Tempputyöllistäminen

Hallitusten elvytyspolitiikan pääpaino on verojen keventämisessä. Palkansaaajien tutkimuslaitoksen analyysissa arvioidaan sen verotulovaikutukseksi 10 %. Menojen reippaampi lisääminen olisi taas tuonut 50 % verotulovaikutuksen eli jokaisella investoidulla eurolla olisi saatu puoli euroa takaisin. Nämä arviot ovat luettavista PT:n tuoreesta talousraportista laitoksen nettisivuilla.

Raportissa käsitellään myös USAn elvystystoimia. Ne ovat painottuneet nimenomaan menojen lisäämiseen ja PT arvioi, että niillä konsteilla USAn talous myös saadaan elpymään toisin kuin Suomen hallituksen toiveajattelulla.

Äänestyskäyttäytymiseen taloustilanne heijastuu viipeelle meillä Suomessa. Olemme siinä kohdin ollleet aina hitaita hämäläisiä. Ruotsissa oikeistohallituksen kiito on jo aikapäiviä sitten loppunut kuin lehmän lento ja näyttää vahvasti siltä, että siellä palataan oikeistohallituskokeilun jälkeen jälleen tuttuun ja turvalliseen. Islannissa oikeistohallitus päätettiin potkaista kansan tahdosta pellolle ja hallitus älysikin erota ennen kuin kansan mellakat olisivat ryöstäytyneet käisistä.

Suomessa ratkaisevassa asemassa seuraavien eduskuntavaalien edellä tulee olemaan työttömyyskehitys ja sen uhka vaalien kynnyksellä. Mielenkiintoinen vaalikeskustelu tullaan käymään myös hallituksen ajaman SATA-komitean ehdotuksista. Siinä kohdin asiat alkavat äänestäjille realisoitua. Nyt mennään vielä mielikuvien ja toivotalkoiden varassa. Kun tuhdista toivosta huolimatta työpaikkoja ei ota syntyäkseen ja kansakunnan elintasosta esitetään leikkauksia, päästään jo varsinaiseen asiaan, missä vaalit sitten ratkaistaan.

aliarviointia. Ei tarvitse olla kovinkaan nerokas tavis, kun nakee ja ymmärtää Kokoomuksen ja porvarihallituksen ylioptimisteset selittelyt elvysten vaikutuksista. (tietoista valehtelua joka puree Kokoomusnuorisoon - toistaiseksi kun eivät ole vanhemmat lopettaneet taloudellista tukeaan)

Mielipidepankki kirjoitti:

Hallitusten elvytyspolitiikan pääpaino on verojen keventämisessä. Palkansaaajien tutkimuslaitoksen analyysissa arvioidaan sen verotulovaikutukseksi 10 %. Menojen reippaampi lisääminen olisi taas tuonut 50 % verotulovaikutuksen eli jokaisella investoidulla eurolla olisi saatu puoli euroa takaisin. Nämä arviot ovat luettavista PT:n tuoreesta talousraportista laitoksen nettisivuilla.

Raportissa käsitellään myös USAn elvystystoimia. Ne ovat painottuneet nimenomaan menojen lisäämiseen ja PT arvioi, että niillä konsteilla USAn talous myös saadaan elpymään toisin kuin Suomen hallituksen toiveajattelulla.

Äänestyskäyttäytymiseen taloustilanne heijastuu viipeelle meillä Suomessa. Olemme siinä kohdin ollleet aina hitaita hämäläisiä. Ruotsissa oikeistohallituksen kiito on jo aikapäiviä sitten loppunut kuin lehmän lento ja näyttää vahvasti siltä, että siellä palataan oikeistohallituskokeilun jälkeen jälleen tuttuun ja turvalliseen. Islannissa oikeistohallitus päätettiin potkaista kansan tahdosta pellolle ja hallitus älysikin erota ennen kuin kansan mellakat olisivat ryöstäytyneet käisistä.

