Ajokelvottomassa kunnossa oleva tiestö on useimmiten oikea syyllinen talviaikaisiin liikenneonnettomuuksiin. Miksi kukaan ei puutu asiaan joka oikeasti tiedetään. Voiko tosiaan olla niin että tiestön ylläpidosta ei ole määrätty mitään vastuita? Kiinteistöillä on vastuu ulkoalueittensa kunnosta. (Auraus-hiekoitus-jään putoamisvaara jne.) Tienpitäjälläkö ei tällaisia vastuita ole?
Toisinaan lehdissä on sitten vain maininta; Kolaripaikalla tie oli ERITTÄIN LIUKAS. Varmaan lohdullista luettavaa omaisensa menettäneelle...
Viisastelu auton hallinnasta kaikissa olosuhteissa ei nyt auta. Luuleeko joku että esim. linja-auto tai muu raskasliikenne saa aikatauluunsa muutoksen liukkaan kelin takia? Tuskinpa vain. Minusta lähes 'Herran haltuun' jätetyn tiestön hoidon tulisi saada laajalti julkisuutta ja viestiä päättäjille asti.
Toisinaan lehdissä on sitten vain maininta; Kolaripaikalla tie oli ERITTÄIN LIUKAS. Varmaan lohdullista luettavaa omaisensa menettäneelle...
Viisastelu auton hallinnasta kaikissa olosuhteissa ei nyt auta. Luuleeko joku että esim. linja-auto tai muu raskasliikenne saa aikatauluunsa muutoksen liukkaan kelin takia? Tuskinpa vain. Minusta lähes 'Herran haltuun' jätetyn tiestön hoidon tulisi saada laajalti julkisuutta ja viestiä päättäjille asti.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tiehallinnolla on vastuu, joka perustuu kohtuullisuuden periaatteeseen. Tiehallinto on sitten tarkentanut asiaa omilla standardeillaan, jotka se on vyöryttänyt urakoitsijoille ja edelleen aliurakoitsijoille.
Kaikkialla ei voi aina olla pitävä tie, se on yksi asia joka on vain uskottava.
Kaikkea lunta joka taivaalta sataa, ei saada pidettyä tieltä poissa, siinä toinen.
Ja kun ajattelee asiaa toisin päin, miksi kuljetusliikkeiden pitää tehdä sellaiset aikataulut, joista ei jousteta huonolla kelillä? Miksi? Mikäs jumalan sana se on?
Autonkuljettajan vastulla on tuoda kuorma tai ihmiset ja kalusto ehjänä perille.
Kuljetusliikkeen vastuulla on aikataulujen paikkansapitävyys.
Aikatausta ei vastaa kuljettaja vaan ainoastaan sen laatija.
että jollain urakka-alueilla se lähtökynnys on huomattavasti korkeammalla kun toisella sen huomaa siitä kun saman tien hoidossa on selkeitä eroja vaikka tienhoitoluokka on varmasti sama se kohtuullisuus on kyllä hyvä seinä jonka taakse pääsee piiloon ja jos vertaa esim mikä on kiinteistönhoitajan vastuu liukkaudesta niin kyllä tienhoitaja vastuun osalta on herrankukkarossa
Pääteille pyritään saamaan paras palvelutaso. Jos puhut sivuteistä, erot ovat aivan mahdollisia. Jos aurauslenkki on vaikkapa 6 tuntia, voi lenkkien rajoilla olla hyvinkin 3-4 tunnin eroja aurausajoissa. Hiekoituksissa voi olla vielä suurempia eroja.
