Jotakin tolkkua
3.2.2009
--------------------------------------------------------------------------------
Poliittiseen keskusteluun roihahtivat viikonvaihteessa pienet kynsitulet, kun puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) lausui käsityksiään Suomen tulevasta EU:n komissaarivalinnasta. Kynsitulillakin Keskusta onnistui polttamaan sekä näppinsä että päreensä.
Häkämies sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa tarkkaan ottaen, että hän pitää nyt laajentumiskomissaarina toimivaa keskustalaista Olli Rehniä "erittäin hyvänä ehdokkaana EU:n ulkoministeriksi". Häkämies tähdensi kuitenkin, että "jos EU:n ulkoministeri valitaan ulkoministerien joukosta, paras ehdokas olisi Suomen ulkoministeri Alexander Stubb" (kok.).
Häkämies perusteli esitystään muun muassa Stubbin työllä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in puheenjohtajana. Juuri isänmaallisemmin asiaa ei voisi EU:n suuntaan tarjoilla.
Häkämiehen ehdotuksessa ei ole mitään dramaattista, jos sen lukee sanasta sanaan. Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kuitenkin näki siinä peikon. Suureellisesti hän kutsui tiedotusvälineet kesken lauantaipäivän Kesärantaan kuulemaan toisenlaisen näkemyksen asiaan.
Vanhanen varoitti Kokoomusta Suomen mahdollisuuksien heikentämisestä tulevassa EU:n johtotehtävien jaossa. Vaikuttaa siltä, että Stubbin nimen lausuminen ääneen Vanhasen mielestä heikentää Suomen mahdollisuuksia. Sen sijaan Suomen mahdollisuuksia ei reaktioista – tai pikemminkin niiden puutteesta – päätellen heikentänyt se, että europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.) jokin aika sitten ehdotti jatkoa Rehnille. Sitähän Häkämiehenkin esitys tosin tarkoitti.
Vanhanen arvosteli Kokoomusta siitä, että keskusteluun heitetään useampia nimiä ja tuomitsi lobbaamisen. Samaan hengenvetoon hän sanoi itse työskentelevänsä kulisseissa, eli lobbaavansa, Rehnin valinnan puolesta. Olkoon niin, mutta jos EU:n ulkoministeri valitaan jäsenmaiden nykyisten ulkoministereiden joukosta, voidaan vain todeta, että Rehn ei ole ulkoministeri. Silloin joudutaan Vanhasen logiikalla myös toteamaan, ettei Suomi tavoittele EU:n ulkoministerin salkkua.
Toivottavasti se, mitä siis tavoitellaan, ei jälleen kerran selviä vasta sitten, kun valinnat on jo tehty ja lopputulos nähty, jonka jälkeen ratkaisulle voidaan keksiä uskottavan tuntuiset perustelut.
Keskustelusta on lisäksi unohdettu pari olennaisesti siihen vaikuttavaa seikkaa. EU:n ulkoministerin valinta ensinnäkin sisältyy Lissabonin sopimukseen. Ennen kuin sopimus voi astua voimaan, se on ratifioitava kaikissa jäsenmaissa. Toistaiseksi ratifiointi puuttuu Irlannilta ja puheenjohtajamaa Tshekiltä. Elleivät ne vahvista sopimusta, EU:lla lienee jatkossakin vain "korkea ulkopoliittinen edustaja".
Toinen tulevan komission paikkajakoon merkittävästi vaikuttava seikka on poliittiset voimasuhteet. EU-parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa eivätkä mitkään enteet toistaiseksi osoita, että Kokoomuksen eurooppalaisen kattojärjestön EPP:n poliittinen voima olisi murenemassa. Suomalaisten puoluekannatuslukujen perusteella Keskusta taas ei näyttäisi olevan vahvistamassa eurooppalaista ELDR-puoluetta.
On helppo yhtyä Vanhasen arvioon, jonka mukaan Rehn on erittäin arvostettu ja yksi komission kokeneimmista jäsenistä. Hänellä on siis mahdollisuuksia painavaan salkkuun. Rehniä kohtaan tunnettua arvostusta saattaisi vielä lisätä se, että hän itse pidättäytyisi kommentoimasta omaa asemaansa koskevia spekulaatioita.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen tavoin voi puolestaan todeta, että nimiä Suomen seuraavaksi komissaariehdokkaaksi voidaan nostaa esiin, "kunhan joku tolkku säilyy". Ja tolkkuhan Häkämiehen ehdotuksessa oli.
3.2.2009
--------------------------------------------------------------------------------
Poliittiseen keskusteluun roihahtivat viikonvaihteessa pienet kynsitulet, kun puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) lausui käsityksiään Suomen tulevasta EU:n komissaarivalinnasta. Kynsitulillakin Keskusta onnistui polttamaan sekä näppinsä että päreensä.