Suomessa ratkaisevassa asemassa seuraavien eduskuntavaalien edellä tulee olemaan työttömyyskehitys ja sen uhka vaalien kynnyksellä. Mielenkiintoinen vaalikeskustelu tullaan käymään myös hallituksen ajaman SATA-komitean ehdotuksista. Siinä kohdin asiat alkavat äänestäjille realisoitua. Nyt mennään vielä mielikuvien ja toivotalkoiden varassa. Kun tuhdista toivosta huolimatta työpaikkoja ei ota syntyäkseen ja kansakunnan elintasosta esitetään leikkauksia, päästään jo varsinaiseen asiaan, missä vaalit sitten ratkaistaan.

Lue lisää

Kun noinkin estotta vertaat Suomea ja USAa tällä krtaa USAn toimia kiitellen, niin ehkä voisit ottaa huomioon sen, että USAssa verotus onjo nuudstaan ollut erittäin alhaista.

Veron edelleen alentamisella ei siis saataisi sellaista kysyntää aikaan, että talous tokenisi. Siksi USA elvyttää, samoin kuin Suomikin, julkisia investointeje, etenkin rakentmista, lisäämällä.

Muilta osin sat lisätietoa Suomen elvyttämisestä täältä:

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:1:2009-02-03;4:140:0:0:0,104:139:591220,1:0:0:0:0:0:

-Jäbä

ottaa huomioon kirjoitti:

Kun noinkin estotta vertaat Suomea ja USAa tällä krtaa USAn toimia kiitellen, niin ehkä voisit ottaa huomioon sen, että USAssa verotus onjo nuudstaan ollut erittäin alhaista.

Veron edelleen alentamisella ei siis saataisi sellaista kysyntää aikaan, että talous tokenisi. Siksi USA elvyttää, samoin kuin Suomikin, julkisia investointeje, etenkin rakentmista, lisäämällä.

Muilta osin sat lisätietoa Suomen elvyttämisestä täältä:

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:1:2009-02-03;4:140:0:0:0,104:139:591220,1:0:0:0:0:0:

-Jäbä

Lue lisää

Taloustieteen asiantuntijakööri tuntuu olevan kovasti eri mieltä kanssasi.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Verojen alentaminen ei tepsi taantumaan/HT20090118SI1TT01emx

Mielipidepankki kirjoitti:

Taloustieteen asiantuntijakööri tuntuu olevan kovasti eri mieltä kanssasi.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Verojen alentaminen ei tepsi taantumaan/HT20090118SI1TT01emx

Lue lisää

Professoreilla oli paljon kiinnostavia mielipiteitä, mm. palvelujen alvista.

Kumma, että sinä poimit vain ne ajatukset, jotka tukevat omaa kantaasi, eli elvytys-sanalla saivartelua.

Nyt saatu tuloverojen alennushan on elvyttävä, vikka se aikanaan päätettiinkin poistamaan plkankorotusten ja veroprogression aiheuttama verotuksen kiristuminen, eli varmistamaan, että palkankorotuksella myös pystyy ostamaan jotain, kun hnnat nousevat palkkakustannusten nousun(ja veroprogression myötä) ainakin 2,5 kertaa enemmän, mitä palkansaajan käteen tuleva palkka lisääntyy.

Lue nyt vaan se Kataisen kolumni TS:sta, niin saat asiasta kokonaiskuvan. Elvytyksessähän toteutetaan monia toimia samanaikaisesti, myös melkoista menoelvytystä, niin kuin professoritkin edellytivät.

Huomasitko, miten helppoa on rvioida professoriden puoluesympatiat heidän mielipiteistään? Minua se hieman jopa huviti.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Hallitusten elvytyspolitiikan pääpaino on verojen keventämisessä. Palkansaaajien tutkimuslaitoksen analyysissa arvioidaan sen verotulovaikutukseksi 10 %. Menojen reippaampi lisääminen olisi taas tuonut 50 % verotulovaikutuksen eli jokaisella investoidulla eurolla olisi saatu puoli euroa takaisin. Nämä arviot ovat luettavista PT:n tuoreesta talousraportista laitoksen nettisivuilla.

Raportissa käsitellään myös USAn elvystystoimia. Ne ovat painottuneet nimenomaan menojen lisäämiseen ja PT arvioi, että niillä konsteilla USAn talous myös saadaan elpymään toisin kuin Suomen hallituksen toiveajattelulla.

