Hallituksen vipuvarsivaikutus infraan

Hallitus roiskii pitkällä vipuvarrella elvytysmiljoonia sinne sun tänne ympäri Suomea.
Valtiovarainministeri Katainen vakuuttaa näin saavansa aikaan mahdollisimman hyvän vipuvarsivaikutuksen infrastruktuuriin satsaamalla ja työnantajien Kela-maksun poistamalla.

Työnantajan kela-maksun poistaminen merkitsee noin 1,1 miljardin euron supistusta sosiaaliturvan rahoitukseen.

Hallituksen elvytyspaketti lisää valtion menoja 1,2 miljardia euroa.

Eli suurinpiirten saman verran kun kansallinen vuoden maataloustuki (60 % 1.9 miljardista eurosta). Elvytyspaketti jakautuu useammalle vuodelle toisin kuin maatalouselvytys-vuositukiainen.

Hallituksen elvytyspaketti sisältää juuri niitä toimenpiteitä, mihin valtion kuuluisi verorahoja käyttää - ihan normaalisti - infrastruktuurin ylläpitoon eli perusradanpidonparantamista, lentoasemien korjausta, koulujen korjausta, öljyntorjunta-aluksen korjaus, työvoimapol. koulutus ja starttiraha, ammatillinen koulutus jne.

***


Pienituloisia 708 000 vuonna Suomessa vuonna 2007

Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007. Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.

Pienituloisiksi määritellään henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot kulutusyksikköä kohden olivat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta mediaanitulosta.

Pienituloisissa perheissä on 155.000 lasta.

***

Kovin jäi mitättömäksi Sata-komiten esitys sosiaaliturvan asiantuntijan mielestä. Sosiaaliturvan uudistamiseen ei ministeri Kataisen vipuvarsiroiskinnoista euroja liikene.

***

Professori: Sata-komitean esitys ei riitä

Sosiaaliturvan asiantuntija, Lapin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkanen pitää Sata-komitean esitystä riittämättömänä.

Suikkasen mukaan mietinnössä kiinnitetään huomiota yksittäisiin uudistuksiin, mutta laajempi reformi jää puuttumaan.

Sata-komitean rahoitus- ja kannustavuusjaostossa vaikuttanut Suikkanen huomauttaa, että Suomen nykyinen sosiaaliturva on luotu 1960- ja 70-luvuilla, eikä sille ole tehty suurta laadullista kehitys- ja uudistustyötä.

Suikkasen mielestä Sata-komitean raportti uhkaakin sulkea sosiaalipolitiikan kehittämisen tuleviksi vuosiksi.

Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen sopima työnantajan Kela-maksun poistuminen merkitsee Suikkasen mukaan noin 1,1 miljardin euron supistusta sosiaaliturvan rahoitukseen.

Professori huomauttaa, että rahat on näin ollen otettava budjettirahoituksesta, mikä puolestaan vie pohjaa pois suuremmilta rakenteellisilta uudistuksilta.

Suikkanen huomauttaa myös, että ansioturvasta sopiminen on annettu vahvemmin työmarkkinajärjestöjen käsiin ja viety pois komitealta itseltään.

Professori pelkääkin, että perusturvan ja ansioturvan uudistaminen ei tapahdu synkronoidusti. Suikkasen mielestä tämä näkyy Sata-komitean esityksissä. Esimerkiksi kansaneläkkeitä korotetaan vain 500 - 600 euroon, kun Suikkasen mielestä pitäisi puhua noin tuhannen euron vähimmäiseläkkeestä.

- Silloin perusturvan ja ansioturvan tasoa todella lähennettäisi, Suikkanen sanoo.

Suikkanen huomauttaa myös, että mikäli esitystä ei sidota aikatauluihin, se uhkaa jäädä periaatteelliseksi.

- Tietyllä tavalla se vesittää sen lähtökohtia, Suikkanen sanoo.
YLE Uutiset

***

Mahtavana uudistuksena ministeri Vanhanen esitteli TV:ssa 100 euron korotusta peruseläkkeeseen, ennenkuulumattoman erikoista.
Kun 500 euron eläke nousee 600 euroon inflaation ja taitetun indeksin laukatessa, ei se ole riittävä korotus, ei se ole veret-seisauttava korotus.

