Olenko sittenkin porvari?

Jakovara-ajattelu on todella typerä. Sehän antaa ymmärtää, että omistava luokka tuottaisi jotakin jakovaraa. Päinvastoin, kuten nähdään, omistava luokka tuhoaa jakovaraa sen kuin kerkiää.

Ilman yhteiskunnallisia sopimuksia omistava, itselleen omistuksia rosvonnut ryhmä, ryöstäisi mieluusti kaiken.

Omistava luokka ei tee muuta kuin omistaa. Tosin jossakin pikkufirmassa omistaja saattaa itsekin äheltää työprosessissa, mutta kunnon kapitalistille raha juoksee kuin manulle illallinen sijoitetulle pääomalle tulevana tuottona. Monet omistajista tänä päivänä ovat organisaatioita, täysin kasvottomia firmoja, jotka käyvät kauppaa omistuksilla.

Itse asiassa nykyaikainen kaupankäynti on ihmiskauppaa siinä mielessä että kokonaisia firmoja myydään työläisineen kaikkineen.

Periaatteessa ihmiskauppa on kielletty, mutta kun kapitalisti on kysymyksessä, niin ihmisoikeusaktivistikin ryhtyy nuolemaan maan tavan mukaisesti.

Tuo, että kapitalismi rahoittaa julkiset menot, ei sinällään kuulosta uskottavalta, koska julkinen sektori rahoittaa myös itse itseään. Julkinen sektori myöskin luo kapitalismille puitteet, jopa määrittelee kapitalistista rationaalisuutta, jos niin tahtoo.

Tosin meillä, kuten muuallakin, asia mennee siten päin, että suurfirmojen etu sanelee sen, miten julkisen vallan pitää menetellä, joten siihen se demokratia sitten niin sanotusti sissahtaa.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Tuo, että kapitalismi rahoittaa julkiset menot, ei sinällään kuulosta uskottavalta, koska julkinen sektori rahoittaa myös itse itseään. Julkinen sektori myöskin luo kapitalismille puitteet, jopa määrittelee kapitalistista rationaalisuutta, jos niin tahtoo.

Tosin meillä, kuten muuallakin, asia mennee siten päin, että suurfirmojen etu sanelee sen, miten julkisen vallan pitää menetellä, joten siihen se demokratia sitten niin sanotusti sissahtaa.

Lue lisää

Yksityinen sektori rahoittaa kaikki julkiset menot, vaikka julkisen sektorin sisällä pyörii melkein yli kolmannes, liki puolet palkkasummasta veroineen, mutta sekin on kerättävä meiltä kansalaisilta. Mehän yhdessä lopulta maksamme jokaisen veron ja työnantajamaksun tuotteiden hinnoissa viimeistään tuotetta maksaessamme.

Niinpä pitäisi ohjata tätä kapitalismia ja vapaata markkinataloutta niin kuin ohjataan vesivoimalaitosta, jossa ei ole vain yksi iso vesi, vaan ääretön määrä pieniä pisaroita, erillisiä toimijoita, joilla on kaikilla oma pyrkimys ja tahto luistaa hakemaan omaa hyvinvointiaan siitä, mistä sen helpoimmin saavuttaa.

Tästä syntyy energia, jota ohjaamalla parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä voi varmistaa sen, ettei yksinvaltaa synny sen kummemmin politiikkaan kuin kapitalisminkaan puolelle.

Monopoleja kapitalismissa on vastustettava yhtä suurella voimalla kuin yksipuoluejärjestelmiä politiikassa.

Jos näin ajattelet, olet samanlainen porvari kuin minäkin. ;-)

-Jäbä

tisteltava lujasti kirjoitti:

Yksityinen sektori rahoittaa kaikki julkiset menot, vaikka julkisen sektorin sisällä pyörii melkein yli kolmannes, liki puolet palkkasummasta veroineen, mutta sekin on kerättävä meiltä kansalaisilta. Mehän yhdessä lopulta maksamme jokaisen veron ja työnantajamaksun tuotteiden hinnoissa viimeistään tuotetta maksaessamme.

Niinpä pitäisi ohjata tätä kapitalismia ja vapaata markkinataloutta niin kuin ohjataan vesivoimalaitosta, jossa ei ole vain yksi iso vesi, vaan ääretön määrä pieniä pisaroita, erillisiä toimijoita, joilla on kaikilla oma pyrkimys ja tahto luistaa hakemaan omaa hyvinvointiaan siitä, mistä sen helpoimmin saavuttaa.

Tästä syntyy energia, jota ohjaamalla parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä voi varmistaa sen, ettei yksinvaltaa synny sen kummemmin politiikkaan kuin kapitalisminkaan puolelle.

Monopoleja kapitalismissa on vastustettava yhtä suurella voimalla kuin yksipuoluejärjestelmiä politiikassa.

Jos näin ajattelet, olet samanlainen porvari kuin minäkin. ;-)

-Jäbä

Lue lisää

Mielestäni rahoitus ja omistaminen ovat kaksi eri asiaa. Eikä asia myöskään voi olla niin, että vain yksityinen sektori tuottaa ja julkinen vain kuluttaa.

Monopolit tietysti ovat talouden ongelma, suuryritykset myös, kuten Suomessa Nokia, joka vastaa lähes kaikesta taloudesta, mutta yleisemminkin vallitseva taloudellisen ajattelu ja poliittiset käytännöt merkitsevät sitä, että politiikka toimii talouden ehdoilla eikä päinvastoin.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Mielestäni rahoitus ja omistaminen ovat kaksi eri asiaa. Eikä asia myöskään voi olla niin, että vain yksityinen sektori tuottaa ja julkinen vain kuluttaa.

Monopolit tietysti ovat talouden ongelma, suuryritykset myös, kuten Suomessa Nokia, joka vastaa lähes kaikesta taloudesta, mutta yleisemminkin vallitseva taloudellisen ajattelu ja poliittiset käytännöt merkitsevät sitä, että politiikka toimii talouden ehdoilla eikä päinvastoin.

Lue lisää

Omistaja sijoittaa yritykseen rahaa eli pääomaa, "kapitaalia" ja näin tehdessään rahoittaayrityksen perustamisen ja käynnistämisen ja myös käynnissä pitämisen sillä, että omistajin sijoittama pääoma riittää yrityksen toiminnan rahoittamiseen. Muita rahoittajia ovat sitten pankit, joilta lainataan tarvittassa vierasta pääomaa ja tavarantoimittajat, joille laskut maksetaan usein vasta sitten, kun osa tavarasta on jo myyty eteenpäin. Duunareillekin palkka mksetaan vasta viimeinen päivä, joten heidänkin työpanoksensa "rahoittaa" yritystä ennen kuin korvaus työpanoksesta lähtee yrityksen pankkitililtä duunarin palkkatilille.