Äänestyskäyttäytymiseen taloustilanne heijastuu viipeelle meillä Suomessa. Olemme siinä kohdin ollleet aina hitaita hämäläisiä. Ruotsissa oikeistohallituksen kiito on jo aikapäiviä sitten loppunut kuin lehmän lento ja näyttää vahvasti siltä, että siellä palataan oikeistohallituskokeilun jälkeen jälleen tuttuun ja turvalliseen. Islannissa oikeistohallitus päätettiin potkaista kansan tahdosta pellolle ja hallitus älysikin erota ennen kuin kansan mellakat olisivat ryöstäytyneet käisistä.

Suomessa ratkaisevassa asemassa seuraavien eduskuntavaalien edellä tulee olemaan työttömyyskehitys ja sen uhka vaalien kynnyksellä. Mielenkiintoinen vaalikeskustelu tullaan käymään myös hallituksen ajaman SATA-komitean ehdotuksista. Siinä kohdin asiat alkavat äänestäjille realisoitua. Nyt mennään vielä mielikuvien ja toivotalkoiden varassa. Kun tuhdista toivosta huolimatta työpaikkoja ei ota syntyäkseen ja kansakunnan elintasosta esitetään leikkauksia, päästään jo varsinaiseen asiaan, missä vaalit sitten ratkaistaan.

Lue lisää

Siis jos ihmisten ostovoiman lisäyksestä 90% jää talouden rattaisiin niin eikös se lisää enemmän talouden aktiviteettia kuin se että siitä 50 % tulisi veroina valtion kassaan.

Sinä taidat varsinainen tollo olla kun kuvittelet, että rahan kierrtättäminen valtion kassan kautta lisäisi jotenkin sen arvoa. Oletko työurasi tehnyt valtion virkamiehenä vai punapääoman palveluksessa vai mistä tuollaiset täysin harhaiset talousopit on päähäsi tulleet?

aivan pihalla kirjoitti:

Siis jos ihmisten ostovoiman lisäyksestä 90% jää talouden rattaisiin niin eikös se lisää enemmän talouden aktiviteettia kuin se että siitä 50 % tulisi veroina valtion kassaan.

Sinä taidat varsinainen tollo olla kun kuvittelet, että rahan kierrtättäminen valtion kassan kautta lisäisi jotenkin sen arvoa. Oletko työurasi tehnyt valtion virkamiehenä vai punapääoman palveluksessa vai mistä tuollaiset täysin harhaiset talousopit on päähäsi tulleet?

Lue lisää

joka olet pihalla.

Verokertymä on tietysti vain tapa mitata investoinnin tuottavuutta. Mitä suurempi verokertymä on sitä todennäköisempää on silloin myös se, että taloudenkin rattaat pyörivät vinhemmin. Talouden rattaat nimittäin pyörivät silloin, kun ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita ja silloin, kun he työllistyvät tuotannon lisääntyessä. Näistä eli mm. palkkatuloverosta ja arvosnlisäverosta sitten valtio ja kunnat saavat verotuloa. Ei ole olemassa juurikaan sellaista talouden kiertokulun nopeuttamista, joka ei heijastuisi verotulojen kasvuna. Jos niin käy, silloin on suurella todennäköisyydellä epäonnistuttu ja pahasti.

Mielipidepankki kirjoitti:

joka olet pihalla.

Verokertymä on tietysti vain tapa mitata investoinnin tuottavuutta. Mitä suurempi verokertymä on sitä todennäköisempää on silloin myös se, että taloudenkin rattaat pyörivät vinhemmin. Talouden rattaat nimittäin pyörivät silloin, kun ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita ja silloin, kun he työllistyvät tuotannon lisääntyessä. Näistä eli mm. palkkatuloverosta ja arvosnlisäverosta sitten valtio ja kunnat saavat verotuloa. Ei ole olemassa juurikaan sellaista talouden kiertokulun nopeuttamista, joka ei heijastuisi verotulojen kasvuna. Jos niin käy, silloin on suurella todennäköisyydellä epäonnistuttu ja pahasti.

Lue lisää

Puhut verokertymästä ikään kuin se olisi nollsummapeliä, mutta unohdat samalla, että verotulojen rinnalla budjetissa on myös menopuoli.