Häkämies sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa tarkkaan ottaen, että hän pitää nyt laajentumiskomissaarina toimivaa keskustalaista Olli Rehniä "erittäin hyvänä ehdokkaana EU:n ulkoministeriksi". Häkämies tähdensi kuitenkin, että "jos EU:n ulkoministeri valitaan ulkoministerien joukosta, paras ehdokas olisi Suomen ulkoministeri Alexander Stubb" (kok.).
Häkämies perusteli esitystään muun muassa Stubbin työllä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in puheenjohtajana. Juuri isänmaallisemmin asiaa ei voisi EU:n suuntaan tarjoilla.
Häkämiehen ehdotuksessa ei ole mitään dramaattista, jos sen lukee sanasta sanaan. Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kuitenkin näki siinä peikon. Suureellisesti hän kutsui tiedotusvälineet kesken lauantaipäivän Kesärantaan kuulemaan toisenlaisen näkemyksen asiaan.
Vanhanen varoitti Kokoomusta Suomen mahdollisuuksien heikentämisestä tulevassa EU:n johtotehtävien jaossa. Vaikuttaa siltä, että Stubbin nimen lausuminen ääneen Vanhasen mielestä heikentää Suomen mahdollisuuksia. Sen sijaan Suomen mahdollisuuksia ei reaktioista – tai pikemminkin niiden puutteesta – päätellen heikentänyt se, että europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.) jokin aika sitten ehdotti jatkoa Rehnille. Sitähän Häkämiehenkin esitys tosin tarkoitti.
Vanhanen arvosteli Kokoomusta siitä, että keskusteluun heitetään useampia nimiä ja tuomitsi lobbaamisen. Samaan hengenvetoon hän sanoi itse työskentelevänsä kulisseissa, eli lobbaavansa, Rehnin valinnan puolesta. Olkoon niin, mutta jos EU:n ulkoministeri valitaan jäsenmaiden nykyisten ulkoministereiden joukosta, voidaan vain todeta, että Rehn ei ole ulkoministeri. Silloin joudutaan Vanhasen logiikalla myös toteamaan, ettei Suomi tavoittele EU:n ulkoministerin salkkua.
Toivottavasti se, mitä siis tavoitellaan, ei jälleen kerran selviä vasta sitten, kun valinnat on jo tehty ja lopputulos nähty, jonka jälkeen ratkaisulle voidaan keksiä uskottavan tuntuiset perustelut.
Keskustelusta on lisäksi unohdettu pari olennaisesti siihen vaikuttavaa seikkaa. EU:n ulkoministerin valinta ensinnäkin sisältyy Lissabonin sopimukseen. Ennen kuin sopimus voi astua voimaan, se on ratifioitava kaikissa jäsenmaissa. Toistaiseksi ratifiointi puuttuu Irlannilta ja puheenjohtajamaa Tshekiltä. Elleivät ne vahvista sopimusta, EU:lla lienee jatkossakin vain "korkea ulkopoliittinen edustaja".
Toinen tulevan komission paikkajakoon merkittävästi vaikuttava seikka on poliittiset voimasuhteet. EU-parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa eivätkä mitkään enteet toistaiseksi osoita, että Kokoomuksen eurooppalaisen kattojärjestön EPP:n poliittinen voima olisi murenemassa. Suomalaisten puoluekannatuslukujen perusteella Keskusta taas ei näyttäisi olevan vahvistamassa eurooppalaista ELDR-puoluetta.
On helppo yhtyä Vanhasen arvioon, jonka mukaan Rehn on erittäin arvostettu ja yksi komission kokeneimmista jäsenistä. Hänellä on siis mahdollisuuksia painavaan salkkuun. Rehniä kohtaan tunnettua arvostusta saattaisi vielä lisätä se, että hän itse pidättäytyisi kommentoimasta omaa asemaansa koskevia spekulaatioita.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen tavoin voi puolestaan todeta, että nimiä Suomen seuraavaksi komissaariehdokkaaksi voidaan nostaa esiin, "kunhan joku tolkku säilyy". Ja tolkkuhan Häkämiehen ehdotuksessa oli.
Vastaukset 19
Vanhimmat
osaa lukea tai sitten ei ymmärrä lukemaansa. On se onneton nahjus.
Tunareita kannattaa ja pitääkin ojentaa heti kun aihetta on.
..asiat kuuluu pääministerin päätettäviksi eikä puolustusministerille laisinkaan.
Ei tuossa Häkämiehen asiassa ulostulossa muuta tolkkua ollut kuin heikentää Rehnin mahdollisuuksia. Nyt huomio hajautuu Rehnistä muihinkin, joten koettakaapa vaikka jakolaskua.
..Häkämies edes tuo tuollaista esitystä julkisuuteen kun tietää varsin hyvin,että Stubbia ei valittaisi missään tapauksessa siihen virkaan mistä hän puhuu ja sen takia ei valita kun Stubilla ei ole vielä korostan vielä mitään näyttöä osaamisestaan toisinpäin kylläkin on.
