Entä jos 1809

Suomenkielen asema olisi nykysuomessa kuten meänkielen svedulassa ilman venäjää. Pari hampaatonta ukkoa puhuisi jossain korvessa suomea. Ja suomihan oli ruotsin silmissä vaivainen maakunta, joten turha höpötellä mistään itsenäisyydestä ruotsin alaisuudessa.

Juuri Ruotsinvallan loppuaikoina Suomessa oli kielenvaihto ruotsiin vain yltymässä. varsinaissuomalainen, hämäläinen ja karjalainen ylimystö oli jo vaihtanut kieltä 1500-luvulla, jos oli yleensä jäänyt henkiin. Kaupunkeihin muuttajat vaíhtoivat suomensa ruotsiin siinä missä nykyisin savosta suomeen. Rannikon kaupungeista vain Turussa ja Viipurissa oli paikalliskielisillä edes jonkinlaista valtaa.

Ei olisi ollut poliittista motiivia irtautua Ruotsista, ei Suomea olisi koskaan syntynyt mikäli 1809 olisi käynyt toisin. Ruotsi on ollut vuosisatoja yx Euroopan tiiviimmistä yhtenäisvaltiosta. Finland olisi nyt Ruotsin maakunta samoin kuin Norrland ja Åbo sen merkittävin kaupunki.

Yleiseurooppalainen nationalismi nousi vasta 1800-luvun puolivälissä eli sukupolvea myöhemmin kuin Suomen liittäminen Venäjään tapahtui. Nationalismi olisi ollut silloin 1800-luvun puolessa välissä tuossa kuvittellisessa Ruotsin valtakunnassa ennenkaikkea ruotsalaista nationalismia. Tietenkin suomalaisen rahvaan ja sieltä nousseen sivistyneistön ja porvariston parissa olisi jossain mitoissa myös nousut ruotsalaiselle nationalismille vastakkaista suomalaista kansallisuusaatetta, jota Ruotsi olisi pitänyt ruotsalaisuutta korostavassa nationalismissaan vaarallisena kansakuntaa heikentävänä separatismina. Varsinkin, koska se olisi noussut valtakunnan kaikkein uhanalaisimmassa osassa, suureen Venäjään rajoittuvassa maakunnassa.

Todennäköiseltä tuntuu, että Ruotsi siis olisi siis kaikin keinoin pyrkinyt tukahduttamaan maassaan ilmenevän kansakunnan hajottamiseen pyrkivän separatistisen suomalaisen nationalismin.

Englannin ja Irlannin tilanne muistutti Suomen ja Ruotsin tilannetta 1800-luvulla. Eroina olivat Irlannin aiemmin noussut separatistinen kansallisuusaate (mm. eri uskonto) ja toisaalta Irlannin suhteellisesti vähäisempi merkitys koko valtakunnan kannalta. Voisi siis kuvitella, että irlantilaisilla olisi ollut huomattavasti Ruotsiin kuuluvia suomalaisia parempi mahdollisuus säilyttää kielensä ja itsenäistyä. Irlantikin lopulta suurelta osin itsenäistyi, tosin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kieltään se ei käytännössä säilyttänyt eikä edes itsenäisyys koskenut koko Irlantia (englantilaisin osa jäi emämaalle - Pohjois-Irlanti.

On hyvin vaikea kuvitella, että paljon vaikeammassa asemassa emämaahansa nähden oleva Suomi olisi pärjännyt edes niin hyvin kuin Irlanti. Vaikka olisikin, tilanne olisi suurin piirtein sellainen, että nyt puhuisimme ruotsia ja koulussa yritettäisiin opettaa meille omaa muinaista kieltämme, mutta enää sitä emme osaisi käyttää lukuunottamatta joitain vanhuksia ja syrjäkylissä asuvia ihmisiä. Ruotsi olisi halunnut Suomen itsenäistyessä pitää Englannin tavoin itsellään maan ruotsalaistuneimmat osat. Ainakin Turun seutu ja saaristo kuuluisivat silloin Ruotsiin. Ja tämä siis, mikäli meille olisi Irlantia huonommista lähtökohdista huolimatta käynyt yhtä hyvin kuin heille.

