Kuvitteellinen tilanne: JT:n alaikäinen lapsi tarvitsi välttämättä hätäverensiirron. Vanhemmat lahkonsa painostuksen ja aivopesun vuoksi kieltäisivät toimenpiteen. Lääkäri kuiten sen luonnollisesti suorittaisi huostaanottopäätöksen turvin.
Lääketieteellisesti voitaisiin ehdottomasti näyttää toteen, että toimenpide pelasti lapsen hengen.
Kuinka mono JT (lahkolta salaa) kiittäisi rukouksessaan Jumalaa lapsen hengen pelastumisesta ja ehkä lääkäriäkin oikeasta päätöksestä?
Lääketieteellisesti voitaisiin ehdottomasti näyttää toteen, että toimenpide pelasti lapsen hengen.
Kuinka mono JT (lahkolta salaa) kiittäisi rukouksessaan Jumalaa lapsen hengen pelastumisesta ja ehkä lääkäriäkin oikeasta päätöksestä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
nykyään monet verensiirrot voidaan jättää toteutumatta. yhä enemmän veri voidaan korvata erilaisilla menetelmillä mitä olen itsekkin tutkinut, ja en ole JT. Lisäksi en itsekkään ottaisi verensiirtoja sillä niin paljon tapahtuu veren takia lisä komplikaatioita ym. toisen ihmisen veri ei ole soveltuva toiselle ihmiselle.niin se vain on. mutta oikeasti nykyään veri voidaan korvata muilla keinoilla. ja en jaksa luetella niitä. nykyään verensiirrot ollaan jättämässä taakse ja aletaan siirtymään eteenpäin mm. käyttämällä muita vaihtoehtoja. ja lisäksi esim. leikkauksissa pyritään estämään suuret veren hukat erilaisilla menetelmillä niin että verta ei edes tarvitse laittaa ihmisiin
olen hyvin tyytyväinen että lääkäritkin ovat alkaneet ottamaan enemmän selvää veri asiosta ja nykyään me ihmiset voimme pelastua ilman toisen ihmisen verta. ihan lääketieteessäkin se ollaan hoksattu että veri ei ole turvallista.
ja luulenpa että JT eivät rukoile kiitosta jumalalta jos heidän lapsi pelastuu toisen veren avulla. sillä eikös se niin ollut että jumala ihan raamatussa kieltää meitä JOKAISTA ihmistä ottamasta verta.ainakin apostolien teoissa luku 15 käsittelee tätä. en muista jaetta.loppupää kuiteski. enkä ihmettele yhtään miksi jumala näin käski tehdä! nykyään veri ei ole turvallista. tiedoksi vain teillekin kaikille. tutkikaa asioita hieman enemmän niin tiedätte enemmän..ottakaa asioista selvää itse ja etsikää tietoja. ja minua ei sitten myöskään olla mitenkään aivopesty vaan ihan itse olen hoksannut nämä jutut ja tutkinut, lähihoitaja kun olen niin helpottaa kummasti asioita. ja älkää alkako väittää tästä vastaan. NÄIN TÄMÄ ASIA NYT VAIN ON :)
Et ole JT mutta oppisi olet ammentanut heiltä?
Kyllä tänä päivänäkin on tilanteita, joissa verensiirto on ehdottomasti välttämätön. Sen ehdoton kieltäminen on yksinkertaisesti härskiä valehtelua.
Verituotteita ei voida aina korvata. Ja nikä huomionarvoista:
Usein niissä tapauksissa, kun niitä ei voida korvata kyseessä on nimenomaan elämän ja kuoleman kysymys. Ei valinta hoitomuodon välillä vaan valinta elämän ja kuoleman välillä.
Verituotteita ei voida kunnolla korvata esimerkiksi eräissä maksa- ja munuaissairauksissa. Samoin on, kun kyseessä ovat esimerkiksi rankat syöpähoidot ja verisoluja tuhoavat syövät.