Vastakkinasettelu yksityisen ja julkisen sektorin kohdalla on hedelmätöntä, koska ilman julkista sektoria yksityinen sektori ei pitkän päälle tuota niin hyvin kuin olisi suotavaa ja se, mitä yksityinen sektori tuottaa mm. koulutuksen kautta ihmiten parempana osaamisena, i ole mahdollista ilman, että yksityinen sektori on mukana tässä vuorovaikutuksessa.

Kansantalouden perusoppikirjoissa on helposti ymmärrettäviä kaavioita, jotka havainnollistavat, miten talous (ja mm. verotus) toimii yksityisen ja julkisen sektorin yhteispelinä.

Monopolit eivät ole pelkästään talouden ongelma, vaan myös yhteiskunnan ja etenkin demokratian ongelma, koka monopolit eliminoivat yksityiseltä sektorilta kilpailun. Kilpailu puolestaan on kuluttajan ja kansalaisen etu, koska vain kilpailu voi tuottaa maksimaalista latua minimaalisilla kustannuksilla, eli pitää hinnat alhaalla.

Jos vapaan markkinatalouden käsitteen sisältämä vapaa kilpailu on puutteellista tai puuttuu, niin kuluttaja maksaa aina kalliimpaa hintaa ja saa aina huonompaa laatua. Niinpä julkisen sektorin tulisi aina poliittisesti ohjata yksityistä sektoria ja markkinatalouden vapautta, niin, ettei yksityinen sektori pääsisi rajoittamaan sisäisiä vapauksiaan monopolien eduksi, mutta kansalaisten ja yhteiskunnan tappioksi.

Täsäkin on yksi syy olla porvari. ;-))

-Jäbä

kaksi puolta kirjoitti:

Omistaja sijoittaa yritykseen rahaa eli pääomaa, "kapitaalia" ja näin tehdessään rahoittaayrityksen perustamisen ja käynnistämisen ja myös käynnissä pitämisen sillä, että omistajin sijoittama pääoma riittää yrityksen toiminnan rahoittamiseen. Muita rahoittajia ovat sitten pankit, joilta lainataan tarvittassa vierasta pääomaa ja tavarantoimittajat, joille laskut maksetaan usein vasta sitten, kun osa tavarasta on jo myyty eteenpäin. Duunareillekin palkka mksetaan vasta viimeinen päivä, joten heidänkin työpanoksensa "rahoittaa" yritystä ennen kuin korvaus työpanoksesta lähtee yrityksen pankkitililtä duunarin palkkatilille.

Vastakkinasettelu yksityisen ja julkisen sektorin kohdalla on hedelmätöntä, koska ilman julkista sektoria yksityinen sektori ei pitkän päälle tuota niin hyvin kuin olisi suotavaa ja se, mitä yksityinen sektori tuottaa mm. koulutuksen kautta ihmiten parempana osaamisena, i ole mahdollista ilman, että yksityinen sektori on mukana tässä vuorovaikutuksessa.

Kansantalouden perusoppikirjoissa on helposti ymmärrettäviä kaavioita, jotka havainnollistavat, miten talous (ja mm. verotus) toimii yksityisen ja julkisen sektorin yhteispelinä.

Monopolit eivät ole pelkästään talouden ongelma, vaan myös yhteiskunnan ja etenkin demokratian ongelma, koka monopolit eliminoivat yksityiseltä sektorilta kilpailun. Kilpailu puolestaan on kuluttajan ja kansalaisen etu, koska vain kilpailu voi tuottaa maksimaalista latua minimaalisilla kustannuksilla, eli pitää hinnat alhaalla.

Jos vapaan markkinatalouden käsitteen sisältämä vapaa kilpailu on puutteellista tai puuttuu, niin kuluttaja maksaa aina kalliimpaa hintaa ja saa aina huonompaa laatua. Niinpä julkisen sektorin tulisi aina poliittisesti ohjata yksityistä sektoria ja markkinatalouden vapautta, niin, ettei yksityinen sektori pääsisi rajoittamaan sisäisiä vapauksiaan monopolien eduksi, mutta kansalaisten ja yhteiskunnan tappioksi.

Täsäkin on yksi syy olla porvari. ;-))

-Jäbä

Lue lisää

Sitä en vain jaksa ymmärtää, miksi yksityinen markkinatalous, siis silmitön voiton haaliminen, pitää kohottaa kaapin päälle. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Milloinkaan kilpailua ei saada niin tehokkaaksi, että voitot edes normalisoituisivat, kohtuullistuisivat. Ei, vaan ahneuden nimissä myydään tai lakkautetaan kannattaviakin yrityksiä, koska ne eivät tuota TARPEEKSI paljon.

Rahamarkkinoilla on sangen heikko kytkentä tuotantoon. Rahamarkkinat elävät omaa elämäänsä, jossa kauppaa käydään, kuten olemme havainneet, mitä kummallisimpia vippaskonsteja käyttäen. Onko tämä koitunut kansakuntien eduksi? Ei. Päinvastoin, toiminta rahamarkkinoilla on saattanut koko maailmantalouden raiteiltaan.

Kuten sanoin tuotannolla ei ole juurikaan mitään merkitystä. Rahamarkkinat ratkaisevat. Siis pääoma. Eivätkä reaalitalouden hyödykkeet enää ole mikään pääasiallinen tuote, vaan omistusosuudet. Niillä käydään kauppaa, ja samaan kauppaan sisältyvät myös työntekijät.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Sitä en vain jaksa ymmärtää, miksi yksityinen markkinatalous, siis silmitön voiton haaliminen, pitää kohottaa kaapin päälle. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Milloinkaan kilpailua ei saada niin tehokkaaksi, että voitot edes normalisoituisivat, kohtuullistuisivat. Ei, vaan ahneuden nimissä myydään tai lakkautetaan kannattaviakin yrityksiä, koska ne eivät tuota TARPEEKSI paljon.

Rahamarkkinoilla on sangen heikko kytkentä tuotantoon. Rahamarkkinat elävät omaa elämäänsä, jossa kauppaa käydään, kuten olemme havainneet, mitä kummallisimpia vippaskonsteja käyttäen. Onko tämä koitunut kansakuntien eduksi? Ei. Päinvastoin, toiminta rahamarkkinoilla on saattanut koko maailmantalouden raiteiltaan.

Kuten sanoin tuotannolla ei ole juurikaan mitään merkitystä. Rahamarkkinat ratkaisevat. Siis pääoma. Eivätkä reaalitalouden hyödykkeet enää ole mikään pääasiallinen tuote, vaan omistusosuudet. Niillä käydään kauppaa, ja samaan kauppaan sisältyvät myös työntekijät.

