Jos puhutaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta, niin voisin esittää kyseiselle kolmikolle ns. antikolmion, eli yhdistelmän joka ei koskaan toimi: Uskonto, Tieto, Järki - ne ne eivät koskaan kohtaa
Uskonto Tieto Järki
Exmoro
4235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toivon, että selvennät mitä tarkoitat.
Usko, toivo ja rakkaus ovat uskonnolliset perushyveet.
Oikea uskonto perutuu sekin tietoon, mutta ilmoitusten kautta saatuun ja kokemusperäiseen tietoon, joka on erilaista kuin loogisesti välttämättä todeksi osoitettava tieto.
Järki on logiikkaa, josta on erotettava viisaus. Viisaus on mm. oikeita valintoja.
Mitä tarkoitat, etteivät uskonto, tieto ja järki kohtaa? Niiden tulee olla sopusoinnussa, mutta kunkin rajallisuudet on otettava huomioon. Joudumme olemaan uskomusten varassa tietojemmekin kohdalla eikä järkemme riitä kovinkaan pitkälle.
Jos ihminen haluaa hakea jotain uskonnollista totuutta, niin sitä ei löydy jos samaan kauppaan pitäisi saada vielä tietoa ja järkeä. Uskonto ei perustu järkeen eikä perusteltavaan tietoon, vaan luuloon ja muiden kehittämiin teorioihin. Ihmisestä kaikki uskonnot ovat lähtöisin - en minä vaan ole tietoinen, että Jumala olisi tullut tänne kertomaan mihin pitää uskoa, vaikka joku niin väittäisikin.
vaikka nyt sanot näin: "...en minä vaan ole tietoinen, että Jumala olisi tullut tänne kertomaan mihin pitää uskoa, vaikka joku niin väittäisikin."
Ei toisen ihmisen väitteisiin tarvitse nojautua, vaan voimme saada Hengen todistuksen aidoista ilmoituksista Jumalalta.
Todistuksen saamisestani:
Kun aloin lukea 2. Nefin kirjaa, sen syvällinen sisältö puhutteli minua.
Jakeessa 2. Nefi 2:25 sanotaan: "Aadam lankesi, jotta ihmisiä voisi olla, ja ihmiset ovat, jotta heillä olisi ilo."
Jae 26: "Ja Messias tulee ajan täyttyessä lunastaakseen ihmislapset lankeemuksesta. Ja koska heidät lunastetaan lankeemuksesta, heistä on tullut ikuisesti vapaita, niin että he erottavat hyvän pahasta, toimimaan omasta puolestaan eikä olemaan toiminnan kohteena, lukuun ottamatta lain rangaistusta sinä suurena ja viimeisenä päivänä niiden käskyjen mukaisesti, jotka Jumala on antanut."
Jae 27. "Sen vuoksi ihmiset ovat vapaita lihan mukaisesti, ja heille on annettu kaikki, mikä on ihmiselle tarpeen. Ja he ovat vapaita valitsemaan vapauden ja iankaikkisen elämän kaikkien ihmisten suuren Välimiehen kautta, tai valitsemaan orjuuden ja kuoleman Perkeleen orjuuden ja vallan mukaisesti, sillä hän pyrkii siihen, että kaikki ihmiset olisivat yhtä kurjia kuin hän itse."
Käytännölliseen filosofiaan kuuluneen etiikan peruskurssin aikana olin saanut oivalluksen vapaan tahdon merkityksestä. Olemme vapaita valitsemaan suhtautumisemme. Ainakin osasin välttää sitä, että ennakkoasenteet määräisivät kokonaan suhtautumiseni, vaikka en täysin vapaa niistä ollutkaan.
http://www.mormon.org/welcome/0,6929,403-19,00.html
Nämä ovat sinulle varmaan tuttuja kohtia:
"Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne."(Jaak. 1:5-6)
Mormonin kirjasta sanotaan näin:
"Ja kun te nämä saatte, minä kehottaisin teitä kysymään Jumalalta, iankaikkiselta Isältä, Kristuksen nimessä, eivätkö nämä asiat ole totta; ja jos te kysytte vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, hän ilmoittaa niistä totuuden Pyhän Hengen voimalla." (Moroni 10:6)
Jotakin näissä kolmessa kuitenkin on yhteistä: millään niistä ei voi saavuttaa "täyttä varmuutta" asioista.
Uskonnon ja uskonnon ydin on juuri siinä, että se tavoittaa asioita, joista emme voisi muuten tietää.
Tieto voi olla subjektiivista tai objektiivista. Sekin, mikä katsotaan objektiiviseksi tiedoksi, muuttuu aikojen kuluessa ja esim. eri tieteenteorioiden mukaan. Tieto voi olla informaatiota, jota syötetään eri lähteistä, ja jonka pitäminen totuutena vaatii aina eräänlaiseen uskoon perustuvaa valintaa. Tieto voi olla myös osaamista, joka lienee aina suhteellista.
Järki puolestaan on ajattelukykyä. Usein järki ja tunteet asetetaan vastakkain, samoin usko ja tunteet. Järkeä ei ole kaikille suotu yhtä paljon.
Kyllä usko, tieto ja järki kohtaavat ihan yksityisessä pienessä ihmisessä. Ne ovat osittain erillisiä, osittain päällekkäisiä keinoja, joilla ihminen pyrkii hahmottamaan ulkopuolista ja sisäistä maailmaansa. Ne ovat myös ihmismielen eri ulottuvuuksia, joihin lisäisin vielä ainakin tunteet ja kauneudentajun.