MARIA EI OLE RASISTI

Maria Lohela, 30, on nuoren puolueen nuori toivo.

Kun hän saapui ensimmäisen kerran Turun perussuomalaisten syyskokoukseen 2007, pieni miesvaltainen porukka tiesi heti, että juuri tätä he olivat odottaneet.

Modernin näköistä, korkeakoulutettua naista, jolla on jalat maassa ja halu vaikuttaa.

Myös Lohela itse tunsi tulleensa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Jo vuoden päästä, syksyllä 2008, Lohela oli valittu sekä Turun kaupunginvaltuustoon että Perussuomalaisten nuorten ensimmäiseksi vara-puheenjohtajaksi.

Piireissä puhutaan, että tämä on vasta alkua – että Lohela olisi juuri sitä, mitä puheenjohtaja Timo Soinikin on odottanut: manttelinperijä.

Miau. Harmaaraitainen kissa hyppää kiipeilytelineelleen ja asettuu mukavaan asentoon olohuoneen ikkunan eteen. Toinen kissa, mustavalkoinen, tassuttelee keittiön suuntaan.

Maria Lohelan molemmat kissat on pelastettu kadulta.

"Olen hyväsydäminen ihminen. Haluan auttaa muita", Lohela naurahtaa ja rapsuttaa kissaansa.

Lohela vaikuttaa epäluuloiselta vierasta kohtaan, mutta syystäkin. Perussuomalaisista ei ole tiedotusvälineissä kerrottu kovin kilttiin sävyyn. Hyväsydämisyys ei ole se sana, joka heistä tulisi ensimmäisenä mieleen.

Lohelan asunnon parvekkeelta näkyy räntäinen metsä. Talon taakse jää toisenlainen näkymä: 1970-luvun harmaita lähiökerrostaloja. Tämä on suomalaista perusmaisemaa siinä missä pellonlaitaan ripotellut omakotitalotkin.

Turun Varissuo ei silti ole mikä tahansa lähiö. Sillä on maine.

Varissuolla on suorastaan tehtailtu henkirikoksia, ja yksi alueen kaduista, Pihkalankatu, on saanut aikoinaan lempinimekseen Murhakatu.

Nykyisin Varissuolla on koko maan tihein keskittymä maahanmuuttajia. Koko alueella heidän osuutensa on 30 prosenttia, tietyissä kortteleissa jopa 70 prosenttia. Se on huimasti enemmän kuin pääkaupunkiseudun lähiöissä. Perinteisesti täällä on asunut myös paljon romaneja.

Lohela ei puhu pahaa sanaa kotilähiöstään, ei tosin mitään erityisen hyvääkään. Mainitsee kuitenkin, että Varissuolla on taloja, joissa ei asu varmaan yhtään, "no miksi niitä nyt pitäisi kutsua, kantasuomalaisia".

Lohela ja hänen avomiehensä asuvat viihtyisästi omistusasunnossa Varissuon laidalla, turvallisen matkan päässä Pihkalankadulta. Talon rappu on juuri remontoitu.

Myös Lohelan koti on pidetty hyvässä kunnossa. Myyntikunnossa.

"Me asutaan Varissuolla, koska täällä on halpaa", Lohela sanoo suoraan.

Vaalien alla Lohela puhui ja kirjoitti blogissaan Varissuosta ja Turun maahanmuuttajista. Hän on muun muassa pohtinut, miksi maahanmuuttajien asuttamien kerrostalojen raput ovat niin epäsiistejä. Vastausta hänellä ei ole, mutta hän kysyy, johtuuko likaisuus asukkaiden vai kaupungin välinpitämättömyydestä. Vai molemmista?

Hän otti kantaa myös eläintensuojeluun. Yksi hänen vaaliteemoistaan oli lakkautuksella uhatun Turun eläinhoitolan puolustaminen, ja Lohela itse uskoo, että osa hänen äänistään tuli eläinsuojelijoilta. Myös vanhustenhoito kuuluu Lohelan repertoaariin.

Eläinsuojelu ja vanhukset voisivat olla vaikka demarin tai vihreän vaaliteemoja, mutta maahanmuuttajista eivät muut kuin perussuomalaiset juuri puhuneet viime vaaleissa.

Perussuomalaisilta meni Turussa läpi toinenkin ehdokas, Maarit Rostedt. Hän kuitenkin loikkasi kokoomukseen heti vaalien jälkeen.

Se oli aika kumma juttu. Rostedt tuli ehdokkaaksi ydinporukan ulkopuolelta ja väitti lähtiessään, että loikkasi Lohelan yhteistyökyvyttömyyden takia, vaikka he eivät edes ehtineet tutustua.

Näin voi käydä pienessä menestyspuolueessa. Sitä käytetään hyväksi. Kokoomuksen riveissä Rostedt ei olisi päässyt läpi.

Lohela tarjoilee kahvia ja viineriä.

Hän ei halua sanoa mitään Jussi Halla-ahosta, jota monet pitävät rasistina.