Lue lisää

Voiton haaliminen on energia, joka pitää yritteliäisyyden ja taloudellisen aktiivisuuden käynnissä. Jos kilpailu on mahdollisimman vapaata, ja voittoja haalimassa on suuri joukko yrityksiä (ei vain muutama suuri), niin juuri kilpailu siitä, mikä yritys voitot saa, johtaa maksimaaliseen tehokkuuteen, parhaaseen laatuun ja halvmpaan jontaan, koska kulttaja (jolla on rahat) päättää, kuka keskenään kilpailevista yrityksistä ne saa.

Voitot pysyvät täsä järjestelmässä aina kohtuullisina juuri kilpailun vuoksi. ja juuri tästä syystä yritykset pyrkivät hallitsevaan markkina-asemaan esim. markkinaosuuttaan kasvattamalla, ostamalla kilpailijoitaan pois markkinoilta, jopa tekemällä laittomi tai ns. hiljaisia kartelleja, jotta ei tarvitsisi välittää hintakilpailusta eikä kustannustehokkuudesta, vaan voisi kyniä asiakkalta rahat huonolla laadulla ja kalliilla hinnalla.

Ikävä, ettei vapaiden markkinoiden ideaali juurikaan toteudu, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä, niin ei mene harhaan. Harvojen suuryritysten valta markkinoilla ja monopolit ovat aina paha asia olivat ne yksityisiä tai yhteiskunnan monopoleja. niissä vasta tehottomuus sikiää ja kustannukset kasvavat.

Rahamarkkinoilla myydään rahaa. USAssa sitä myytiin nimenomaan asuntojen ostamista varten ja muuhunkin kulutukseen, ja päästettiin valvonnan puutteessa syntymään sellainen raha- ja lainamarkkinoiden järjestelmä, jossa lainattiin enemmän rahaa, mitä USA:ssa oli olemassakaan. Kun kupla puhkesi, niin vakuudet, eli asunnot, menettivät arvonsa ja katastrofi siirtyi reaalitalouteen. nyt tämä sitten heijastuu koko maailmaan ja on pysäyttänyt Suomen viennin miltei kokonaan, kun vientiasiakkaat eivät enää osta.

Hyödykemarkkinat, rahamarkkinat ja työmarkkinat elävät symbioosissa kekenään, koska raha ja työ (raaka-aineiden ohella) ovat ne resurssimarkkinat, joiden varassa hyödykemrkkinoiden tuotanto toimii.

Kansantalouden perusoppikirjoissa on hyviä kaavioita markkinoihinkin liittyvien asioiden ja riippuvuuksien havainnolliseen pohtimiseen, jos sinulla kiinnostusta riittää. ;-)

-Jäbä

sitten loppu kirjoitti:

Voiton haaliminen on energia, joka pitää yritteliäisyyden ja taloudellisen aktiivisuuden käynnissä. Jos kilpailu on mahdollisimman vapaata, ja voittoja haalimassa on suuri joukko yrityksiä (ei vain muutama suuri), niin juuri kilpailu siitä, mikä yritys voitot saa, johtaa maksimaaliseen tehokkuuteen, parhaaseen laatuun ja halvmpaan jontaan, koska kulttaja (jolla on rahat) päättää, kuka keskenään kilpailevista yrityksistä ne saa.

Voitot pysyvät täsä järjestelmässä aina kohtuullisina juuri kilpailun vuoksi. ja juuri tästä syystä yritykset pyrkivät hallitsevaan markkina-asemaan esim. markkinaosuuttaan kasvattamalla, ostamalla kilpailijoitaan pois markkinoilta, jopa tekemällä laittomi tai ns. hiljaisia kartelleja, jotta ei tarvitsisi välittää hintakilpailusta eikä kustannustehokkuudesta, vaan voisi kyniä asiakkalta rahat huonolla laadulla ja kalliilla hinnalla.

Ikävä, ettei vapaiden markkinoiden ideaali juurikaan toteudu, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä, niin ei mene harhaan. Harvojen suuryritysten valta markkinoilla ja monopolit ovat aina paha asia olivat ne yksityisiä tai yhteiskunnan monopoleja. niissä vasta tehottomuus sikiää ja kustannukset kasvavat.

Rahamarkkinoilla myydään rahaa. USAssa sitä myytiin nimenomaan asuntojen ostamista varten ja muuhunkin kulutukseen, ja päästettiin valvonnan puutteessa syntymään sellainen raha- ja lainamarkkinoiden järjestelmä, jossa lainattiin enemmän rahaa, mitä USA:ssa oli olemassakaan. Kun kupla puhkesi, niin vakuudet, eli asunnot, menettivät arvonsa ja katastrofi siirtyi reaalitalouteen. nyt tämä sitten heijastuu koko maailmaan ja on pysäyttänyt Suomen viennin miltei kokonaan, kun vientiasiakkaat eivät enää osta.

Hyödykemarkkinat, rahamarkkinat ja työmarkkinat elävät symbioosissa kekenään, koska raha ja työ (raaka-aineiden ohella) ovat ne resurssimarkkinat, joiden varassa hyödykemrkkinoiden tuotanto toimii.

Kansantalouden perusoppikirjoissa on hyviä kaavioita markkinoihinkin liittyvien asioiden ja riippuvuuksien havainnolliseen pohtimiseen, jos sinulla kiinnostusta riittää. ;-)

-Jäbä

Lue lisää

Rahamarkkinoilla ja reaalitaloudella on sangen heikko yhteys, vaikka rahan puute saattaa firman kaataakin.

Rahamarkkinat elävät omaa elämäänsä, jossa reaalitalouden rooli on vakuuden asemassa, jos sinäkään.

Rahasta voi olla selvä ylitarjonta tai siitä voi olla puute ja jotakin siltä väliltä. Ja kuten olemme havainneet vaihteluväli on sangen suuri.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Rahamarkkinoilla ja reaalitaloudella on sangen heikko yhteys, vaikka rahan puute saattaa firman kaataakin.

Rahamarkkinat elävät omaa elämäänsä, jossa reaalitalouden rooli on vakuuden asemassa, jos sinäkään.

Rahasta voi olla selvä ylitarjonta tai siitä voi olla puute ja jotakin siltä väliltä. Ja kuten olemme havainneet vaihteluväli on sangen suuri.

Lue lisää

Sulta tuli sen verran uskon varaista mielipidettä, etten tätä ketjua jatka, kun olemme siinä jo kumpikin varmaan olennaiset sanoneet ja meillä on kaksi muutakin dialogia menossa.

Toiste ehkä taas. ;-)

-Jäbä

vähitellen kirjoitti:

Sulta tuli sen verran uskon varaista mielipidettä, etten tätä ketjua jatka, kun olemme siinä jo kumpikin varmaan olennaiset sanoneet ja meillä on kaksi muutakin dialogia menossa.

