuli on kaikonnut ja valtakunnan verkko on pimeänä (hmm... kuulostaa jo hieman scifi-trilleriltä...). Eräs hyvä ratkaisu olisi akkujärjestelmä kuten ylimääräinen sähköauto ja/tai itsenäinen järjestelmä sekä polttokennot. Nämä käyttävät sitten metaania tai etanolia, joka on hieman helpommin saatavilla kuin diesel jos aiemmin mainittu tilanne on käynnissä. (Ylimääräinen sähköauto siksi, että on hyvä olla olemassa "poistumisajoneuvo".)
Mitä rahoitukseen tulee, on mahdollista hakea erityisavustusta ja energia-avustusta jos on kyseessä pienituloisesta ruokakunnasta (kuten opiskelijasta). Tällöin tuki kattaa enintään 25 % hyväksytyistä materiaali- yms. kuluista pois lukien työt. Työosuuden voi taas kattaa verovähennyksillä, jotka ovat nyt 3 000 € per hakija per annum tavanomaisessa tilanteessa.
Palatakseni aiempaan, olisi hyvä varustaa rakennus jonkinlaisella suojauksella EMP-iskujen varalta (salamat, moderni sodankäynti, epästabiili verkko katkoksen jälkeen ...). Näitä ovat EMC-laitteet ja materiaalit, ylijännitesuojat yms. Tuulivoimaloissa on usein omat järjestelmät, joilla ne ääriolosuhteissa vähentävät vaurioita (kuten myrskytuulet) ja ne voivat olla päällystetty antistaattisella materiaalilla, kuten muovilla tai komposiiteilla.
(...)
Unelmana olisikin myöhemmin rakennuttaa 1M € passiivinen arvoasunto, jossa olisi lisäksi aktiivinen energiatuotanto. Ulkoisesti paljaalle silmälle näyttäisi 1500-1800 luvulta oleva luonnonkivikartano, mutta katto ja julkisivut olisi integroitu aurinkopaneeleilla (kuten tulevaisuuden nelikerroksiset energiaikkunat läpinäkyvillä integroiduilla ohutfilmipaneeleilla). Lämpökaivo ja pumppujärjestelmä palauttaisi luontoon 200 metrin syvyyteen sen kuumuuden/kylmyyden mitä ilmastonmuutos mahdollisesti aiheuttaisi. Taustalla, yli 5 000 neliön omassa puutarha-puistossa, pyörisi 100 kW:n pientuulivoimala. Varalla olisi biokaasugeneraattori (yhdistetty kompostiin ja puhdistamoihin) ja polttokennot. Ylijäämäsähkön tuomilla lisätuloilla eläisi jopa varsin ylellistä elämää - ns. luonnon maksamaa korkoa joka parhaillaan päihittäisi pahemmatkin pörssihait.
1232 kWh vuodessa. Omakotitalo kuluttaa 20 000 kWh, vertailun vuoksi.
Ja kohta ei sitäkään, kun ostan ilmalämpöpumpun ja alan polttamaan puita takassa. Nyt eläkeläisenä on aikaa kiusata Liliusta.
Meinaat sitten savustaa Liliuksen puunpoltollasi?
Kuin sinun autosi. Oikeaoppisesti, kuivia, hyvin sytyttäen, oikealla ilmamäärällä ja vedolla, hyvää ja miellyttävää lämpöä siitä tulee. Hyvä on kissan köllötellä.....
.. silläin, että eri maissa on teknologian kehitys saanut suuresti myötätuulta sen ansioista. Aurinkokennojen ja tuulivoimalaitosten kehitys olisi vieläkin lastenkengissä, ellei mm. Saksa olisi verorahoillaan tukenut takaisinsyötön ja siten mahdollistanut käytännön käytönoton. Kun nykyiset huiman korkeat labra-hyötysuhteet (yli 40%) ja uudet tuotantomenetelmät ovat päässeet teolliselle asteelle, tullaan näkemään tämän alkuinvestoinnin ko. maiden pusseista ollen oikea. Ko. maiden teollisuus taas hyötyy sen tietotaidon ja tuoteiden myynnistä.
Suomi on jäänyt jälkeen, kun pätevyys ja osaaminen politiisella tasolla on riittämätön.
Ollut vahva etunoja ennusteissa kulutuksen kasvuun, säästöjen vähättelemiseen, Suomen "erityisoloihin", ammattiyhdistysliikkeen masinoimaan uskoon paperiteollisuuden "ikuisen kasvun" ideologiaan ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kokeilun vahingollisuudesta paperi- ja metallialan työllisyydelle.
Pientuottajille ei mikään ole vaikeampaa, kuin sähkön syöttäminen verkkoon. Verkon omistaja panee hanttiin niin paljon kuin kerkeää, eikä anna periksi. Ehkä syöttötariffi tuo tähän ratkaisun?
Jos meinaat myyjäksi ryhtyä, niin joudut uusimaan tod. näk. mittarisikin kahteen suuntaan mittaavaksi. Nykyiset kun ei kelaa numeroita takaisinpäin...