Taas se nähtiin, että SDP viis veisaa maamme lisääntyvästä köyhien joukosta. SDP:lle tärkeimpiä ovat turvatuissa työsuhteissa olevat teollisuuden SAK:laiset työntekijät, jotka vaativat, ettei perusturvaa saa parantaa, mikäli ei samalla heidän etujaan koroteta. Näin köyhät tuomitaan pysymään köyhinä täältä iäisyyteen. Suomessa ei tosiasiassa olekaan enää minkäänlaista vasemmistoa. Kokoomus ei osattomasta välitä eikä sen tarvitsekaan, mutta SDP:lle ja Vasemmistoliitolle kuten myös Keskustalle on häpeäksi, että yhä suurempi osa kansastamme joutuu elämään suuresti ylistetytn Euroopan Unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella.
SDP ei välitä köyhistä
Suomessa ei ole vasemmistoa
1114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on hyvin vähän, suhteellinenkin köyhyys maailman alhaisimpia.
Lainaus:
Köyhyys EU-maissa
EU-maista suhteellinen köyhyys on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vähäistä. Eurostatin yhdenmukaistettujen tilastojen mukaan, jotka eroavat hieman Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston tiedoista, suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa 570 000 ihmistä eli 11 prosenttia väestöstä (Tilastokeskuksen mukaan 12 prosenttia).
Vanhoissa EU-maissa (EU15) suhteellisen köyhyysasteen alapuolella elää 60 miljoonaa ihmistä eli 17 prosenttia väestöstä. Nykyisissä EU-maissa (EU25) köyhyysasteen alapuolella elää 72 miljoonaa ihmistä eli 16 prosenttia väestöstä.
Tulonsiirrot vähentävät
köyhyyttä eri tavoin
Tulonsiirtojen tehokkuutta köyhyyden vähentämisessä tarkastellaan usein vertailemalla köyhyysasteita ennen ja jälkeen tulonsiirtojen, lukien pois vanhuus- ja perhe-eläkkeet, jotka lasketaan tuloiksi ennen tulonsiirtoja.
Suomen tulonsiirtojärjestelmä on yksi EU:n tehokkaimmista köyhyyden vähentäjistä. Suhteellinen köyhyysaste ennen tulonsiirtoja on 29 prosenttia, mutta niiden jälkeen 11 prosenttia. Vain Ruotsin ja Tanskan tulonsiirtojärjestelmät vähentävät vielä enemmän köyhyyttä. Tosin Suomen köyhyysaste ennen tulonsiirtoja on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin (26 prosenttia).