Toiste ehkä taas. ;-)

-Jäbä

Lue lisää

Täyttä kansantaloustiedettähän rahamarkkinoiden tasapainon ajatus on. Markkinoilla voi olla joko liikaa rahaa tai liian vähän. Tasapaino on aika harvinainen tilanne.

Tällä hetkelläkin rahaa mätetään markkinoille sen kuin ehditään. Saa nähdä onko tarve todellinen ja mihinkä sitten joudutaan, kun markkinat elpyvät. Sitten täytyy alkaa vähentää markkinoilla olevaa rahamäärää, jottei inflaatio pääse irti.

Talikkokommunismi? Tuon täytyy olla urbaani legenda, koska en ole moista kuullutkaan. Sen sijaan urbaanit hamppuporvarit ovat tätä nykyä in. Milläs sitä muulla rikastuu.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Talikkokommunismi? Tuon täytyy olla urbaani legenda, koska en ole moista kuullutkaan. Sen sijaan urbaanit hamppuporvarit ovat tätä nykyä in. Milläs sitä muulla rikastuu.

"Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti: "Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."

"Toveri N.S.Hrustseville
Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia" Maalaisliitto ja Kekkonen eivät olleet ainoita itärahojen vastaanottajia. 40-, 50- ja 60-luvuilla Neuvostoliitto tuki myös kommunisteja ja SDP:n oppositiota. Päälinjan demareille kanavoitiin rahaa Amerikasta.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

"Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti: "Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."

"Toveri N.S.Hrustseville
Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia" Maalaisliitto ja Kekkonen eivät olleet ainoita itärahojen vastaanottajia. 40-, 50- ja 60-luvuilla Neuvostoliitto tuki myös kommunisteja ja SDP:n oppositiota. Päälinjan demareille kanavoitiin rahaa Amerikasta.

Lue lisää

Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Tuolloin oli kannattavaa olla kallellaan sinne suuntaan. Tänään jonnekin muualle. En nyt viitsi kertoa minne.

Sen sijaan itämarkkinoiden laiminlyönti on ainakin taloudellisesti ajatellen sangen typerä toimi. Myöskään poliittinen öykkäröinti ei kuulu hyviin pöytätapoihinkaan.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Aika aikaa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Tuolloin oli kannattavaa olla kallellaan sinne suuntaan. Tänään jonnekin muualle. En nyt viitsi kertoa minne.

Sen sijaan itämarkkinoiden laiminlyönti on ainakin taloudellisesti ajatellen sangen typerä toimi. Myöskään poliittinen öykkäröinti ei kuulu hyviin pöytätapoihinkaan.

Lue lisää

*27.3.-98 Paavo Väyrynen (Suomenmaa): “Siitä huolimatta en asettaisi sitä (työreformia) keskustan tärkeimmäksi vaalitavoitteeksi. Sille paikalle sopii vain yksi asia: Suomen maaseudun ja maakuntien pelastaminen.”
*Pohjalaisen päätoimittaja Kari Mänty: “Keskustapuolueen puoluekoneisto tuntuu jo vääntävän turboahdinta tulevia parlamentti- ja eurovaaleja ajatellen Samalla kun valitellaan, että maan asioiden hoito kärsii liian aikaisesta vaalitaistelusta, itse korskutaan lähtökuopissa kuin vantterat Suomen hevoset Seinäjoen raviradalla. Keskustan puolue- ja propagandakoneisto paahtaa päivittäin rumputulta, jonka pääkohde on Kokoomus. Demareita ammutaan vain räkäpäillä, sillä kepun tarkoitus on liehitellä punamulta henkiin. Opposition johtavan voiman kyyninen viesti kuuluu, mikä sopii keskustalle, ei sovi muille, ei ainakaan Kokoomukselle. Esko Aho voi kyllä vaihtaa vaalipiiriä ja asettua ehdolle Helsinkiin, mutta kun Sauli Niinistö tekee niin, se on peesaamista.”

Otsikossa hymiö kirjoitti:

*27.3.-98 Paavo Väyrynen (Suomenmaa): “Siitä huolimatta en asettaisi sitä (työreformia) keskustan tärkeimmäksi vaalitavoitteeksi. Sille paikalle sopii vain yksi asia: Suomen maaseudun ja maakuntien pelastaminen.”
*Pohjalaisen päätoimittaja Kari Mänty: “Keskustapuolueen puoluekoneisto tuntuu jo vääntävän turboahdinta tulevia parlamentti- ja eurovaaleja ajatellen Samalla kun valitellaan, että maan asioiden hoito kärsii liian aikaisesta vaalitaistelusta, itse korskutaan lähtökuopissa kuin vantterat Suomen hevoset Seinäjoen raviradalla. Keskustan puolue- ja propagandakoneisto paahtaa päivittäin rumputulta, jonka pääkohde on Kokoomus. Demareita ammutaan vain räkäpäillä, sillä kepun tarkoitus on liehitellä punamulta henkiin. Opposition johtavan voiman kyyninen viesti kuuluu, mikä sopii keskustalle, ei sovi muille, ei ainakaan Kokoomukselle. Esko Aho voi kyllä vaihtaa vaalipiiriä ja asettua ehdolle Helsinkiin, mutta kun Sauli Niinistö tekee niin, se on peesaamista.”

Lue lisää

Ilmeisesti tässä kohtaa Kepu on tuntenut omantunnon pistoksen. Joidenkin arvioiden mukaanhan Keskusta on köyhän asialla,joten tämä selittää taipumuksen vasemmiston suuntaan.

Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole.

Työreformi oli kyllä, sikäli kuin ymmärrän, palkanalennuksineen aito kapitalistinen missio.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Ilmeisesti tässä kohtaa Kepu on tuntenut omantunnon pistoksen. Joidenkin arvioiden mukaanhan Keskusta on köyhän asialla,joten tämä selittää taipumuksen vasemmiston suuntaan.

Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole.

Työreformi oli kyllä, sikäli kuin ymmärrän, palkanalennuksineen aito kapitalistinen missio.

Lue lisää

*28.11.-98 Pohjalainen: "Keskustalla ei ole riittävästi elinkeinoelämän asiantuntemusta, jotta se pystyisi esittämään syvällisiä uudistuksia jo vuosikymmeniä toimineisiin sopimusrakenteisiin. Keskustan puoluehallituksen jäsen, yrittäjä Riitta Antinmäki moittii työreformia teoreettiseksi ja aikansa eläneeksi."

Otsikossa hymiö kirjoitti:

*28.11.-98 Pohjalainen: "Keskustalla ei ole riittävästi elinkeinoelämän asiantuntemusta, jotta se pystyisi esittämään syvällisiä uudistuksia jo vuosikymmeniä toimineisiin sopimusrakenteisiin. Keskustan puoluehallituksen jäsen, yrittäjä Riitta Antinmäki moittii työreformia teoreettiseksi ja aikansa eläneeksi."