"En ota kantaa hänen puolestaan enkä häntä vastaan." Muutama myönteinen sana sentään: "Mielestäni hän [Halla-aho] on rohkea. Ihailen sellaisia ihmisiä."

Kun tulee puhetta Timo Soinista, Lohelan ääni pehmenee ja suu vetäytyy hymyyn.

"Soinilla on kyllä miellyttävä persoona."

Se oli vastaus kysymykseen, miten paljon Soini on vaikuttanut Lohelan puolueuran alkuun. Ei jää epäselväksi, että hänellä on ollut tärkeä rooli.

"En ole samaa mieltä kaikesta hänen kanssaan mutta suurista linjoista kyllä."

Joulukuussa Linnan jatkoilla Soinilta tiukattiin ties monennenko kerran puoluetovereiden pakolaisvastaisuudesta. Hän kuittasi kysymyksen sanomalla, että tänne ovat tervetulleita kaikki, jotka tulevat tekemään töitä.

"Tässä myös minun henkilökohtainen ajatteluni tiivistyy", Lohela sanoo.

"Ymmärrän ihmisten auttamisen, jos he ovat oikeasti hädässä, mutta turvapaikanhakijoiden määrä vain kasvaa."

Se on totta, mutta kasvaako se siksi, että huijareiden määrä lisääntyy?

"Kyllä näin uskon. Ideaalimaailmassa ihmisten hätään puututaan siellä, missä sitä on."

Lohela kertoo seuranneensa perussuomalaisten toimintaa muutamia vuosia, kunnes sitten päätyi henkilökohtaiseen ratkaisuun: hän liittyi puolueen jäseneksi.

"Tuli selkeästi sellainen tunne, että haluan antaa sen konkreettisen tuen."

Miksi?

"Muhun vetosi se, että he ovat tavallisen ihmisen asialla."

Lohela on aika varma, ettei hän olisi edes lähtenyt politiikkaan ilman perussuomalaisia. Jäsenyyttä seurasi kutsu syyskokoukseen. Ravintolan kerhohuoneessa oli toistakymmentä henkeä, vain yksi nainen Lohelan lisäksi.

Sen jälkeen kaikki eteni nopeasti: ehdokkuus kuntavaaleissa ja läpimeno.

Lohela sai 451 ääntä.

Olihan se yllätys.

Hän ei juuri ehtinyt tehdä vaalityötä toreilla, päivitti vain blo-giaan ahkerasti.

Lohela pääsi oitis myös varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisiin nuoriin, joiden jäsenmäärä kasvoi viime vuonna sadalla prosentilla (nyt heitä on 338). Nuorten tuoreen periaateohjelman mottoja on "maassa maan tavalla".

Lähiöiden nuhjuisissa tornitaloissa muhii ongelmia, joihin ei ole helppoja ratkaisuja.

Perussuomalaiset käyttävät usein sanaa hyssyttely, niin myös Lohela. Ja hän tietää, missä siihen eniten syyllistytään: Helsingissä.

"Helsingin kaunopuheet kuulostavat typeriltä. Ne ovat todellisuudesta irrallaan."

Lohelan mielestä maahanmuuttajien ongelmat pitäisi ratkaista paikallisella tasolla. "Ja silloin ei saisi takertua yleistyksiin. Pitäisi uskaltaa sanoa, keistä on kyse", hän sanoo.

Jos siis Varissuolla on tiettyjä taloja, joihin ongelmat keskittyvät, niistä on syytä puhua suoraan.

Yleisellä tasolla Lohela korostaa kahta asiaa: "Maahanmuuttajien pitäisi oppia kieli ja päästä töihin. Ihmisten mielenterveys ei kestä joutilaisuutta."

Maahanmuuttajien asumista Lohela sanoo ajatelleensa erityisen paljon, ymmärrettävää varissuolaiselta.

"Olen sitä mieltä, että jos on sosiaalisen asumisen piirissä, ei saisi olla valinnanvaraa paikan suhteen. Että maahanmuuttajaryhmät eivät saisi asua lähellä toisiaan, vaikka he sitä haluavat."

Tässä kyllä rajoitettaisiin jo ihmisen perusoikeuksia. Ja sisäministeriön teettämän tuoreen selvityksen mukaan maahanmuuttajat eivät välttämättä halua asua toisissaan kiinni. Suurin osa selvitykseen haastatelluista ei kaipaa naapurikseen edes oman kieliryhmän ihmisiä.

Ghettoutumisen syyt ovat monimutkaisia: esimerkiksi Varissuolla suuntaa antoi se, että kaupungin vuokratalot rakennettiin 70-luvulla suppuun.

Lohelan mielestä ei pidä tuijottaa pelkkiä tutkimuksia.

"Näen ja kuulen täällä asioita. Kyllä silläkin on merkitystä, vaikka ei olisikaan tutkimustietoa."

Lohela sanoo kavahtavansa kahta sanaa. Toinen on rasismi, toinen on äärioikeisto. Kumpikaan niistä ei sovi hänen kuvaansa perus-suomalaisista.

Millainen perussuomalainen hän sitten on?