5-tie keski-suomesta ylöspäin hoidettu huomattavasti paremmin kun vastaava osuus 4-tiellä varsinkin liukkadentorjunnan osalta esim tärkeät risteysalueet vitosella paremmin hoidettu ja esim kelikameroistanäkee että nelosen kuvissa lukee melkein poikkeuksetta että mahdollisesti liukas vastaavasti vitosella että tie on kuiva varmaan olosuhteetkin vaikuttaa mutta voi se olla hoitomenetelmistäkin johtuvaa
kovalla pakkasella voidaan tehdä kesäkeli. Moni on yrittänyt selättää luontoa, mutta toistaiseksi siinä on jääty viimekädessä aina kakkoseksi. Kunnioita luontoa, niin pääset helpommalla ja elämäsi on helpompaa. Voithan tietysti yrittää myös tehdä ITSE jotain konkreettista valittamisen sijasta. Ja tiedätkö muuten kuinka paljon kesälomat pääsiäiset joulut jne. vaikuttavat tilauksien toimitusaikoihin? Talvikelit ovat aika pientä niihin verrattuna.
Tuskin täällä kukaan vaatii kesäkelejä, kun nyt edes hoitaisivat aurauksen, joka ilmeisesti hoidetaan vain virka-aikana.
tehdä kesäkeli??? Talvella on talvikeli...suolauksen vois kokonaan unohtaa ja aurata tiet kunnolla, nyt tehdään päin vastoin ei aurata ja kylvetään suola lumen päälle...
Tuskin monikaan toivoo kesäkeliä talvella. Parempi olisi aurata lumi ajallaan pois, kuin sotkea se suolan kanssa tielle. Suolaamis menettelyllä lämpötila muutosten kera tiestö on välillä jäinen. Hyvin aurattu tie ilman suolapaska-loska-jää sekoitusta ei tuntuisi ollenkaan hullummalle ajella.
Puhutaan paljon siitäkin, että on rekat linkussa. Kyllä oli tänäänkin julmaa katsottavaa, kun vitostiellä ajelin hetken rekan perässä ja katseli sitä vaunun pomppimista. Ei se vaunu pompi tasasella asfaltilla mutta kun tiet ovat pahemmassa kunnossa, kun Puolassa, ei ole mikään ihme, että on liukkaan tultua, jota ei siis hoideta, rekat pusikoissa tai linkussa vastaan tulevien kaistalla.
Ei pompi vaunut tasaisella jäällä, eikä ole rekat ainoita, joille tuo keskiaikainen hoitamaton kinttupolku aiheuttaa vaaraa.
Ei siis ollut liukasta. Onneksi se oli hoidettu esimerkillisesti. Paska ajorata, pomppivat ajoneuvot ja liukkaus on murhaava yhdistelmä.
Ongelma on se että nastarenkaiden käyttäjät ovat jyrsineet ajourista nastapaskaa. Rekan pyörät eivät sovi noihin kapeisiin ja syviin uriin, ja sitten vähänkin liukkaammalla kelillä urat luovat aikamoista vetelyilmiötä. Vasemmalle oikeelle vasemmalle oikeelle ja vähän liikkaa voimaa ja ulos.
ettei sentään suomalaisissa, muuttuvissa olosuhteissa kyetä hoitamaan PAHIMPIA ylämäkiä sellaiseen kuntoon, että niistä rekat/bussit ylös pääsisivät. Suolaus/hiekoitus-periaatteella.
Samoin lumisateen sattuessa voitaisiin pahimmilla tieosuuksilla saattaa kielto voimaan rekkaliikenteelle. Kenellä siihen on rohkeutta avata keskustelu.
Rekkakuskien taidon määrästä antaa kyllä hyvän kuvan rampeilla tapahtuvat rekkojen ulosajot. Perstuntuma hakusessa.
Mitä sällin pitää tehdä ajaessaan ramppiin ja huomatessaan, että se onkin ihan jäässä.
totennäköist tääl lumiseudul talvisaikaa. Ja näkkeehän noit kaatumissii ja ulosajoi tiukimmis kurveis kesälkii.
taitaa olla sitten väärällä alalla...
hommat, Destia VAIN NÄKYY.
no
perunan keittoon käy.
muuten sen keksijän vois ampua ihan surutta.
perke eikö muuten saada mailmaa pilattua.
tulishan niitä ruumiita vähän mut ..pientä
laman jarrutusta etenki kehä kolmosen
sisä puolella.
opetelkaa ajamaan.
sehän tuo selvää rahaa urakoitsijalle