Yleisin tilanne, johon ei voida valmistautua ja jossa verivalmisteet ovat hoitoennusteen kannalta positiivinen hoitomuoto ovat massiiviset vuotoshokit onnettomuustilanteissa, jossa nopea verenkierron ja veren hapetuskyvyn palauttaminen on ensiarvoisen tärkeää, ei pelkästään potilaan hengen pelastamisen kannalta vaan myös sisäelinvammojen synnyn ehkäisemiseksi. Tehokkain tapa on veriplasma, suolaliuoksien ja korvaavien aineiden kuten hemoglobiinivalmisteet ja perfluorokarboni teho on tällaisessa tapauksesssa yksin riittämätön. Kahdella viimeksimainitulla on myös todettu sivuvaikutuksia. Nestehukan korvaamiseen keinotekoisetkin valmisteet (kuten dekstraanit, gelatiinit) sopivat.
Tutkimusten mukaan punasoluvalmisteille ei löydy vaihtoehtoja tilanteissa, joissa veren hemoglobiinipitoisuus laskee äkillisesti hengen vaaralliselle tasolle.
Laajoissa ja vaikeissa leikkauksissa on toki myös vaara hallitsemattomaan vuotoshokkiin mutta siihen voidaan varautua etukäteen mikäli potilaan kanta verituotteiden käyttöön on kielteinen.
Tarkennetaan nyt, ettei verta sellaisenaan anneta koskaan, vaan aina sen komponentteja. Toiset ovat JT:lle sallittuja, toiset eivät mutta kaikki veren osatekijöitä.
Miksi muuten elinsiirrosta on tehty omatunnon kysymys vaikka sen yhteydessä siirtyy aina myös runsaasti valkosoluja?
Hemoglobiini 100 raja-arvona on nypätty hatusta ja rikastuttaa veri pankkeja. Mitä se pussukka maksaakaan sairaalalle?
Nykyään suurempi osa verettömän hoidon vaatijoista on ihan muita kuin Jt:jia, riippuen hieman valtion sivitystasosta.
ja jatka samaa linjaa.kiitös,arvostan paljo
Jonkin kympin se maksaa. Kai. En tiedä mistä olet tuon arvon 100 vetäissyt? Mainitsemastasi hatusta?
Hb:n alarajan arvo on kovin yksilökohtainen,
Synnytyksessä, kun potilas on terve ja luontainen kyky tuottaa punasoluja toimii normaalisti potilaan Hb voi laskea hyvinkin alas, eikä lisäverta anneta. Hb ei yksin ole ratkaiseva tekijä, potilaan vointi ja tahto vaikuttavat myös.
Riskiryhmät: vanhukset, sydänpotilaat jne. ovat hiukan eriasia. Ja luonnollisesti vakavasti vammautuneet.
ja nykyään me ihmiset voimme pelastua ilman toisen ihmisen verta.
-Miksi sitten veriopin takia kuolee jatkuvasti ihmisiä? Miksi suomessakin joudutaan ottamaan lapsia väliaikaisesti huostaan, jotta hoito voidaan antaa? Onko sinulla vastauksia?
nykyään veri ei ole turvallista.
-Miksi sitten lääkärit ovat sitä mieltä että verensiirto on yksi kaikista turvallisimmista toimepiteistä joita sairaalassa voidaan tehdä?
Millä tavalla veri ei ole turvallista, eikö sitä tutkita tarpeeksi?
lähihoitaja kun olen niin helpottaa kummasti asioita
-Millä tavalla se helpottaa? Koulutukseesi ei kuulu verensiirrot etkä saa antaa niitä.
niin kuvitteellinen ettei sellaista tosi elämässä ole olemassakaan.
..on tehty suomessakin vanhempien kieltäydyttyä tarvittavasta hoidosta.
"Syöpä- ja veritautien osastolla annetaan leukemiaa sairastaville lapsille verensiirtoja. Niitä Jehovan todistajien vakaumus ei salli.
