Jo aivan pienenä tunsin olevani kuin eri planeetlta mihin nähden,joku vain kertoi sisälläni että aika pinnallista elämä on täällä.
No kaikki kuviot tuli läpi käytyä ,koulu naimisiinmeno, ero,nyt kyllä tunnen olevani omillani mutta kanssaihmiset eivät ymmärrä,tätä viimeisintä ratkaisuani,eikä sen oikeastaan ole väliä koska nyt tunnen todella eläväni,ratkaisu oli lopulta helppo tehdä,joskin kyllä välillä itkettää mennä yksin nukkumaan,mutta onneksi on hyviä ystäviä jotka jaksavat kuunnella kuunnella ja kuunnella.Ja ennenkaikkea Hän joka on olemassa ,joskaan ei joka päiväisessä elämässäni kiitos siitä:)
No kaikki kuviot tuli läpi käytyä ,koulu naimisiinmeno, ero,nyt kyllä tunnen olevani omillani mutta kanssaihmiset eivät ymmärrä,tätä viimeisintä ratkaisuani,eikä sen oikeastaan ole väliä koska nyt tunnen todella eläväni,ratkaisu oli lopulta helppo tehdä,joskin kyllä välillä itkettää mennä yksin nukkumaan,mutta onneksi on hyviä ystäviä jotka jaksavat kuunnella kuunnella ja kuunnella.Ja ennenkaikkea Hän joka on olemassa ,joskaan ei joka päiväisessä elämässäni kiitos siitä:)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luettuani viestisi,huomasin että myös minulla on mennyt osittain samaa rataa.
Tunnen olevani varttunut(vanha)ja yksinäinen,nukkumaan meno ei kylläkään ongelma,vaan ajankäyttöni sitä ennen...?
Myös minulla "ystävä"joka ei läsnä....?.(kiitos vai kirous?)Ollut jo 14v!!?
Sydämessäkin osittain.
Aika pitkä aika tuo 14 v,mikä siinä kiikastaa?
Minulla on vasta vuoden vanha ihana ystävä joka soittaa juuri silloin kun on todella vaikeaa,nyt en kyllä ole kuullut 2kuukauteen mitään:::Nyyh,mutta vahva tunne että olemassa Hän on....ja ehkä joskus mutta kiirettä ei ole pitää nyt vaan elää...Elämän sietämätön keveys..
Yö on jo pitkälle ehtinyt ,väsyttääkin.
Jaa ettäkö 2kk oi voi, aika pitkä aika ootella.Minulle on kyllä soiteltu lähes päivittäin.Eilen viimeksi.
MUTTA tavannut en, kuin joskus toissa kesänä.
Asuu n 1,5 km päässä.Ettäkö kiikastaa,no arvaa..?
Vakavasti en ota tätä suhdetta.Leikki leikkinä....Kukaan ei ole korvaamaton on mottoni. Enkeli minäkin...Öitä sinulle...sekä kaikkea hyvää.Lue myös rivien välit...!
Varmaan jo 5 vuotta siitä kun TV-esitti dokumentin jonka nimi oli Lumienkeli(t)..se oli surullinen tarina tv-toimittajasta joka etsi erästä Mariaa Inkerinmaalta. Monien ajelujen jälkeen hän löysi Marian Kupanitsan hautausmaalta-lumienkelinä. Tarina kaunis, jopa liikuttava-se tuli taas mieleeni nimimerkistäsi. Ja samoin mieleeni ne Inkerin vanhukset jotka niissä kylmisssä mökeissä asuvat. Eli tälläisiä ajatuksia tuli lumienkelistä.
kuin minun tarinani ;)
joskus luulin jumalan laittaneen minut tänne tutkimaan millaista on olla ihminen .
kaikenlaista on sattunut
elämä on itseasiassa ihanaa
voima turva tulee taivaasta
terveisin Pekka
Minä olen kohta kuollut tähän pahaan syöpääni.Toivottavasti sinulla lumienkeli,on vain maallisia vaivoja jotka paranevat.....
Kohta Enkelille: Olen kuitenkin vakuuttunut siitä ettei tämä ole ainoa elämä jota täällä vietämme,tämä on vain yksi kasvussa suurempaan tehtävään joka meitä odottaa....
mietin:tässäkö oli minun elämäni? Rappeudun hitaasti. Ilo on hakusalla vaikka joulu tulla jollottaa..
Jumalakin tuntuu olevan niin etäinen. Voimia sinulle "Kohta enkeli".
Voimia ja enkeleitä teille molemmille "kohtaenkeli ja lenamaria"en missään tapauksessa väheksy teidän oloanne haluan lähettää teille PALJON RAKKAUTTA.
Olin rukoillut kesästä alkaen,että näkisin tämän Joulun vielä perheeni kanssa.
Näin kävi.Rukoilin teille tuntemattomille myös armoa josta nykyään niin vähän puhutaan.
Rakkautta ja armoa teille myös.
Minulla varmasti viimeiset hetket pian käsillä,mutta henkimaailmasta on annettu kaiken aikaa rauhallisuutta,joka ei ole täältä kotoisin.
Kiitän teitä hyvistä ajatuksistani ja tavatkaamme toisella puolella jos aikaa ei enää täällä ole!
Meille kaikille ihmis poloille tulee kerran tuo sama tilanne,elämämme täällä on rajallista.
Joidenkin elämän lanka katkeaa niin äkkiä etteivät ehdi sitä edes huomata.
Sinä tunnuit hyvin rauhalliselta vaikeasta sairaudesta ja ehkä kivuistakin huolimatta.
Jostakin olit ammentanut voimasi.....Ajattelen tilannettasi,kaikkea hyvää sinulle ,jos vielä luet tämän.
En tiedä yhtään montako päivää tai viikkoa elän.Syöpäni on paha.Hoidot kovimmat ja lopun elämän ja sivuoireet:kaikki! Olen ihan kalju ja en voi mennä enää ulos.Istun.Käyn sängylle kääntyilemään.Ajattelen.Luen hetken.Olen jo toisella puolella usein.Rukoilen kilteille ihmisille armoa ja kaikkea hyvää.En ole katkera mistään.On ihana katsella ja kirjoittaa se vähän mitä voin.Rukoilkaa toistenne ja itsenne puolesta!Se tekee lähdöstäkin niin paljon helpomman.Kiitos!
"Toistemme eestä rukoilemme, siks' kunnes kohdataan..."
Vie Jeesukselle terveisiä minulta, sitten kun aikasi on mennä. Perästä tulen varmasti.