Ainoastaan tuolla mihin viittasit viimeisessä lauseessasi voisi tilanne olla toinen. Venäjä olisi vaikuttanut ja painostanut Ruotsia sallimaan köyhän puskurivaltion synnyttämisen Ruotsin ja Venäjän väliin. Silloinkin todennäköisesti Ruotsi olisi pitänyt maan ruotsalaiset alueet itsellään, ja maa siis olisi jaettu. Tuollainen Suomi olisi ollut todennäköisesti Venäjälle ensimmäisen kriisin aikana helppo liittää omaan yhteyteensä Karjalan tavoin. Sehän oli kuulunut käytännössä kokonaan Venäjän valtakuntaan jo 1700-luvun alusta alkaen.

Sen että Suomi on itsenäinen valtio ja jolla on oma kieli ja kulttuuri, mahdollisti Napoleonin sodat, joiden johdosta Venäjä liitti Suomen itseensä Ruotsin vallan aikaisine lakeineen. Liittäminen Venäjään olisi saattanut tapahtua tietenkin myös aiemmin tai myöhemmin. Aiemmassa liitoksessa Suomi ei olisi todennäköisesti saanut autonomista asemaa, kuten Venäjä ei millekään muullekaan alueelle ollut aiemmin antanut. Myöhemmässä liitoksessa olisimme olleet jo kansallisaatteiden maailmassa, jolloin panslavismi olisi tehnyt mahdottomaksi minkään autonomian sallimisen Venäjän yhteydessä. Ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä Suomi olisi silloinkin saattanut itsenäistyä Venäjästä, mutta huomattavasti venäläisempänä ja todennäköisesti myös pienempänä kuin todellisuudessa tapahtui.

1700-luvun lopulla Ruotsissa esitettiin erään professorin toimesta kaikkien suomalaisten joukkotuhontaa ja tilalle olisi pitänyt siirtää ruotsista asukkaita. Näin olisi konkreettisesti vauhditettu kielenvaihtoakin.

Suomi olisi saattanut valtiona syntyä myös Ruotsin alaisuudesta, mutta sen rajat ei olisi nykyiset.

On täysin selvä, että raja olisi muodostunut kielirajan mukaan ja kun Ruotsinvalta olisi jatkunut yli satavuotta pitempään, niin todennäköisesti Suomenkielinen alue olisi alkanut jostakin Hämeestä, ehkä jopa idempääkin.

Toisaalta itä-raja oli 1808 Kotkan kohdalla, eli Itärajana olisi parhaassakin tapauksessa ollut Kotkan seutu, ehkä Kymijoki ja länsi-rajana Hämeen ja Pohjanmaan raja, mikäli meriyhteys olisi jäänyt, niin se olisi ollut Oulun kautta.
Ruotsin kielinen rannikko ja saaristo olisi jäänyt osaksi Ruotsia huomattavasti laajennettuna.

Kun Lepzigin kansantaistelu lokakuussa 1813 päättyi Napoleonin tappioon pyysi kruuninprinssi Bernadotte liittoutuneilta menetettyä Suomea liitettäväksi takaisin Ruotsiin. Aleksanteri I ei siihen kuitenkaan suostunut.
Tällöin Berndotte toimi omin päin ja hyökkäsi joulukuussa 1813 Tanskaan. Tanskalla ei ollut mitään mahdollisuuksia ja pienen kahakan jälkeen tanskalaiset antautuivat.
Kahakkaa seurasi tammikuussa 1814 Kielin rauha, jolloin Bernadotte vaati liittoutuneilta Tanskalta Norjaa, Grönlantia, Islantia ja Färsaaria. Ruotsi sai kuitenkin vain Norjan. Tätä silmälläpitäen, ei näytä kovinkaan todennäköiseltä, että jos Suomi olisi kuulunut edelleen Ruotsiin, niin sen itsenäisyyspyrkimyksiä olisi kovin suopein silmin katseltu.