Lue lisää

Muistelen Ahon politiikkana olleen sen, ettei työväenliike saisi sotkeutua politiikkaan, vaan sen pitäisi keskittyä työasioihin.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Muistelen Ahon politiikkana olleen sen, ettei työväenliike saisi sotkeutua politiikkaan, vaan sen pitäisi keskittyä työasioihin.

Työreformi si alkunsa, kun keskusta ja sdp kaavailivat mhdollisen punamultahallituksen yhteistä työvoimapoliittista ohjelmaa. Sitä valmistelemassa olivat mm. Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma.

Kun 1999 vaalit alkoivat lähestyä, Esko Aho otti tämän hallitusohjelman ja alkoi korjilla sen tekstiä Maria-Kaisa Aulan kanssa niin, että siiä sataisi keskustalle vaaliohjelma kokoomusta vastaan.

Vasta silloin ohjelma nimettiin työreformiksi ja siihen otettiin ay-liikettä suututtaneet kohdat paikallisen sopimisen laajentamisesta, työehtosopimuksista poikkeamisesta ja työttömyysrahastojen irroittamisesta ammattiliittojen hallinnasta.

Ay-liike oli Ahon hallituksen aikana sotkeutunut politiikkaan melko tavalla, muutamalla yleislakkouhkauksella ja kaatamalla Kalevi Sorsan valmiiksi neuvotteleman yhteiskuntasopimuksenkin.

Ei ihme, että Aho ei pystynyt koskaan samaan vasemmiston luttamusta keskustan politiikkaa kohtaan, vaikka muuten kyllä "käänsi kaikki kivet" saadakseen kokoomuksen oppositioon.

-Jäbä

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Muistelen Ahon politiikkana olleen sen, ettei työväenliike saisi sotkeutua politiikkaan, vaan sen pitäisi keskittyä työasioihin.

14.12.-98 Verkkouutiset: ”Keskusta ja kokoomus kinasivat paikallisesta sopimisesta
Keskustan markkinoimasta työreformista kiisteltiin myös eduskunnan maanantaisessa budjettikeskustelussa. Keskusta oli kaivanut esiin kokoomuksen seuraavaa vaalikautta koskevan ohjelman ja päätellyt, että kokoomus tavoittelee lähes rajatonta paikallista sopimista.
Keskustan puheenjohtajan Esko Ahon mukaan kokoomus haluaisi mennä asiassa paljon pitemmälle ja ehdottomammin kuin keskusta.
Julkisuuteen tulleiden kannanottojen mukaan on Ahon mielestä kuitenkin syntynyt käsitys, että ammattiyhdistysjohtajien lailla kokoomuskin vastustaisi paikallisen sopimusoikeuden laajentamista.
Aho muistutti vasemmistoliiton pitäneen lisäksi keskustan linjausta yhteistyön esteenä. Kokoomuksen pitemmälle menevä kanta ei kuitenkaan sitä ole.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz huomautti kokoomuksen pyrkivän paikallisen sopimisen lisäämiseen ensisijaisesti työehtosopimusten kautta, mutta myös lainsäädännöllä.
Hän toivotti keskustan tervetulleeksi samalle kannalle, jos se on arvoituksellisen työreformin sisältö.
- Sen me tiedämme, että se parantaa sairaat ja tekee suomalaiset onnelliseksi, Zyskowicz lohkaisi."

9.2007 HSn kuukausiliite: ”Kimmo Tiilikainen (kepu):- - - Pitää muistaa että puolueen (kepun) 51 kansanedustajasta 32 on myös MTKn jäseniä - - -”

Otsikossa hymiö kirjoitti:

14.12.-98 Verkkouutiset: ”Keskusta ja kokoomus kinasivat paikallisesta sopimisesta
Keskustan markkinoimasta työreformista kiisteltiin myös eduskunnan maanantaisessa budjettikeskustelussa. Keskusta oli kaivanut esiin kokoomuksen seuraavaa vaalikautta koskevan ohjelman ja päätellyt, että kokoomus tavoittelee lähes rajatonta paikallista sopimista.
Keskustan puheenjohtajan Esko Ahon mukaan kokoomus haluaisi mennä asiassa paljon pitemmälle ja ehdottomammin kuin keskusta.
Julkisuuteen tulleiden kannanottojen mukaan on Ahon mielestä kuitenkin syntynyt käsitys, että ammattiyhdistysjohtajien lailla kokoomuskin vastustaisi paikallisen sopimusoikeuden laajentamista.
Aho muistutti vasemmistoliiton pitäneen lisäksi keskustan linjausta yhteistyön esteenä. Kokoomuksen pitemmälle menevä kanta ei kuitenkaan sitä ole.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz huomautti kokoomuksen pyrkivän paikallisen sopimisen lisäämiseen ensisijaisesti työehtosopimusten kautta, mutta myös lainsäädännöllä.
Hän toivotti keskustan tervetulleeksi samalle kannalle, jos se on arvoituksellisen työreformin sisältö.
- Sen me tiedämme, että se parantaa sairaat ja tekee suomalaiset onnelliseksi, Zyskowicz lohkaisi."

9.2007 HSn kuukausiliite: ”Kimmo Tiilikainen (kepu):- - - Pitää muistaa että puolueen (kepun) 51 kansanedustajasta 32 on myös MTKn jäseniä - - -”

Lue lisää

Niin mitä Kepulle on MTK:n asiat? Siis, etteikö kepulla ole aavistusta MTK:n asioista? Saattaa ollakin, että porvarit ovat kahmineet liiveihinsä osan maataloustuottajille kuuluvista tukiaisista. Ainakin viljelijät ovat olleet viimeaikoina tyytymättömiä. Jopa järjestöönsä.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Niin mitä Kepulle on MTK:n asiat? Siis, etteikö kepulla ole aavistusta MTK:n asioista? Saattaa ollakin, että porvarit ovat kahmineet liiveihinsä osan maataloustuottajille kuuluvista tukiaisista. Ainakin viljelijät ovat olleet viimeaikoina tyytymättömiä. Jopa järjestöönsä.

Lue lisää

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/sdpn_vuoro_vajota_alle_20_prosenttiin_524250.html

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/sdpn_vuoro_vajota_alle_20_prosenttiin_524250.html

Lue lisää

Näin joulun jälkeen monen äänestäjän pää on vielä sekaisin. Varmasti monen gallupin tekijänkin.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Näin joulun jälkeen monen äänestäjän pää on vielä sekaisin. Varmasti monen gallupin tekijänkin.