Jos nyt kävisi niin,että Stubb olisi Suomen ehdokas eikä tule valituksi mihinkään virkaan niin silloin Suomi niminen valtio ei saa mitään painavaa salkkua Eu.ssa mitä Vanhanen taas toivoo ja Suomi tarvitsee.
Minäkin toivon jotain tolkkua noihin asioihin ja se ei ole sitä,että Suomessa riidellään nimistä eikä asioista.
Vanhanen arvosteli Kokoomusta siitä, että keskusteluun heitetään useampia nimiä ja tuomitsi lobbaamisen. Samaan hengenvetoon hän sanoi itse työskentelevänsä kulisseissa, eli lobbaavansa, Rehnin valinnan puolesta. Olkoon niin, mutta jos EU:n ulkoministeri valitaan jäsenmaiden nykyisten ulkoministereiden joukosta, voidaan vain todeta, että Rehn ei ole ulkoministeri. Silloin joudutaan Vanhasen logiikalla myös toteamaan, ettei Suomi tavoittele EU:n ulkoministerin salkkua.
voi tulla, että se valittaisiin vain ulkoministerien joukosta!
tämä pullamössöministeri esittää: siinä ei ole ollut tolkkua kertaakaan, kun hän on suunsa avannut.
jo kokoomuksellekin.
ainoa lukutaidoton kepussa.
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen mielestä hallitus voisi lobata ulkoministerin paikalle Alexander Stubbia, jos - siis jos - komission jäsenet sivuutetaan, keskustan Olli Rehn putoaa tästä kyydistä ja kyseinen tappi päätetään valita unionin ulkoministereiden joukosta.
Vanhasta ei tunnu rauhoittavan edes Jyrki Kataisen vakuuttelu, ettei kokoomuksen tuki Rehnin takaa ole mihinkään kadonnut.
Häkämiehen jos-heitto oli sekä hypoteettinen että epärealistinen, ja sellaisena sen olisi voinut päästää yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan.
Kaiken takana on tietenkin keskustalle katastrofaaliset kuntavaalit ja niiden jälkeen jatkunut kannatuksen alamäki.
Tämä Jyri tuntuu onnistuvan panemaan vielä veljestään Karistakin pahemmaksi. On siinä varsinaiset toivoveljekset. Isänsä Erkki kääntyilisi haudassaan, jos näkisi millaisia tumpeloita pojista on tullut. Liekö sitten äidin puolelta tullut tuota rasitetta, joka näkyy ja ennen kaikkea kuuluu.
Häkäpöntön ehdotus oli tahallinen ja harkittu provokaatio. Kokkareilla on tapana panna likaiset sormensa joka soppaan. Monasti tarkoituksena on vaikeuttaa isänmaan etua. Tällaiseen syyllistyi aiemmin Stupido ilmiantaessaan ulkoministeri Erkki Tuomiojan muka sopimattomista puheista EU:n roolia koskien. Häkämies on niin onneton tohelo, että häneltä tulee jatkuvasti näitä sammakoita suun täydeltä.
Mitään sellaista tilannetta, missä EUn ulkoministeri valittaisiin eri maiden ulkoministerien joukosta ei tule. Olisihan hullua, jos Suomen pitäisi potkaista Stubb pellolle vain se vuoksi, että Rehn pantaisiin valinnan takia tilalle. Tai ei se kyllä oikeastaan mikään hullumpi ajatus olisi.
Stubb voitaisiin siirtää maa- ja metsätalousministeriksi. Siinä hän voisi säheltää mielensä mukaan. Häkämiehen saisi panna kaveriksi, niin asiat saataisiin tuplavarmasti "kuntoon".
Välillä vaikuttaa siltä, että kepujen tollous on tarttumassa kokkareihinkin.
Keskustan sisäiset jännitteet, paineet piinaavat hallitusta, keskustan pakka on sekaisin. Nykyään ei tarvitse kuin vähäisen sohaista keskustan pakkaa, kierrokset (Vanhasella) nousevat heti.
Vanhasen intoilu asiassa on kuitenkin sangen koomista, etenkin kun ottaa huomioon, että hänen puolueensa kuuluu EU-parlamentissa liberaalidemokraatteihin, joka on pieni ryhmä.
olet itse. EUn ulkoministerin salkkua on sovitettu juuri liberaalidemokraateille, kun pari tärkeämpää virkaa menee sosialistiryhmälle ja konservatiiviselle oikeistolle. Sitä vartenhan Rehnin nimi onkin ollut juuri esillä. Sosialistiryhmän Tony Blairista on kaavaltu presidenttiä.
ei muuta.
kuriin ja Suomen talouden järjestykseen.
Hyvä Matti.