Mites on kun talvisota alkoi niin koottiinko ruotsinkielisille joku oma rykmentti tai pataljoona? Vai sijoittettiinko heidätkin maantieteellisen luokituksen mukaan yhdessä suomenkielisten kanssa?
Jatkosodassahan oli näitä ruotsinkielisiä JR:iä kuten Tienhaaran taistelusta tuttu JR 16. Oliko niitä talvisodassa?
Jatkosodassahan oli näitä ruotsinkielisiä JR:iä kuten Tienhaaran taistelusta tuttu JR 16. Oliko niitä talvisodassa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Talvisodassa oli Uudeltamaalta koottu JR 10, joka kuului 4. Divisioonaan. Myös JR 9 taisi ainakin enmmistöltään olla ruotsinkielinen.Lisäksi oli runsaasti ruotsinkielistä tykistöä, koska raskas tykistö rauhan aikana koulutettiin ruotsinkielellä.
Merivoimien jalkaväessä oli muutamia täysin ruotsinkielisiä pataljoonia.
Jatkosodassa oli aluksi kaksikieliset 17. D ja 8. D. Edellinen muodostettiin sitten täysin ruotsinkieliseski. Siinä olivat JR:t 13 ja 61 ( ei 16). 8.D puolestaan muuttui kokonaan suomenkieliseksi.
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. Jatkosodassa 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen isompi joukko-osasto, siis ihan divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai suomenruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli ruotsinkielisiä nimenomaan siis Jatkosodassa.
JR13 ja JR61 muodostivat sen rungon täydennettynä erillispataljoonalla ErP 27.
Täällä on hyvä luettelo noista Talvi- ja Jatkosodan ruotsinkielisistä joukoista
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1
Oliko jollain salaisella vähemmistöpykälällä saatu ruotsalaiset lähtökohtaisesti monien kilometrien päähän hengenvaarallisista, suomenkielisten kansoittamista, etulinjoista.
Terv. nimim. "Pappa betalar"
Voit mennä jollekin ruotsinkieliselle paikkakunnalle, etsiä sieltä sankarihautausmaan ja todeta painokkaasti, että "ette te oikeasti kaatuneet sodassa, te olette yhtä suurta salaliittoa ja väärennöstä kaikki!"
Terv. nimim. "Pappa stupade i vinterkriget"
Aluejärjestelmään+siirtymisen+jälkeen+(1932)+ruotsinkieliset+asevelvolliset+koulutettiin+vuosittain+seuraavasti++(Suomen+puolustuslaitos+1918+-+1939+s.+392):
Er.P 19 oli ihan etulinjalla 27.2 1940 Koiviston niemellä .
Ruotsalaiset oli käytännössä merkittävin ulkomaalaisapu Talvisodassa etulinjaa myöten, muusta avusta puhumattakaan.
myös Jatkosodan alussa, vaikka siitä tiedetään vähemmän.
Ruotsi esti länsimaiden sotilasavun talvisodan aikoihin ja vaikutti siten, että Suomi ajautui natsien syliin tunnetuin seurauksin.
Suomi ei koskaan esittänyt virallista avunpyyntöä länsimaille.
Avunanto tyrehtyi siihen ja Moskovan rauhaan 13..3. 1940.
Natsien syliin Suomi ajautui NL:n painostuspolitiikan ja Saksan myönteisen asenteen takia.
Olikohan se tarpeeksi paha paikka ruotsinkielisille, kun sodan verisimpänä päivänä 6.3.1940 ja jo sitä aiemminkin heitä kaatui ja tuhoutui/jäi kentälle mm Viipurinlahden taisteluissa ? Hietaniemen hautausmaalle voi mennä tavaamaan nimiä Kadonneitten muurista, jossa on pelkästään Helsinkiläisiä.
JR 10 kärsi sodan loppuvaiheissa suuret tappiot. Se oli ruotsinkielinen helsinkiläisistä ja uusmaalaisista koottu rykmentti.
- talvisovassa kyllä ruotsalaisia suojeltiin sijoittamalla takamaastoon, ja joutuessaan sotaan osa karkasi etulinjasta aivan itse, niin rintamat petti. Sama toistui jatkosodassa, kun lähtivät kävelemään..... siis taktisesti sitä siementä suojattiin....
- ruotsalaista pyhää maata ei luovutettu karjalaisille siirtolaisille. puhtaita ruotsalais alueita suojattiin !! siis rasistista raakaa oman edun ajoa ! Tasa-arvoista Kotoutumista suomeen ei siis ollut tapahtunut. Vaan oltiin ja ollaan edelleen häikäilemättömiä oman edun ajajia.
(- nyt 2017,,,,, ollaan kyllä verovaroin asuttamassa ulkomaalaisia lähi-idän ja arfikan turisteja .. koska ulkomaalaisia ja pakko monikulttuuria halutaan käyttää suomalaisia vastaan...).
Solidaarisuus puuttuu !! Ja ahvenanmaa ahneet oma etu rasistit on pahimmat kelmit !!
1918 ruotsinkieliset hegemoniaa oli veriset teot, massa teloittivat ja tuhosivat, se oli aitoa etnistä joukkotuhontaa, tampere, tammisaari, rannikko... mukana myös ruotsin ruotsalaisia teloitus joukkoja !!!
- mm näitä ideologisia toimia on folktinget edeltäjät käytännössä tehneet...
- ja taktiset toimet jatkuu, esim.. pakko ruotsi, opiskelu kiintiöt, ne omat edut,,,,,,, mm. Niillä on pidetty hegemoniaa yllä arjessa .
Ja täytyy sanoa, että olen eri puolilla rannikolla asunut ja mukavaa väkeä on ruotsinkieliset yksilöinä. Mutta se heidän poliittinen johto ja kiihotus folktinget on kuin muusta maasta...
lykkäät.
Suomen armeija ei sijoitellut joukkoja kielisuhteiden perusteella. Sellaiseen ei ollut varaa eikä tarvetta.
Ruotsinkielisiä seutuja haluttiin suojella kulttuurisyistä. Osansa oli Ruotsin painostuksella.
Pakolaisia otetaan vastaan kansainvälisten sopimusten perusteella. Vanheneva väestö tarvitsee myös työvoimaa.
1918 ruotsinkielisistä osallistuivat kyllä eräisiin kostotoimiin Uudellamaalla, mutta eivät ne yleisestä linjasta poikenneet. Punikeille kostettiin raskaimman kautta.
Ruotsin opetus on paikallaan. Se on maan toinen kieli.
Älä yritä kaunistella....asiaa....
Tala se taas provoo
Ainakin Ahvenanmaalle kannattaisi tiputtaa neutronipommi.