Tästä seuraa, että verokertymätä kannattaa hieman joskus luopuakin, jos sillä pidetään yllä sellaista taloudellisen toiminnan tasoa, joka ei ala nostaa kulupuolta.

Palkkojen verotuksen ja progression alentaminen liittyy juuri tähän, eli ostovoiman lisäämiseen ja verokiilan madaltamiseen, mikä saattaa vähentää valtion verotuloja, mutta kun se samalla pitää yllä työllisyyttä, niin eivät myöskään tyättämyyden aiheuttamat sosiaalimenot kasva.

-Jäbä

Toivottavasti et vetänyt hernettä nenääsi noissa muissa ketjuissa, kun olet jättänyt viestini kommentoimatta. Tarkoitus ei ollut olla ilkeämpi kuin normalisti ;-)

ihan pientä kirjoitti:

Puhut verokertymästä ikään kuin se olisi nollsummapeliä, mutta unohdat samalla, että verotulojen rinnalla budjetissa on myös menopuoli.

Tästä seuraa, että verokertymätä kannattaa hieman joskus luopuakin, jos sillä pidetään yllä sellaista taloudellisen toiminnan tasoa, joka ei ala nostaa kulupuolta.

Palkkojen verotuksen ja progression alentaminen liittyy juuri tähän, eli ostovoiman lisäämiseen ja verokiilan madaltamiseen, mikä saattaa vähentää valtion verotuloja, mutta kun se samalla pitää yllä työllisyyttä, niin eivät myöskään tyättämyyden aiheuttamat sosiaalimenot kasva.

-Jäbä

Toivottavasti et vetänyt hernettä nenääsi noissa muissa ketjuissa, kun olet jättänyt viestini kommentoimatta. Tarkoitus ei ollut olla ilkeämpi kuin normalisti ;-)

Lue lisää

Kyllä näissä laskelmissa on otettu huomioon kaikki erät. Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt varsin seikkaperäisen raportin käyttäen taloudellisia simultaatiomalleja. Sen mukaan verokevennysten verotulo- ja työllistämisvaikutus on 10 prosentin luokkaa suhteessa investointiin eli valtion verotulojen nimelliseen menetykseen. Meonojen lisäämisen vaikutus on puolestaan laksettu 50 prosentiksi. Se tarkoittaa sitä, että olisi kannattanut mieluummin laittaa panoksia menojen kasvattamiseen kuin verojen alentamiseen. Vaikuttaa siltä, että talouselämän riippumattomien asiantujoiden sanoma on pitkälti juuri tämänsuuntainen.

Sinun takiasi en vedä mitään hernettä nenään. Argumentointisi on sen verran kevyellä ja pinnallisella tasolla, ettei siihen vastaaminen aiheuta minulle koskaan mitään ongelmia. Kysymys on enemmänkin siitä, riittääkö ymmärryksesi käsittämään kaikkea sitä, mitä sinulle kerrotaan. :) Revi siitä!

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä näissä laskelmissa on otettu huomioon kaikki erät. Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt varsin seikkaperäisen raportin käyttäen taloudellisia simultaatiomalleja. Sen mukaan verokevennysten verotulo- ja työllistämisvaikutus on 10 prosentin luokkaa suhteessa investointiin eli valtion verotulojen nimelliseen menetykseen. Meonojen lisäämisen vaikutus on puolestaan laksettu 50 prosentiksi. Se tarkoittaa sitä, että olisi kannattanut mieluummin laittaa panoksia menojen kasvattamiseen kuin verojen alentamiseen. Vaikuttaa siltä, että talouselämän riippumattomien asiantujoiden sanoma on pitkälti juuri tämänsuuntainen.

Sinun takiasi en vedä mitään hernettä nenään. Argumentointisi on sen verran kevyellä ja pinnallisella tasolla, ettei siihen vastaaminen aiheuta minulle koskaan mitään ongelmia. Kysymys on enemmänkin siitä, riittääkö ymmärryksesi käsittämään kaikkea sitä, mitä sinulle kerrotaan. :) Revi siitä!

