Muutamia ihmetyksen aiheita lähihistoriasta.
Historia on toki täynnä tapahtumia, joiden loppu on ihmeellinen tai käsittämätön ja aiheuttaa sitä tutkivalle kysymysten sarjan.
Monesti käy niinkin, että tapahtuman lopputulos ei näytä ”sopivan” jatkumoon. Ikään kuin välistä jäisi jotakin pois.
Minun kysymykseni ovat siten erilaisia, että ne ovat ajalta jota on dokumentoitu hyvin kattavasti.
Siis toisin kuin vaikkapa Inkojen, Dinosaurusten, Roomalaisten jne. aikakausia.
Lisäksi ihmettelyni keskittyy lähipiiriini eli Euroopan vaiheisiin.
Lähihistoriaa tarkastellessa (1900 luku) on pakostakin havaittava jatkuva länsimaiden halu kukistaa Saksa tavalla tai toisella.
Oliko Saksa keskellä Eurooppaa liian voimakas ko. vuosisadalla, että sen kimppuun käymistä jopa ihannoitiin?
Käytiinkö koskaan 1900 luvulla puolueetonta vuoropuhelua Länsi- tai muiden valtioiden aloitteesta Saksan kanssa?
Oliko Länsivaltojen ainoa päämäärä saada sotia Saksan kanssa?
Ja siten nujertaa se kerran toisensa perään?
I maailmansota ei loppunut Saksan armeijan antautumiseen, vaan kotiuttamiseen.
Saksan silloinen keisari Vilhelm II ajatteli vaan luopua typerästä sodasta, joka ei näemmä johtanut kenenkään voittoon.
Tämän jälkeen Länsimaat (Saksa oli lyönyt idässä venäläiset) päättivät tehdä kaikkensa, ettei Saksa enää nousisi.
Hyvin nopeasti kuitenkin muut Länsimaat ymmärsivät Saksan arvon teollisuudessa ja innovatiivisuudessa.
Siksi USA tai GB ei katsonutkaan enää maksattaa rauhanteossa määrättyjä mielikuvituksellisia korvauksia itselleen sopivaksi.
Ranska sen sijaan katsoi kärsineensä niin, että se ei antanut killinkiäkään anteeksi Saksalle, vaan laski korkoa korolle maksamattomista sotakorvauksista.
Lopulta kun Saksa pystyi maksamaan Ranskan vaatimat korot ja vähän lyhennystäkin, niin Ranskan johdolta paloi käämit ja se miehitti Reininmaan ja jopa Ruhdin teollisuusalueen.
Saksantasavalta (Weimar) ei kyennyt tosiaan tilanteessa enää maksamaan sille langetettuja maksuja, koska tärkein teollisuusalue oli miehitetty ja tuotanto Saksan kannalta pysäytetty.
Syntyi katkeruus Saksassa, jota kai Ranska halusikin ja Länsivallat myötävaikuttivat.
Samaan aikaan Ranskan Afrikan siirtomaissa alistaminen jatkui.
Saksan poliittinen kriisi johti demokratian häviöön.
Syntyi aivan liikaa paineita, joita parlamenttisessa demokratiassa ei voinut ratkaista.
Tilaus diktatuurille oli tehty!
NSDAP sai Saksan sekavien vaalien ja maailmaa ravistaneiden finanssikriisien kautta vallan.
Sen johtajan kaiketi jokainen tunteekin?
I maailmansodan rautaristinritari ja korpraali oli päässyt nyt salonkikelpoiseksi ratkaisijaksi ainakin Saksan asioissa.
No siitähän eteenpäin mentiin kohti II maailmansotaa. Taas kerran Saksa ja Ranska, nyt myös GB olivat synnyttämässä sitä.
Saksa kuitenkin löi ylimielisen Ranskan kuudessa viikossa. Huom. Ranska oli sodan jälkeen ns. voittajavaltioiden joukossa.
Ihmetyksen aiheisiin kuulunee tämäkin?