20.3.-95 Suomenmaan etusivu:
“Keskustalle hyvä torjuntavoitto” (EDUSKUNTAVAALEISSA -11 PAIKKAA)

Otsikossa hymiö kirjoitti:

20.3.-95 Suomenmaan etusivu:
“Keskustalle hyvä torjuntavoitto” (EDUSKUNTAVAALEISSA -11 PAIKKAA)

Tuskin tuollaista tappiota kukaan pystyy ennustamaan, mutta galluppien virhemarginaalin rajoissa voi hyvin valehdella mitä tahansa.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Tuskin tuollaista tappiota kukaan pystyy ennustamaan, mutta galluppien virhemarginaalin rajoissa voi hyvin valehdella mitä tahansa.

*7.11.-96 Suomenmaa: "Keskustasta tuli edelleenkin Suomen suurin europuolue" (Europarlamentissa Kok 4 = kepu 4 = sdp 4)

Otsikossa hymiö kirjoitti:

*7.11.-96 Suomenmaa: "Keskustasta tuli edelleenkin Suomen suurin europuolue" (Europarlamentissa Kok 4 = kepu 4 = sdp 4)

Kysymyshän on katsantokannasta. Samaan tapaan kuin nähdä puolillaan oleva lasi joko puoliksi täynnä olevana tai puoliksi tyhjänä olevana. Optimisti näkee lasin tietysti puoliksi täytenä.

Kommunistinen teoria nimittäin väittää, että ihmisen minuus ja tietoisuus muotoutuu työprosessissa. Ja jos työprosessi on kapitalistinen, niin senhän tietää mikä minuus siitä sitten syntyypi. Eli ettäs sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, vai miten sanotaan. Tai sitä kuusta kuuleminen etc..

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Kommunistinen teoria nimittäin väittää, että ihmisen minuus ja tietoisuus muotoutuu työprosessissa. Ja jos työprosessi on kapitalistinen, niin senhän tietää mikä minuus siitä sitten syntyypi. Eli ettäs sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, vai miten sanotaan. Tai sitä kuusta kuuleminen etc..

Lue lisää

..tietoisuus muutu läheskään aina vaikuttamaan puoluevalintaa. Tehtiinhän tässä joku tutkimus kansanedustajista, siinä huomattiin ,että vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden raja ylittää puoluerajoja.

Jos on päätänyt olla kommunisti, niin sehän tarkoittaa tavoitetta, että suomesta on tehtävä kommunistimaa. Joka tästä haluaa tehdä kommunistimaan, on todella tyhmä. Tästä kai johtuu, että tämä tietoisuus ei useinkaan vaikuta puolueen valintaan, vaan siihen vaikuttaa se päätös miksi tämän Suomen haluaa.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Kommunistinen teoria nimittäin väittää, että ihmisen minuus ja tietoisuus muotoutuu työprosessissa. Ja jos työprosessi on kapitalistinen, niin senhän tietää mikä minuus siitä sitten syntyypi. Eli ettäs sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, vai miten sanotaan. Tai sitä kuusta kuuleminen etc..

Lue lisää

...että ihmisen minuus ja tietoisuus muuttaisikin työprosessia.

On nimittäin antoisaa ajatella asioita aina hieman nurinpäin, vaikkei muuta kuin huvin vuoksi, niin huomaa, että työntekijälle on työn antajana aina yrityksen asiakas, vaikka palkan maksaakin työnantaja, eli yritys.

Tässä tilanteessa työntekijän minuutta ja tietoisuutta ohjaa asiakas, niin kuin pitääkin, vai mitä?

-Jäbä

mvv kirjoitti:

..tietoisuus muutu läheskään aina vaikuttamaan puoluevalintaa. Tehtiinhän tässä joku tutkimus kansanedustajista, siinä huomattiin ,että vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden raja ylittää puoluerajoja.

Jos on päätänyt olla kommunisti, niin sehän tarkoittaa tavoitetta, että suomesta on tehtävä kommunistimaa. Joka tästä haluaa tehdä kommunistimaan, on todella tyhmä. Tästä kai johtuu, että tämä tietoisuus ei useinkaan vaikuta puolueen valintaan, vaan siihen vaikuttaa se päätös miksi tämän Suomen haluaa.

Lue lisää

Tottakai aatteet ulottuvat yli puoluerajojen, tuskin muu voisi olla mahdollistakaan.

Marxilaisuus on kumminkin ainoa kapitalismin systemaattinen kritiikki, joka tarjoaa metodin analysoida kapitalismia ja sen puutteita. Siinä mielessä olisi toivottavaa, että marxilaista ajattelua opetettaisiin laajemmaltikin. Tai siis että edes.

toisin päin kirjoitti:

...että ihmisen minuus ja tietoisuus muuttaisikin työprosessia.

On nimittäin antoisaa ajatella asioita aina hieman nurinpäin, vaikkei muuta kuin huvin vuoksi, niin huomaa, että työntekijälle on työn antajana aina yrityksen asiakas, vaikka palkan maksaakin työnantaja, eli yritys.

Tässä tilanteessa työntekijän minuutta ja tietoisuutta ohjaa asiakas, niin kuin pitääkin, vai mitä?

-Jäbä

Lue lisää

Tuota tuskin kieltää itse Parta-Kallekaan. Oleellista on kumminkin itse systeemin, kapitalistisen talouden logiikka. Asiakas astuu kuvaan vain rahan lähteenä, välttämättömänä pahana, jolta pitää saada mahdollisimman paljon rahaa niillä keinoin, jotka suinkin ovat mahdollisia.

Asiakkaalta tuskin kysytään mitään, jos omistaja aikoo myydä firman, tuskin työntekijöiltäkään. Ja oleellisena osana tässä kaikessa on se, toteutuuko taloudessa kaikkien etu, vai pelkästään omistajan.

Minkä takia on perustettu kuluttajansuoja, minkätakia on perustettu työsuojelu. Miksi näitä tarvitaan, jos järjestelmä, kilpailu ja omistajan hyvä tahto pitäisi näistä huolen?

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Tuota tuskin kieltää itse Parta-Kallekaan. Oleellista on kumminkin itse systeemin, kapitalistisen talouden logiikka. Asiakas astuu kuvaan vain rahan lähteenä, välttämättömänä pahana, jolta pitää saada mahdollisimman paljon rahaa niillä keinoin, jotka suinkin ovat mahdollisia.

Asiakkaalta tuskin kysytään mitään, jos omistaja aikoo myydä firman, tuskin työntekijöiltäkään. Ja oleellisena osana tässä kaikessa on se, toteutuuko taloudessa kaikkien etu, vai pelkästään omistajan.

Minkä takia on perustettu kuluttajansuoja, minkätakia on perustettu työsuojelu. Miksi näitä tarvitaan, jos järjestelmä, kilpailu ja omistajan hyvä tahto pitäisi näistä huolen?

Lue lisää

Jos ajatellaan vapaata markkinataloutta, niin sellaisessa tilanteessa asiakkaalta saa rahat ainoastaan, kun tuottaa parasta laatua halvimpaan hintaan.