Lue lisää

Veronalennusten alkuperäinen tavoite oli pitää palkkojen veroprosentit ennallaan, kun bruttopalkat nousivat. Näin saatiin palkankorotusten ostovoima siirtymään kokonaan kuluttajan kukkaroon ilman, että valtio olisi vienut palkan korotusosasta itselleen suurempaa siivua kuin palkasta ennen korotusta.

Jos tätä verrataan siihen, ettei veroa olisi alennettukaan, vaan lisätty kasvaneilla verotuloilla julkisia menoja, niin tosiasiassa verotusta olisi silloin kiristetty, mikä ei juurikaan ole kuulunut oikeaan talouspolitiikkaan silloin, kun taantuma on lähestymässä.

Tutkimuslitoksiin viitatessa ja heidän esityksiään arvioidessa on aina hyvä pitää mielessä, ettei meillä juuri ole poliittisista kytköksistä vapaita tutkimuslatoksia, joten älä niele sinäkään ainoana totuutena ihan kaikkea, mitä itsellesi mieluisin tutkimuslaitos sanoo, jos samaan aikaan jätät muualta tulevan information noteeraamatta.

Kataisen kolumni TS:ssa kannattaa edelleenkin lukea aika arkkaan. Siinä on paljon faktaa hallituksen toimista ikään kuin suoraan aluperäisestä lähteestä, ettei tarvitse sen varassa tehdä omia päätelmiään, mitä palkansaajien sosialidemokraattinen tutkimuslaitos petailee oppositiopolitiikan pohjaksi.

Turhalta tuokin näyttää, kun demarit ovat jämähtäneet Kalliomäkeä myöden jäykkinä paikoilleen katsomaan pärjääkö Urpilainen johtajana vai ei. on se ihmeellistä, että puolue, joka on aina toitottanut, ettei kaveria jätetä on nyt jättänyt puheenjohtajhansa ihan yksin eikä kukaan uskalla mennä hänen tukseen, ettei vaan itse tahriinnu smalla, jos Urpilainen vaikka ei pärjääkään.

Mitäst tuohon sanot?

-Jäbä

On hyvä muistaa heti alkuunsa, että veronalennuksista päätettäessä vuosi sitten Katainen nimenomaan sanoi, ettei sitä ole tarkoitettu miksikään elvytyskeinoksi vaan työnteon kannustimeksi. Myöhemmin hallitus on keksinyt sitten, että tämä onkin elvytystä. Vuodentakaiset puheet siinä silloin helposti unohtuvat.

Esim. USAn elvytyspolitiikka on tyystin toisin painotettua kuin Suomessa. USAssa elvytys tarkoittaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamista ja julkisten menojen rajua lisäämistä. Millekään veroelvytyksen tielle ei ole edes lähdetty. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että USAn elvytyspolitiikka on tehokasta, mutta Suomen ei. Pitkän päälle USAn elvytyspolitiikka tietysti kääntyy valtiontalouden tasapainottamisongelmaksi, mikä hillitsee talouskasvua. Silti se on parempi kuin vajota pitkään Japanin 90-luvun taantumaa muistuttavaan krooniseen tilaan.

Hallituksen talouspolitiikan ongelma on siinä, että ensin ei uskottu minkään taantuman edes koskevan Suomea. Sitten hallitus arvioi, että ehkä se vähän hipaisee, mutta ei vaadi kummempia toimia. Vähitellen tämä usko vaihtui suoranaiseen paniikkiin siitä, mitä on tulossa. Nyt hallituksen suilla puhutaan ikään kuin tästä olisi koko ajan vaoiteltu. Hallituksen usko on ollut melkoista poikkoilemista ja toiveajattelua. Tämän vuoksi keinojen miettiminenkin on jäänyt aina viime tippaan. On uskoteltu, että ihan toiseen tarkoitukseen suunniteltu veroelvytys olisikin paras talouden piristäjä. Veroelvytys päätettiin nimittäin tilanteessa, missä uskottiin Suomen talouden edelleen kasvavan yhtä paljon kuin edellisinäkin vuosina.