No nyt en jaksa enempää, mutta jatkoa voi seurata, jos sitä tulee ja jaksaa lukeaJ
-M-
Historia on toki täynnä tapahtumia, joiden loppu on ihmeellinen tai käsittämätön ja aiheuttaa sitä tutkivalle kysymysten sarjan.
Monesti käy niinkin, että tapahtuman lopputulos ei näytä ”sopivan” jatkumoon. Ikään kuin välistä jäisi jotakin pois.
Minun kysymykseni ovat siten erilaisia, että ne ovat ajalta jota on dokumentoitu hyvin kattavasti.
Siis toisin kuin vaikkapa Inkojen, Dinosaurusten, Roomalaisten jne. aikakausia.
Lisäksi ihmettelyni keskittyy lähipiiriini eli Euroopan vaiheisiin.
Lähihistoriaa tarkastellessa (1900 luku) on pakostakin havaittava jatkuva länsimaiden halu kukistaa Saksa tavalla tai toisella.
Oliko Saksa keskellä Eurooppaa liian voimakas ko. vuosisadalla, että sen kimppuun käymistä jopa ihannoitiin?
Käytiinkö koskaan 1900 luvulla puolueetonta vuoropuhelua Länsi- tai muiden valtioiden aloitteesta Saksan kanssa?
Oliko Länsivaltojen ainoa päämäärä saada sotia Saksan kanssa?
Ja siten nujertaa se kerran toisensa perään?
I maailmansota ei loppunut Saksan armeijan antautumiseen, vaan kotiuttamiseen.
Saksan silloinen keisari Vilhelm II ajatteli vaan luopua typerästä sodasta, joka ei näemmä johtanut kenenkään voittoon.
Tämän jälkeen Länsimaat (Saksa oli lyönyt idässä venäläiset) päättivät tehdä kaikkensa, ettei Saksa enää nousisi.
Hyvin nopeasti kuitenkin muut Länsimaat ymmärsivät Saksan arvon teollisuudessa ja innovatiivisuudessa.
Siksi USA tai GB ei katsonutkaan enää maksattaa rauhanteossa määrättyjä mielikuvituksellisia korvauksia itselleen sopivaksi.
Ranska sen sijaan katsoi kärsineensä niin, että se ei antanut killinkiäkään anteeksi Saksalle, vaan laski korkoa korolle maksamattomista sotakorvauksista.
Lopulta kun Saksa pystyi maksamaan Ranskan vaatimat korot ja vähän lyhennystäkin, niin Ranskan johdolta paloi käämit ja se miehitti Reininmaan ja jopa Ruhdin teollisuusalueen.
Saksantasavalta (Weimar) ei kyennyt tosiaan tilanteessa enää maksamaan sille langetettuja maksuja, koska tärkein teollisuusalue oli miehitetty ja tuotanto Saksan kannalta pysäytetty.
Syntyi katkeruus Saksassa, jota kai Ranska halusikin ja Länsivallat myötävaikuttivat.
Samaan aikaan Ranskan Afrikan siirtomaissa alistaminen jatkui.
Saksan poliittinen kriisi johti demokratian häviöön.
Syntyi aivan liikaa paineita, joita parlamenttisessa demokratiassa ei voinut ratkaista.
Tilaus diktatuurille oli tehty!
NSDAP sai Saksan sekavien vaalien ja maailmaa ravistaneiden finanssikriisien kautta vallan.
Sen johtajan kaiketi jokainen tunteekin?
I maailmansodan rautaristinritari ja korpraali oli päässyt nyt salonkikelpoiseksi ratkaisijaksi ainakin Saksan asioissa.
No siitähän eteenpäin mentiin kohti II maailmansotaa. Taas kerran Saksa ja Ranska, nyt myös GB olivat synnyttämässä sitä.
Saksa kuitenkin löi ylimielisen Ranskan kuudessa viikossa. Huom. Ranska oli sodan jälkeen ns. voittajavaltioiden joukossa.
Ihmetyksen aiheisiin kuulunee tämäkin?
No nyt en jaksa enempää, mutta jatkoa voi seurata, jos sitä tulee ja jaksaa lukeaJ
-M-
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.