Kapitalisilla ei ole mitään mahdollisuuksia hyötyä, llei asiakas ole hyötynyt ensin.

Tilannehan on se, että yritys tuottaa vain ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaat etsivät mahdollisimman laadukkaita ratkaisuja, mutta eivät haluaisi maksaa niistä enempää kuin on tarpeen.

Ellei asiakkaan etu toteudu, hän osta toiselta yritykseltä, jolloin omistaja 'n etu toteutuu vain siinä yrityksessä joka osasi tuottaa laatua muita halvemmalla.

Mikään ei ole niin demokraattista kuluttajan edun toteuttamista kuin vapaa markkinatalous.

Vanhan kapitalismin monopolit eivät tähän kuvioon tietenkään kuulu. Lainsäädäntöä tarvitaan, ja valvontaa, että markkinoilla silyisi kilpailun vapaus. Muuten isot ja ahneet syövät pienet ja ahkerat, ja kuluttaja saa maksaa liikaa rahaa huonosta laadusta, kun vapaa kilpailu markkinoilla ei pane kartelliyrittäjiä kuriin.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Tottakai aatteet ulottuvat yli puoluerajojen, tuskin muu voisi olla mahdollistakaan.

Marxilaisuus on kumminkin ainoa kapitalismin systemaattinen kritiikki, joka tarjoaa metodin analysoida kapitalismia ja sen puutteita. Siinä mielessä olisi toivottavaa, että marxilaista ajattelua opetettaisiin laajemmaltikin. Tai siis että edes.

Lue lisää

70-luvun loppupuolella eräs nuorten radikaalien marxilaisten tutkijoiden Tandem-ryhmä yritti sovelta noita teesien ja antiteesien metodeja yhteiskuntatutkimukseen, muttei siitä itään tullut. Rahaa meni, mutta olipahan pojilla huskaa.

Tandem-ryhmä nimittäin vuokrasi ensi töikseen itselleen hulppeat tilat ja palkkasi sihteerit, kun sai valtion tutkimusrahat tililleen.

Maxilaista metodia ei juurikaan kannata opettaa. On hyvä pysytella neutraalimpien metodien parissa, jos haluaa objektiivisia tuloksia.

opettaminen kirjoitti:

70-luvun loppupuolella eräs nuorten radikaalien marxilaisten tutkijoiden Tandem-ryhmä yritti sovelta noita teesien ja antiteesien metodeja yhteiskuntatutkimukseen, muttei siitä itään tullut. Rahaa meni, mutta olipahan pojilla huskaa.

Tandem-ryhmä nimittäin vuokrasi ensi töikseen itselleen hulppeat tilat ja palkkasi sihteerit, kun sai valtion tutkimusrahat tililleen.

Maxilaista metodia ei juurikaan kannata opettaa. On hyvä pysytella neutraalimpien metodien parissa, jos haluaa objektiivisia tuloksia.

Lue lisää

Marxilaisella metodilla saa jopa luotettavampia tuloksia kuin kapitalisella numerologialla, siis lähinnä mielivaltaisilla tilastojen selityksillä. Erityisesti muutoksen ja sen dynamiikan tutkimuksessa on käytetty marxilaisen metodin periaatteita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dialektinen_materialismi

mikä mahdollista kirjoitti:

Jos ajatellaan vapaata markkinataloutta, niin sellaisessa tilanteessa asiakkaalta saa rahat ainoastaan, kun tuottaa parasta laatua halvimpaan hintaan.

Kapitalisilla ei ole mitään mahdollisuuksia hyötyä, llei asiakas ole hyötynyt ensin.

Tilannehan on se, että yritys tuottaa vain ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaat etsivät mahdollisimman laadukkaita ratkaisuja, mutta eivät haluaisi maksaa niistä enempää kuin on tarpeen.

Ellei asiakkaan etu toteudu, hän osta toiselta yritykseltä, jolloin omistaja 'n etu toteutuu vain siinä yrityksessä joka osasi tuottaa laatua muita halvemmalla.

Mikään ei ole niin demokraattista kuluttajan edun toteuttamista kuin vapaa markkinatalous.

Vanhan kapitalismin monopolit eivät tähän kuvioon tietenkään kuulu. Lainsäädäntöä tarvitaan, ja valvontaa, että markkinoilla silyisi kilpailun vapaus. Muuten isot ja ahneet syövät pienet ja ahkerat, ja kuluttaja saa maksaa liikaa rahaa huonosta laadusta, kun vapaa kilpailu markkinoilla ei pane kartelliyrittäjiä kuriin.

Lue lisää

Sijoittaja ei ajattele juurikaan noin, vaan hän seuraa pääasiassa pörssikursseja ja pohtii sitä, millä keinoin hän saisi ostamistaan firmoista vielä suuremman tuoton. Tämä taas johtaa siihen, että sijoittaja ryhtyy oman visionsa mukaisesti yritysjärjestelyihin, joilla hän uskoo hyötyvänsä vielä enemmän.

Tällä tasolla asiakkailla on toissijainen merkitys.

Siitä, onko vapaa markkinatalous demokraattisin, voi olla monta mieltä. Markkinoilla sinänsähän ei ole edes moraalia, vaan sitä pitää sinne peräti luoda erilaisten pelisääntöjen muodossa, pelisääntöjen, joita sangen moni jopa rikkoo. Tästä loistavana esimerkkinä niin sanottu harmaa talous.

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Marxilaisella metodilla saa jopa luotettavampia tuloksia kuin kapitalisella numerologialla, siis lähinnä mielivaltaisilla tilastojen selityksillä. Erityisesti muutoksen ja sen dynamiikan tutkimuksessa on käytetty marxilaisen metodin periaatteita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dialektinen_materialismi

Lue lisää

Jos metodissa sovitaan, että mitataan vaikkapa vesimääriä metrimitalla, niin sopimuksen puitteissa tulokset ovat luotettavia.

Se dilektisesta materialismista. Kyse on sopimuksenvaraisesta menetelmästä, jota ei voi verrata muihin menetelmiin niin, että jollain saadaan "luotettavampia tuloksia" kuin toisella metodilla.

Dialektisen materialismin metodi on alunperinkin rakennettu metodiksi, jonka tarkoitus on "todistaa" kapitalistiset tutkimusmetodit vääriksi. Juuri tästä syystä edellä mainitun Tandem-ryhmän tutkijat pääsivät aiknaa kritiikistään kuin koira veräjästä sanomalla, ettei dialektisen materialismin menetelmin tehtyä tutkimusta ole mahdollista arvioida länsimaisen tutkimuksen menetelmin.