Pelkästään kansanedustajien verottomat kulukorvaukset ylittävät mennen tullen peruseläkkeen korotettunakin. Kansanedustajien ja ministerien omat palkankorotukset ovat toista luokkaa 8tuhansien eurojen palkkoihinsa) kuin 500 euron eläkkeen korotus 100 eurolla.

Suomesta puuttuu eläkekatto tai eläkepalkkakatto, joka on muissa EU-maissa. Näin ministerit ja kansanedustajat mahdollistavat itselleen jättisuuret eläkkeet.

Naurettavalta kuulosti ministeri Vanhasen vakuuttelu mahtavasta sadan euron korotuksesta surkean pieneen peruseläkkeeseen.

Miksi eläkkeitä ei sidota elinkustannusindeksiin, jotta niiden ostovoima säilyisi?
Ylisuurista eläkkeistä tulee Suomessa päästä eroon eläkekatolla tai eläkepalkkakaton avulla.
Koko eläkepolitiikkaan pitäisi saada kokonaisvaltaista järkevää näkemystä, siinä ei vipuvarsailu auta.

***

Tiedämme, että valtiovarainministeri Kataisen linja on ollut "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Tiedämme, että tuo linja on poikinut 708.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää suomalaista. Tuo linja on poikinut valtavan eriarvoisuuden ja kansan jakaantumisen kahtia.

Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - ei siis köyhimpään kotitalouteen - verrattuna (professori Matti Tuomala, tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt)

Hallituksen ohjelman toteutumista ja toiminnan onnistumista arvioimme sen mukaan, miten toiminta on vaikuttanut huono-osaisten aseman parantamiseksi. Voimme sanoa, että hallitus on täydellisesti epäonnistunut.

Suomessa on ennennäkemättömän suuret tuloerot, valtava köyhyys (708.000 köyhää), pitkät leipäjonot ja paljon asunnottomia tai ahtaasti asuvia. Toimeentuloturvaa on huono ja sitä paikataan hyväntekeväisyysjärjestöjen ruoka-avulla. Ilman tuota ruoka-apua monet suomalaiset näkisivät jatkuvaa nälkää - ehkä osa jopa kuolisi nälkään.

Kaikkien kannattaa katsoa huomenna TV:sta MOT.

***

TV1: 2.2.2009 klo 20.00
MOT: KöYHäT JONOON

Tapio Niskakangas elää muutaman sadan euron palkalla, koska häneltä evättiin peruspäiväraha. Illan MOT kertoo, kuinka hyvinvointivaltio Suomi unohti köyhät kansalaisensa.

Sosiaaliturvan uudistus ratkoo keskiluokan pulmia. Kun lama syvenee, yhä useampi köyhä suomalainen hakee sosiaaliturvaa leipäjonoista.

Lehdenjakaja Tapio Niskakangas elää muutaman sadan euron palkalla, koska häneltä evättiin peruspäiväraha. Entinen toimitusjohtaja Kari Pekonen elää asunnottomana minimityöttömyyspäivärahalla – käteen jää alle 400 euroa kuussa. He ja tuhannet muut pärjäävät leipäjonon varassa.

Suomalainen vähimmäisturva on niin pieni, että sen varassa olevista suurin osa elää köyhyysrajan alla. Missä vaiheessa hyvinvointivaltio-Suomi unohti köyhimmät kansalaisensa? Millaista on elämä silloin, kun yhteiskunnan turvaverkko ei kanna?

SATA-komitean piti pohtia myös, miten köyhyyttä vähennettäisiin. Työmarkkinajärjestöt päättivät toisin.

Illan MOT pureutuu suomalaiseen köyhyyteen, joka on laajempaa ja syvempää kuin enemmistö ihmisistä arvaakaan.

Toimittaja: Kati Juurus
Ohjelma uusitaan tiistaina 3.2. ja perjantaina 6.2.

***

Sata-komitea on työnsä tehnyt. Köyhien suomalaisten leipäjonot kasvavat entisestään tuon työn tuloksena. Valitettavasti.