- Jehovan todistajien kanssa ongelmia ei ole. Kun verensiirto tulee puheeksi, otamme lapsen väliaikaisesti huostaan, sanoo Husin lasten-ja nuortensairaalassa työskentelevä erikoislääkäri Kim Vettenranta.
Huostaanotto merkitsee yleensä vain hoidollisten päätösten siirtymistä sairaalalle."
Lapsen huostaanotto - Sijaishuolto - Potilasoikeuslaki - Jehovan todistaja
Diaarinumero: 2385/3/99
Antopäivä: 10.03.2000
Taltio: 530
Sosiaali- ja terveyslautakunta oli ottanut Jehovan todistajien imusolmukesyöpää sairastavan lapsen, jonka hoito vaati verituotteiden antamista, huostaansa ja sijoittanut hänet sairaalaan ja kotiin. Vanhemmat valittivat asiasta lääninoikeuteen ja lausuivat muun muassa, että potilaan oikeuksista ja asemasta annetun lain 9 §:n 4 momentti valtuuttaa lääkärin hoitotoimenpiteisiin ilman huostaanottoakin. Vanhemmat halusivat lastaan hoidettavan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla ilman verituotteita. Lääninoikeus hylkäsi vanhempien valituksen ja vahvisti huostaanoton. Edellä mainitun säännöksen ja lastensuojelulain 16 §:n suhteesta tässä tapauksessa lääninoikeus totesi seuraavaa:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 §:n 4 momentin nojalla voidaan puuttua tilanteisiin, joissa alaikäisen potilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja on kieltänyt potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavan tarpeellisen hoidon. Säännöksen mukaan alaikäisen potilaan edustajalla ei ole rajatonta valtaa päättää hoitoon ryhtymisestä tai hoidosta luopumisesta. Lapsen hoidossa ei kuitenkaan ole kyse vain kertaluontoisesta päätöksestä tai tilanteesta, vaan hänen hoidontarpeensa tulee kestämään ainakin kaksi vuotta. Sairaalajakson jälkeen lapsen hoitoa on jatkettu kotoa käsin tapahtuvilla päivittäisillä sairaalakäynneillä, joiden toteutumisen turvaaminen on lapsen sairauden hoitamiseksi välttämätöntä.
Edellä mainitun johdosta lääninoikeus katsoo, että puutteet lapsen huolenpidossa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä, koska vanhemmat ovat kieltäneet lapsensa sairauden hoidossa tarpeellisten verituotteiden käyttämisen eikä näin ollen ole varmuutta siitä, että vanhemmat suostuvat tuomaan lapsen kotoa sairaalaan verituotteiden antamista varten. Avohuollon tukitoimet eivät tässä tilanteessa ole tarkoituksenmukaisia ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Lautakunnan on tullut lastensuojelulain 16 §:n nojalla ottaa lapsi sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto osittain kotona ja osittain sairaalassa.
Korkein hallinto-oikeus hankki asiassa vielä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon ja lausui, ettei ollut syytä muuttaa lääninoikeuden päätöksen lopputulosta kun saadun selvityksen mukaan lapsen sairauden hoitoon ei ollut käytettävissä muuta lääketieteellisesti hyväksyttävää hoitomuotoa kuin tapauksessa valittu, jota lapsen vanhemmat eivät olleet hyväksyneet.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 § 4 mom.
Lastensuojelulaki 16 §
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/muut/2000/200000530
Entä jos vartiotorniseura lopettaa kaiken kontrastieron?
Olisiko tämä (seura)mumm: näiden kriittisten muutosten jälkeen muodissa ja yleisesti hyväksytty,jos (vt) ei kieltäisi verensiirtoja,viettäisi jouluja/syntymäpäiviä/rohkaisisi armeijanpalvelukseen...jne.
Pelastaisiko tämä vartiotorniseuran?