Kyllä on nyt aivan selvää, että perussuomalaisten höveliä maahanpääsyä vastustava asenne tehoaa Suomen kansaan ja tuo koko ajan puolueelle lisää kannatusta.
Suomalainen pitää sellaista puoluetta turvallisena, joka vastustaa maamme joutumista elintaso-keinottelijoiden, mellakoiden, yhteenottojen, muslimi-riehunnan tai jopa terrorismin tyyssijaksi. Asia on niin vaarallinen ja niin iso, että ymmärrän hyvin, että kunnon Suomen kansa haluaa näyttää tukensa perussuomalaisten pyrkimyksille. Tänne eivät kuulu henkilöt, jotka tänne eivät sovi.
Ministeri Thors katsotaan maanpetturiksi.
Suomalainen pitää sellaista puoluetta turvallisena, joka vastustaa maamme joutumista elintaso-keinottelijoiden, mellakoiden, yhteenottojen, muslimi-riehunnan tai jopa terrorismin tyyssijaksi. Asia on niin vaarallinen ja niin iso, että ymmärrän hyvin, että kunnon Suomen kansa haluaa näyttää tukensa perussuomalaisten pyrkimyksille. Tänne eivät kuulu henkilöt, jotka tänne eivät sovi.
Ministeri Thors katsotaan maanpetturiksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
peruSS:ää kiinnostakkaan?
Suomen Mamu Puolue = SMP = peruSS?
Tekstistäsi käy ilmi, että olet kykeneväinen itsenäiseen ajatteluun ja se, että olet isänmaallinen. Nostan hattua Sinulle.
Vartijat vähentäneet häiriöitä Berliinin ongelmakouluissa
1.2.2009 22:00
A A Ilkka Ahtiainen
Helsingin Sanomat
CHRISTIAN T. JOERGENSEN
Vartija Manfred Weber (vas.) varmistaa koulun turvallisuutta Thomas More -koulussa Berliinissä.
berliini. Kaksi tyttöä, joista toinen huivipäinen, yrittää sisään Thomas Morus -kouluun. Vartija Manfred Weber pysäyttää heidät. "Minne matka?"
Tytöt kertovat haluavansa mennä moikkaamaan kavereitaan.
"Ei onnistu. Teillä on koulupäivä ohi, ja säännöt ovat sellaiset, että koulun jälkeen sisälle ei ole asiaa."
"Bitte, bitte!" tytöt anelevat.
Englantilaisen valistusfilosofin Thomas Moren (latinaksi Morus) mukaan nimetty koulu on yksi niistä 16:sta Berliinin Neuköllnin kaupunginosan kouluista, jotka runsas vuosi sitten päättivät turvautua yksityisen vartiointiliikkeen palveluksiin.
"Tilanne alkoi mennä mahdottomaksi. Välitunnit olivat yhtä mellakkaa, kun ulkopuolelta alkoi tulla 'vierailijoita' koulun pihamaalle", sanoo johtajaopettaja Volker Steffens.
Vierailijat olivat joidenkin oppilaiden vanhempia sukulaisia tai kavereita, Steffensin mukaan toimettomia maahanmuuttajanuoria, joille tappelunnujakat toivat virkistystä tylsään päivään.
Neukölln tunnetaan Berliinin ongelmakaupunginosana, jossa joka neljäs asukas on maahanmuuttajataustainen, useimmiten myös työtön.
Thomas Morus -koulu puolestaan lukeutuu ongelma-alueen peruskouluihin (Hauptschuleen), Saksan sekalaisen koulujärjestelmän alimpaan kastiin.
Varsinkin suurkaupungeissa ne ovat saaneet ikävän leiman; niillä on liikanimi Restschule, ylijäämäkoulu. Näissä 5.–9.-luokkalaisten kouluissa oppilaiden enemmistö on maahanmuuttajien lapsia. Esimerkiksi Thomas Morusissa 80 prosenttia on ulkomaalaisia, jotka edustavat 40:tä kansallisuutta.
Sopeutumisongelmat ja järjestyshäiriöt ovat saavuttaneet viime vuosina sellaiset mittasuhteet, että Neuköllnissä opettajien ja virkamiesten ei ole enää tarvinnut harrastaa poliittista korrektiutta.
Johtajaopettaja Steffens tilittää avoimesti maahanmuuttajien "alaluokasta", "puuttuvasta henkisestä kapasiteetista" ja perheistä, joissa "Allah on pomo".
Opettajien käsityksen mukaan monet oppilaat elävät kovassa henkisessä paineessa, joka syntyy kodin uskonnollisten perinteiden ja koulun tarjoaman vapauden ristiriidasta.
"Lapsi tai nuori joutuu pelkäämään, että joutuu erilleen perheestään, minkä jälkeen jäljellä ei ole mitään", sanoo Bettina Engel, yksi koulun opettajista.
Engel kertoo oppilaastaan, jonka äiti lähetti vuodeksi Libanoniin isänsä luo oppimaan kunnollisen musliminaisen elämää.
Neuköllnissä koko ikänsä asunut Engel kuvaa työtään enemmän sosiaalityöntekijän kuin opettajan työksi.
Järjestyshäiriöt ovat vähentyneet Thomas Morus -koulussa vartijoiden tulon myötä.
"Ulkopuoliset eivät edes enää yritä sisään", Volker Steffens sanoo.
Alun perin päätös vartiointifirmaan turvautumisesta oli kuitenkin vaikea ja syntyi vasta tiukan äänestyksen jälkeen.
"Päätös merkitsi tietyistä kuvitelmista luopumista. Ei kukaan oikeastaan halunnut, että koulusta tulee linnake niin kuin jossain Amerikassa."
Opettajakunnassa kukaan ei usko, että vartijapalveluista voitaisiin luopua. Rauhattomuuden taustasyyt, esimerkiksi maahanmuuttajien työttömyys, eivät Berliinissä suinkaan ole vähenemään päin.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Vartijat vähentäneet häiriöitä Berliinin ongelmakouluissa/1135243204697
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Vartijat vähentäneet häiriöitä Berliinin ongelmakouluissa/1135243204697