Hallitus hukkaa siis pateja sellaiseen, mikä tuottaa takaisin huonosti jos lainkaan. Huippuna on tietysti ruuan alvin alentaminen, mistä Kepun jästipäät pitävät kiinni hamaan loppuun asti. Parit vaalit kun olisi vielä menty, niin Kepu olisi loppunut ensin, mikä tietysti olisi ollut suuri ilo kansalle ja nostanut kansakunnan lamasta jo yksin tästä syystä.

Joten taitaa se idiotismi piillä näissä putkikatseisissa porvarihallituksen kannattajilta.

Mielipidepankki kirjoitti:

On hyvä muistaa heti alkuunsa, että veronalennuksista päätettäessä vuosi sitten Katainen nimenomaan sanoi, ettei sitä ole tarkoitettu miksikään elvytyskeinoksi vaan työnteon kannustimeksi. Myöhemmin hallitus on keksinyt sitten, että tämä onkin elvytystä. Vuodentakaiset puheet siinä silloin helposti unohtuvat.

Esim. USAn elvytyspolitiikka on tyystin toisin painotettua kuin Suomessa. USAssa elvytys tarkoittaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamista ja julkisten menojen rajua lisäämistä. Millekään veroelvytyksen tielle ei ole edes lähdetty. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että USAn elvytyspolitiikka on tehokasta, mutta Suomen ei. Pitkän päälle USAn elvytyspolitiikka tietysti kääntyy valtiontalouden tasapainottamisongelmaksi, mikä hillitsee talouskasvua. Silti se on parempi kuin vajota pitkään Japanin 90-luvun taantumaa muistuttavaan krooniseen tilaan.

Hallituksen talouspolitiikan ongelma on siinä, että ensin ei uskottu minkään taantuman edes koskevan Suomea. Sitten hallitus arvioi, että ehkä se vähän hipaisee, mutta ei vaadi kummempia toimia. Vähitellen tämä usko vaihtui suoranaiseen paniikkiin siitä, mitä on tulossa. Nyt hallituksen suilla puhutaan ikään kuin tästä olisi koko ajan vaoiteltu. Hallituksen usko on ollut melkoista poikkoilemista ja toiveajattelua. Tämän vuoksi keinojen miettiminenkin on jäänyt aina viime tippaan. On uskoteltu, että ihan toiseen tarkoitukseen suunniteltu veroelvytys olisikin paras talouden piristäjä. Veroelvytys päätettiin nimittäin tilanteessa, missä uskottiin Suomen talouden edelleen kasvavan yhtä paljon kuin edellisinäkin vuosina.

Hallitus hukkaa siis pateja sellaiseen, mikä tuottaa takaisin huonosti jos lainkaan. Huippuna on tietysti ruuan alvin alentaminen, mistä Kepun jästipäät pitävät kiinni hamaan loppuun asti. Parit vaalit kun olisi vielä menty, niin Kepu olisi loppunut ensin, mikä tietysti olisi ollut suuri ilo kansalle ja nostanut kansakunnan lamasta jo yksin tästä syystä.

Lue lisää

Mikäs sinut tänään panee noin pahasti saivartelemaan?

Kun hallitus kauan sitten päätti palkkojen veron alentamisesta tämän vuoden lusta, niin sitä arvosteltiin nimenomaan sillä, ttei tarvita mitään "elvytystä", koska talous pyörii hyvin. miksi hallitus ei nyt saisi käyttää tuota samaa sanaa, jota oppositio käytti jo viime keväänä?

Se, että palkkojen verojen alentaminen kannustaa työntekoon ja parantaa myös tyällisyyttä ei tietenkään muuta toimenpidettä selliseksi etteikä se myös elvyttäisi taloutta, kun vienti hyytyy.

Hyvin "mielenkiintoisella" poimit nyt faktoja USAsta, kun ne saivarteluusi kelpaavat. meillä kun ei rahoituskriisiä ollut, niin ei meillä rahoitusmarkkinoiden toimintaa tarvinnutkaan turvata muuta kuin valtion takkuut varmistamalla, mikä tehtiin heti ensimmäiseksi USA:n kriisin alettua, jos muistat. Sinusta se oli silloin väärä toimenide.