Hän on kotoisin maalta, Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta. Se on pieni paikka, ja Lohela on saanut käydä siellä kodikasta kyläkoulua.

"Olisinko voinut saada turvallisempaa lapsuutta?"

Kotona Nivalassa keskusteltiin paljonkin politiikasta mutta ei niinkään puolueista, eikä Lohelakaan ole kannattanut aiemmin mitään puoluetta.

"Kokoomusta olen äänestänyt, ja voin sanoa, että en ole äänestänyt vihreitä."

Vasemmiston suuntaan kanta on selvä. Lohela ryhdistää selkäänsä.

"Äidinisä oli sotaveteraani eikä kauheesti punasesta väristä tykännyt." Voi kuvitella, että tutummassa seurassa hän sanoo tämän vielä reippaammin.

"Nivalassakin on perussuomalaisia", Lohela huomauttaa, ja se on tosiaan kiinnostavaa. Mikä perussuomalaisissa vetoaa pikkupaikkakunnilla, kun maahanmuuttajista ei ole puheenaiheeksi?

"Kaupunkien ulkopuolella perussuomalaiset ovat vedonneet nukkuviin, näihin vähäosaisiin, vai miten heitä pitäisikään kutsua."

Maaseudulla perussuomalaiset vetävät esiin EU-kriittisyyden. Sillä on hyvä erottua muista puolueista.

Lohela suhtautuu tähän myötätunnolla: "Maailma on niin suuri. Se hämmentää ihmisiä."

Hän itse saa leipänsä kansainvälisyydestä: hän on opiskellut kieliä ja on töissä käännöstoimistossa. Hän on ollut pitkiä aikoja ulkomailla, vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja sen jälkeen Kanadassa ja Irlannissa. Suomeen hän palasi päästyään Turun yliopistoon opiskelemaan 22-vuotiaana vuonna 2001.

Aivan äskettäin Lohela kävi Intiassa, jossa hänen avomiehensä on työkomennuksella. "Ihmiset siellä ovat köyhiä, mutta melkein kaikki tekevät jotakin työtä. Heillä on elämässään jokin tarkoitus. Siinä on jotakin sellaista asennetta, olisiko se ahkeruutta, nöyryyttä?"

Matka herätti paljon ajatuksia.

"Täältä käsin ei voi mennä sanomaan mitään heidän elämästään. Ihmisen onnellisuus voi olla sitä, että on se yksi huone, jossa asua."

Käydäänpä vielä Lohelan blogissa. Onko hän sielläkin yhtä demarimaisen pehmeä?

Lohela on vastikään herätellyt keskustelua Suomen somalialaisista, jotka käyvät välillä Somaliassa.

"Somalialainen turvapaikanhakija voi saada Suomesta turvapaikan teknisen esteen takia, jollainen voi olla esimerkiksi matkustusyhteyden puute", Lohela kirjoittaa. Hän siteeraa Turun Sanomien juttua, jossa turkulainen Wali Hashi kertoo vierailusta entisessä kotimaassaan. Halin mukaan Somalian merirosvot ovat tavallisia perheenisiä.

Ja näin blogissa kommentoidaan:

"Hmm. Hashi voi siis vierailla avoimesti valtiossa (jos sitä nyt valtiona voi pitää), jonne taparikollisen ihmisyksilön karkottaminen on vuosien prosessi ja KHO-keissi. Jokin ei nyt täsmää."

"Kaikki asioita vähänkään seuraavat tietävät, ettei yhteyksien puute ole mikään todellinen syy olla palauttamatta somaleita takaisin Somaliaan. Suomi ei halua palauttaa somaleita takaisin, koska silloin poliittisen eliitin utopia monikulttuurisesta Suomesta toteutuisi hitaammin."

"Somalien kulttuuri on huonompi kuin suomalaisten kulttuuri, minkä voi todeta jo ihan empiirisesti tutkimalla Suomen ja Somalian historiaa, erilaisia tilastoja, kehitystä."

No, näitähän nyt saa lukea mistä tahansa nykyään. Mutta blogikirjoittajista monet ovat Lohelan äänestäjiä.

Perussuomalaiset ovat avanneet keskustelun padot. Maahanmuuttoa kohtaan esitetään julkisestikin yhä kovempia kantoja.

Mitä nouseva poliitikko siitä ajattelee? "Keskustelu ei ole ainoastaan perussuomalaisten käsissä, eivätkä perussuomalaiset ole siinä asemassa, että he pääsisivät tekemään päätöksiä", Lohela toteaa.

Toisin sanoen hän pesee kätensä.

"En usko, että omat puheenvuoroni nostattaisivat rasismia."

Räntäinen Varissuo jää odottamaan, mitä lama tuo tullessaan.


Turun Varissuolla asuva Maria Lohela, 30, on kotoisin Pohjois-Pohjanmaan Nivalasta. Elää avoliitossa, ei lapsia. Työskentelee käännöstoimistossa.

Lohela valittiin viime vaaleissa Turun kaupunginvaltuustoon perussuomalaisten listalta, ja hän on myös Perussuomalaisten nuorten 1. varapuheenjohtaja.