EU pääsi 20.11.2000 sopimukseen sotilaallisesta "kriisinhallinnasta" ja eri jäsenmaiden osuuksista siinä. Suomea edustaneet päättäjät olivat hyvin militaristisella mielellä, koska lupasivat koota ja varustaa peräti 1500 miestä EU-maiden 60 000 miehen nopeasti mobilisoitavasta armeijasta. Käytännössä EU maiden on tätä varten pidettävä varattuna ja koulutettuna 200 000 sotilasta. Suomen tulisi sen mukaan pitää valmiina noin 5 000 sotilasta.
Lisäksi EU-johtajat päättivät antaa yhteiseen käyttöön 400 lentokonetta ja 100 laivaa. Suomi lupasi erilaisia jalkaväen ja kuljetuspuolen joukkoja sekä miinalaiva Pohjanmaan miehistöineen.
Suomen osuus on suuri, jos se suhteutetaan maamme väkilukuun. Esim. Ruotsi lupasi vain 200 miestä enemmän kuin Suomi ja Tanska ei luvannut yhtään ainutta sotilasta.
EU:n suurin maa, vanhastaan jo militaristiset perinteet omaava Saksa lupasi 60 000:n miehen joukkoihin 13 500 sotilasta. Ranska ja Britannia lupasivat kumpikin 12 000 miestä. Italia ja Espanja päättivät että 6000 miestä riittää heiltä ja Hollanti ylsi heidän kanssaan miltei samaa eli 5000 miehen sotajoukkoon. EU:n kriisinhallintajoukko saadaan kokoon kun vielä Kreikasta tulee 3500 miestä, Itävallasta 2000, Portugalista, Irlannista ja Belgiasta kustakin 1000 miestä ja Luxemburgista 100 miestä.
Kriisinhallintajoukoille ei luvattu ilmavoimien eikä merivoimien kalustoa niin paljon kuin jotkut katsoivat tarvittavan. Luvattua kalustoa eivät kaikki pidä myöskään riittävän uudenaikaisina. Niinpä on odotettavissa, että kansallisia puolustusbudjetteja tullaan paisuttamaan nykyisestä tasosta.
EU-maat eivät vielä saavuttaneet yksimielisyyttä suhteestaan NATO:on. Sotilasliiton mielestä EU:n ei pitäisi mennä Ranskan haluamaan omaan komentojärjestelmään, joka voisi toimia myös erillään NATO:sta. Turkki puolestaan on huolestunut omasta asemastaan EU:n ulkopuolisena NATO-maana ja on uhannut estää NATO:n tiedustelu- ja muun materiaalin antamisen EU:n käyttöön ellei sen päätöksenteko-oikeutta varmisteta Euroopan Unionin kriisinhallinnassa.
Kun EU saa pysyvän esikunnan ja sen sotilaallinen komitea muuttuu pysyväksi. Sitä johtaa saksalainen kenraaliluutnantti Rainer Schuwirth. Suomesta komiteaan tulee vara-amiraali Juhani Kaskeala.
Lipposlaisen puolustusministeri Jan-Erik Enestamin mukaan Pohjoismaiden tavoitteena oli myös muodostaa kriisinhallintaa varten yhteinen prikaati vuoteen 2003 mennessä. Mukaan yhteistyöhön on tulossa myös Britannia.
Enestamin mielestä pohjoismaisia joukkoja voitaisiin käyttää EU:n, NATO:n, YK:n tai ETYJ:in johtamissa operaatioissa. Vielä nyt hän väittää, että Suomi voi päättää omasta osallistumisestaan tapauskohtaisesti. Toisaalta mitä merkitystä silläkään on silloin, kun Suomen päättäjät alkavat oikein uhota suurvaltainnossaan.
EU:n ulkopuolisista maista Turkki on luvannut antaa kriisinhallintaa varten prikaatin ja Norja tarjonnut 3 500 sotilasta.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Lisäksi EU-johtajat päättivät antaa yhteiseen käyttöön 400 lentokonetta ja 100 laivaa. Suomi lupasi erilaisia jalkaväen ja kuljetuspuolen joukkoja sekä miinalaiva Pohjanmaan miehistöineen.
Suomen osuus on suuri, jos se suhteutetaan maamme väkilukuun. Esim. Ruotsi lupasi vain 200 miestä enemmän kuin Suomi ja Tanska ei luvannut yhtään ainutta sotilasta.
EU:n suurin maa, vanhastaan jo militaristiset perinteet omaava Saksa lupasi 60 000:n miehen joukkoihin 13 500 sotilasta. Ranska ja Britannia lupasivat kumpikin 12 000 miestä. Italia ja Espanja päättivät että 6000 miestä riittää heiltä ja Hollanti ylsi heidän kanssaan miltei samaa eli 5000 miehen sotajoukkoon. EU:n kriisinhallintajoukko saadaan kokoon kun vielä Kreikasta tulee 3500 miestä, Itävallasta 2000, Portugalista, Irlannista ja Belgiasta kustakin 1000 miestä ja Luxemburgista 100 miestä.
Kriisinhallintajoukoille ei luvattu ilmavoimien eikä merivoimien kalustoa niin paljon kuin jotkut katsoivat tarvittavan. Luvattua kalustoa eivät kaikki pidä myöskään riittävän uudenaikaisina. Niinpä on odotettavissa, että kansallisia puolustusbudjetteja tullaan paisuttamaan nykyisestä tasosta.
EU-maat eivät vielä saavuttaneet yksimielisyyttä suhteestaan NATO:on. Sotilasliiton mielestä EU:n ei pitäisi mennä Ranskan haluamaan omaan komentojärjestelmään, joka voisi toimia myös erillään NATO:sta. Turkki puolestaan on huolestunut omasta asemastaan EU:n ulkopuolisena NATO-maana ja on uhannut estää NATO:n tiedustelu- ja muun materiaalin antamisen EU:n käyttöön ellei sen päätöksenteko-oikeutta varmisteta Euroopan Unionin kriisinhallinnassa.
Kun EU saa pysyvän esikunnan ja sen sotilaallinen komitea muuttuu pysyväksi. Sitä johtaa saksalainen kenraaliluutnantti Rainer Schuwirth. Suomesta komiteaan tulee vara-amiraali Juhani Kaskeala.
Lipposlaisen puolustusministeri Jan-Erik Enestamin mukaan Pohjoismaiden tavoitteena oli myös muodostaa kriisinhallintaa varten yhteinen prikaati vuoteen 2003 mennessä. Mukaan yhteistyöhön on tulossa myös Britannia.
Enestamin mielestä pohjoismaisia joukkoja voitaisiin käyttää EU:n, NATO:n, YK:n tai ETYJ:in johtamissa operaatioissa. Vielä nyt hän väittää, että Suomi voi päättää omasta osallistumisestaan tapauskohtaisesti. Toisaalta mitä merkitystä silläkään on silloin, kun Suomen päättäjät alkavat oikein uhota suurvaltainnossaan.
EU:n ulkopuolisista maista Turkki on luvannut antaa kriisinhallintaa varten prikaatin ja Norja tarjonnut 3 500 sotilasta.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tietokoneesi on kytketty loputtomaan vitsigeneraattoriin, jota myös VSL:n postitusarkistoksi kutsutaan. Myös Copy-Paste-Kirjoittaminen on tullut vapaiden suomalaisten parissa tullut tunnetuksi.