Pakko uskoa!

Kodittomuus ja köyhyys ovat kasvussa Yhdysvalloissa, viimeaikaiset uudet tiedot osoittavat. Kehityssuunnalle ei ole näkyvissä muutoksen merkkejä. Noin 30 prosenttia yhdysvaltalaisista elää köyhyysrajan tuntumassa ja/tai vaarassa pudota köyhyyteen. Kasvavat määrät kaupunkeja, kuten esim. Los Angeles, Seattle sekä Atlanta, ovat tehneet kodittomuudesta rikoksen. Seuraavassa artikkelissa Jay Shaft kirjoittaa asuinkaupunkinsa tilanteesta sekä koko Yhdysvaltain tilanteesta yleensä.

Näen kun kaukana Yhdysvalloista ruumissäkkejä täytetään, mutta ei niinkään kaukana näen myöskin ruumiita. Kävelin paikallisessa puistossa eräänä päivänä ja se näytti erehdyttävästi keskitysleiriltä keskellä massamurhatapahtumaa.

'
Kaikkialla kaupungissani jossa asun, sekä maanlaajuisesti, on köyhyys ja kodittomuus lisääntynyt 35-45% prosentilla.
'

Ihmiset elivät ryysyisissä vaatteissaan lian peittäminä. Ainakin 20 ihmistä liikkui kainalosauvoilla, osaa heistä oli sidottu siteillä, joillakin heistä oli jopa avoimia haavoja, joita ei oltu hoidettu laisinkaan. Kaikki heistä olivat nälkäisiä ja suurin osa heistä oli sairaita.

Kaikkialla kaupungissani jossa asun, sekä maanlaajuisesti, on köyhyys ja kodittomuus lisääntynyt 35-45% prosentilla. Kaikki tämä on tapahtunut kahdessa viime vuodessa, vuotena 2002 ja vuoden 2003 kuutena ensimmäisenä kuukautena köyhyys lisääntyi eniten.

Kehityssuunnalle ei ole näkyvissä muutoksen merkkejä. Noin 30% prosenttia yhdysvaltalaisista elää köyhyysrajan tuntumassa ja/tai vaarassa pudota köyhyyteen. Monet eivät yksinkertaisesti saa hankituksi ruokaa laisinkaan ja he elävät epätoivon sekä nälkiintymisen rajamailla.

Olen puhunut ihmisille jotka pyörittävät ruokapankkeja, soppakeittiöitä ja kodittomien suojapaikkoja. Monissa paikoissa (Day Star, Catholic Charities, St, Vincent De Paul, jne.), joissa olen käynyt, kertovat ylläpitäjät kodittomien määrän lisääntyneen.

Kaikkein hämmästyttävintä on nähdä kodittomia ja nälkäänäkeviä lapsia, jotka elävät ökyrikkaiden asuinalueen lähistöllä!!!!! Juuri täällä ”humanitaarisessa” Amerikassa.

Tämä maa on pistämässä yhä enemmän ja enemmän ihmisiä kodittomuuden ja epätoivoisen köyhyyden rajamaille, kun taas toiset elävät täysin pohjattoman toivottomissa elinolosuhteissa. Kaikki mitä [yhdysvaltalaisten] tarvitsee tehdä, on katsoa ympärilleen, aukaista silmänsä nähdäkseen nälkäisten ja puutteenalaisten armeijat.

Olen nähnyt lisääntyvissä määrin lapsia ja perheitä kadulla, ruokintakeskuksissa ja ruokapankeissa. Ajatelkaapa, miten maailman rikkain maa maailmassa antaa tämän tapahtua omille kansalaisilleen. Se on sairasta.

Yhdysvallat on maailman kehittyneiden teollisuusmaiden yksi kaikkein pahimmista tapauksista, mitä tulee lukutaitoon.

Monet ns. maailman kolmansista maista antavat paremmat mahdollisuudet kansalaisilleen, mitä tulee lukutaitoon, kuin upporikas USA, viimevuotiset tilastot osoittavat.

Olemme ajamassa maatamme kolmansien maiden suohon. Rikkaat ostavat sillä aikaa lisää ökymobiileja kuten SUVeja (self indulgent ubiquitous vulture mobiles), ja isompia taloja portteineen, jotka on suunniteltu pitämään köyhät poissa pihapiiristä.

60% prosenttia kaikista kodittomista on yksinhuoltajaäitejä lapsineen.

Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että Yhdysvallat tuottaa kodittomia paljon suuremmissa määrin kuin on edellä ajateltu. Kodittomuusilmiön luonteen vuoksi sitä on erittäin vaikeaa tarkkaan arvioida 100% prosentin tarkkuudella. On kuitenkin tärkeämpää tietää, miten kodittomuusongelma voidaan ratkaista kuin saada tietää kodittomien tarkka lukumäärä.

Kasvavat määrät kaupunkeja, kuten esim. Los Angeles, Seattle sekä Atlanta, ovat tehneet kodittomuudesta rikoksen. Yli 60 kaupunkia Yhdysvalloissa on kieltämässä kerjäämisen, kadulla nukkumisen, yli tunnin istumisen bussipysäkin suojassa tai parkkipaikan läpikulkemisen jollei kyseinen henkilö omista autoa.

Vuonna 2002 Yhdysvaltain kaupunginjohtajien kokous ilmoitti 19% prosentin kasvusta kodittomien suojapaikkojen kysynnässä 25 eri tarkkaillussa kaupungissa. Perheiden tekemät pyynnöt suojapaikoista oli vat kasvaneet 20% prosenttia.

Vuonna 2002 keskimäärin 30% prosenttia suojapaikkoihin tulleista avunpyynnöistä evättiin ja siten saatettiin 38% prosenttia perheistä takaisin kadulle. 60% prosenttia kaikista kodittomien suojapaikoista oli käännyttänyt perheitä takaisin kadulle koska niillä ei ollut tarvittavia resursseja majoitukseen.