Ei ollutkaan. Ja on meikäläisissäkin menetelmissä eroja, jos ei muuta niin jokaiselle tutkijalle tuttu kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen ero esim siinä mitä menetelmiä käytetään, kun pyritään selvittämään miksi ihmiset käyttäytyvät esim miin, etteivät mene äänestämään. Jos kvalitatiivisella tutkimuksella selvitetään nukkuvien motiiveja, syitä miksi he eivät äänestän niin ei tätämetodia voi arvostella sillä, että tyrmätään tulokset sanomalla, että syvähaastatteluihi osallistui vain 30 ihmistä tai, että ryhmäkeskusteluja käytiin vain 8 ryhmässä. Kvantitatiiviset tutkimuksen metodeita (kuten näytekokoa) voi käyttää vain kvantitatiivisen tutkimuksen arviointiin.

Ei kinta maxilaisesta dialektisesta materialismista enempää, eihän?

-Jäbä

Seppo Ilmarinen kirjoitti:

Sijoittaja ei ajattele juurikaan noin, vaan hän seuraa pääasiassa pörssikursseja ja pohtii sitä, millä keinoin hän saisi ostamistaan firmoista vielä suuremman tuoton. Tämä taas johtaa siihen, että sijoittaja ryhtyy oman visionsa mukaisesti yritysjärjestelyihin, joilla hän uskoo hyötyvänsä vielä enemmän.

Tällä tasolla asiakkailla on toissijainen merkitys.

Siitä, onko vapaa markkinatalous demokraattisin, voi olla monta mieltä. Markkinoilla sinänsähän ei ole edes moraalia, vaan sitä pitää sinne peräti luoda erilaisten pelisääntöjen muodossa, pelisääntöjen, joita sangen moni jopa rikkoo. Tästä loistavana esimerkkinä niin sanottu harmaa talous.

Lue lisää

Kaikki pyrkivät hyötymään erilaisilla markkinoilla, myös työntekijä työmarkkinoilla ja yrityskin siinä, että koettaa palkata parempaa väkeä kuin kilpailijansa, varsinkin aloilla, joilla ammattitaito ratkaisee asiakastyytyväisyyden.

Sijoittajia on monenlaisia. Yrittäjä sijoittaa omaisuutensa yritykseensä ja panttaa talonsakin vakuudeksi. Valtio pyrkii varmistamaan, että tietty infrastruktuuri pysyy omissa käsissä. Siksi Elisaa ostettiin takaisin valtiolle islantilaisilta.

Pärssiyrityksiä toki vaivaa se, että osa sijoittajista liikkuu pikavoittojen perässä ja todella isot rahastot vaikuttavat merkittävästi kursiarvoihin, jos ne alkavat siirtyillä pois jostain yrityksestä.

Moraalivapaita markkinoita, joilla pelinsääntöjä ei tarvittaisi, ei ole edes avioliittomarkkinoilla, kuten tiedät. Niinpä lainsäädäntöä on tarvittu jopa samaa sukupuolta olevin liittojen osapuolten oikeuksien turvaamiseen.

-Jäbä

vaan koko totuus kirjoitti:

Kaikki pyrkivät hyötymään erilaisilla markkinoilla, myös työntekijä työmarkkinoilla ja yrityskin siinä, että koettaa palkata parempaa väkeä kuin kilpailijansa, varsinkin aloilla, joilla ammattitaito ratkaisee asiakastyytyväisyyden.

Sijoittajia on monenlaisia. Yrittäjä sijoittaa omaisuutensa yritykseensä ja panttaa talonsakin vakuudeksi. Valtio pyrkii varmistamaan, että tietty infrastruktuuri pysyy omissa käsissä. Siksi Elisaa ostettiin takaisin valtiolle islantilaisilta.

Pärssiyrityksiä toki vaivaa se, että osa sijoittajista liikkuu pikavoittojen perässä ja todella isot rahastot vaikuttavat merkittävästi kursiarvoihin, jos ne alkavat siirtyillä pois jostain yrityksestä.

Moraalivapaita markkinoita, joilla pelinsääntöjä ei tarvittaisi, ei ole edes avioliittomarkkinoilla, kuten tiedät. Niinpä lainsäädäntöä on tarvittu jopa samaa sukupuolta olevin liittojen osapuolten oikeuksien turvaamiseen.

-Jäbä

Lue lisää

Kuten sanoin, sijoittajalla ei ole asiakas ensisijaisesti mielessä, vaan oma hyöty, minkä seikan näyt myöntävänkin.

Nyt käy vain niin, että hyödyt asettuvat tässä järjestelmässä hierarkiaan ja ylimmäisenä olevan hyöty kävelee muiden ylitse.

kaikki ovat kirjoitti:

Jos metodissa sovitaan, että mitataan vaikkapa vesimääriä metrimitalla, niin sopimuksen puitteissa tulokset ovat luotettavia.

Se dilektisesta materialismista. Kyse on sopimuksenvaraisesta menetelmästä, jota ei voi verrata muihin menetelmiin niin, että jollain saadaan "luotettavampia tuloksia" kuin toisella metodilla.

Dialektisen materialismin metodi on alunperinkin rakennettu metodiksi, jonka tarkoitus on "todistaa" kapitalistiset tutkimusmetodit vääriksi. Juuri tästä syystä edellä mainitun Tandem-ryhmän tutkijat pääsivät aiknaa kritiikistään kuin koira veräjästä sanomalla, ettei dialektisen materialismin menetelmin tehtyä tutkimusta ole mahdollista arvioida länsimaisen tutkimuksen menetelmin.

Ei ollutkaan. Ja on meikäläisissäkin menetelmissä eroja, jos ei muuta niin jokaiselle tutkijalle tuttu kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen ero esim siinä mitä menetelmiä käytetään, kun pyritään selvittämään miksi ihmiset käyttäytyvät esim miin, etteivät mene äänestämään. Jos kvalitatiivisella tutkimuksella selvitetään nukkuvien motiiveja, syitä miksi he eivät äänestän niin ei tätämetodia voi arvostella sillä, että tyrmätään tulokset sanomalla, että syvähaastatteluihi osallistui vain 30 ihmistä tai, että ryhmäkeskusteluja käytiin vain 8 ryhmässä. Kvantitatiiviset tutkimuksen metodeita (kuten näytekokoa) voi käyttää vain kvantitatiivisen tutkimuksen arviointiin.

Ei kinta maxilaisesta dialektisesta materialismista enempää, eihän?

-Jäbä

Lue lisää

Ajatukseni oli vain osoittaa, että marxilainen tiede perustuu materialismiin, siis käsin kosketeltavaan todellisuuteen, kun taas porvarillinen tiede idealismiin. Tässä piilee keskeinen pointti.

Sitä paitsi marxilaista metodia ei käytetä pelkästään poliittisiin tarkoituksiin, vaan esimerkiksi historian tutkimuksessa sen periaatteet ovat käyttökelpoiset.