Jos Suomi olisi säilynyt Ruotsin yhteydessä, niin tapahtumat olisivat olleet todennäköisesti seuraavat:
Sensuuri olisi poistettu ja sananvapaus saatu Ruotsin yhteydessä. V. 1866 olisi saatu yhtäläiset äänioikeudet ja valitu kansanedustajia kaksikamariseen eduskuntaan Tukholmaan. Naiset olisivat saaneet äänioikeuden v.1919.
Torparit olisi vapautettu Ruotsin säätämällä lailla 1900-luvun alussa, eikä venäläisiä joukoja olisi ollut maassa yllyttämässä punaisia kapinaan.
Suomeen olisi ennen pitkää kehitetty erillinen hallinto, jolla olisi ollut jonkin asteinen autonomia emämaan suhteen.
Suomi olisi teollistunut v.1844-1859.
II maailmansota 1939-1945.
Saksa olisi miehittänyt Tanskan ja Norjan v.1940. Ruotsi olisi suostunut saksalaisten sotilaiten lomakuljetukseen, mutta ei olisi suostunut antamaan lupaa sotilaskuljetusten lisäämiseen. Tämän vuoksi Ruotsi olisi miehitetty ja Suomi itsenäisen aseman Saksan alaisena (vrt.Slovakia Tsekkoslovakian miehityksen aikana.)
Saksa olisi hyökänyt Neuvostoliittoon v.1941 Suomen kauta ja edenyt Leningraadin porteille.
V.1944 NL olisi hyökänyt Suomeen ja vallanut maan kommunistien tuella. Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon v.1944-1991.
V.1991 itsenäistymisen jälkeen Suomi olisi liitynyt Natoon, eikä meillä olisi liitoutumattomuusongelmaa.
Sen pituinen se.

Professori Jouko Vahtola kirjoitti hyvän artikkelin Kanava -lehdessä 8/2007 "Olisiko Suomi itsenäistynyt Ruotsista?"

Siinä hän perusteli hyvin perusteellisesti kuinka Suomi ei olisi koskaan päässyt irtautumaan ja itsenäistymään Ruotsista.

Esimerkkinä olkoon vaikka Norjan tapahtumat

Ruotsihan suunnitteli sotaa ja hyökkäystä Norjaan ja maan miehittämistä. Vain kansainvälinen huomio ja omat vellihousut esti miehitysaikeet. Tuosta hyvästä Norja ei kutsunut Ruotsia mukaan 100 -vuotisitsenäisyysjuhliinsa! Suomen kanssa Ruotsi koetti jo ennakkoon sopia juhlaohjelmasta ettei tulisi toista häväistystä vähän ajan sisään. Kyllä Suomi olisikin voinut kernaasti unohtaa 600 -vuotisen alistajanja ja miehittäjänsä pois noista typeristä 200 -vuotta jostakin Ruotsi-Venäjä -sodasta ja -tapahtumasta.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Norja#Eidsvollin_kansallis kokous_ja_Ruotsi-Norja

Norjan itsenäistyminen

"Unioni hajosi 1905. Norja julistautui itsenäiseksi 7. kesäkuuta 1905, ja tilanne alkoi kehittyä uhkaavaksi maiden välillä, mutta Ruotsissa nousseen rauhanliikkeen vuoksi Ruotsi pidättäytyi Norjan vastaisista toimista ja tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi 26. lokakuuta samana vuonna."


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000041131844#22000000041131844

Jossittelua riittää vuoden 1808-1809 tapahtumista.

Suomi ei olisi ikinä voinut irtautua Ruotsista.