Julkisia menojahan Suomi lisää koko ajan ja myös odottaa, millä tavalla ne vaikuttavat ja lisääs sittenvielä enemmän, ellei vaikutus ala tuntua. Viiden miljoonan kansa voi tämän mittaluokan taantumassa menetellä harkiten eikä ampua paniikissa kaikkia paukkuja heti umpimähkään, kun ei tarvitse.

Jatkuva höpinä siitä, että hallitus olisi "vakuuttanut, ettei taabtuma koske Suomea", onjo aika kulunut, kun se eipidä edes paikkaansa. Hllitus sanoi alusta asti, että USA:n rahoituskriisi ei koske Suomea, koska meillä ovat pankit kunnossa eikä riskiluottoja ole myönnetty.

Aivan alusta asti hallitus sanoi hyvin voimakkaasti, että taantuma tulee vaikuttamaan Suomen vientiin ja sitä kautta työllisyyteen. Tämä on sanottu aina ja selvästi, mutta sinä kuitenkin kaikesta tiedostasi huolimatta vääristelet asiaa kuukaudesta toiseen.

Miksi?

Syyllistyt myös silkkaan valehteluun - ikävä todeta, mutta näin on - kun kirjoitat:

"Veroelvytys päätettiin nimittäin tilanteessa, missä uskottiin Suomen talouden edelleen kasvavan yhtä paljon kuin edellisinäkin vuosina."

Veronalennukset päätettiin ja niitä perusteltiin aivan lusta alkaen sillä, että Suomen talouskasvu EI JATKU samanlaisena kuin edellisvuosina, vaan kasvu taittuu ja veronalennuksia tarvitaan ostovoiman kasvattamiseen kotimarkkinoilla, ettei työllisyys heikkene. Toinen motiivi veronalennuksille oli progression pitäminen ennallaan, koska isot palkankorotukset, joita työmarkkinoilla tehtiin, kiristivät palkkojen verotusta, jonka hallitus halusi pitää entisellään suuri siksi, ettei verokiil syö palkankorotusten ostovoiman lisäystä.

Minusta eksyit nyt melko kauas asiallisuudesta tuoss edellisjutussasi, mikä on harvoin ollut tapanasi. Toivottavasti olet huomenna parmmalla tuulella. ;-)

-Jäbä

Vuosien kuluttua tarkoittaa sen perusteella, mitä minä olen lukenut vuotta 2011. Siihen on pari vuotta, jos oikein lasken.

Jos siis nyt 57 vuotta täyttänyt henkilö irtisanotaan, hän saa 500 päivältä eli noin kahden vuoden ajan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Sen loppuessa hän on 59 -vuotias eli hänellä ei ole oikeutta lisäpäivärahaan (putkeen) uusien säännösten mukaan. Mitä lähemmäs tuota vuotta 2011 mennään, sitä suuremmaksi laajenee niiden määrä, jotka eivät täytä putken ikäehtoja. Ongelma koskee erityisesti teollisuuden tänä ja ensi vuonna irtisanomia iäkkäitä työntekijöitä.

Tässähän ei ole kysymys mistään eläkkeelle karkaamisesta. Irtisanottu on työvoimaan kuuluva ja hänet voidaan ihan hyvin ottaa työhön 500 työttömyyspäivän aikana. Kyse on siitä, etteivät nämä ikääntyneet ja huom! irtisanotut enää kelpaa yrityksille työvoimaksi. Toki he voivat olla halukkaita itsekin pysymään putkessa kuin nöyristelemään työnantajien edessä lakki kourassa.

Korostan siis sitä, että ongelmana on työntekijän ikääntyminen, jolloin hän ei usein enää jaksa samalla tavoin vähänkin raskaammilla aloilla kuin nuoremmat. Työnantaja sanoo halukkaasti tällaista väkeä tarpeen mukaan irti ensimmäisenä eikä ota takaisin myöskään töihin ensimmäisten joukossa. Sen vuoksi ikääntyneille pitäisi säilyttää pehmeitä keinoja irtaantua työelämästä. Tällainen voisi olla osaeläke, jossa jostain aivan järjen vastaisesta syystä myös nostetaan ikärajaa. Pahimmassa tapauksessa sellainen saa iäkkään nimenomaan hakeutumaan kokonaan pois työelämästä esim. sairaseläkkeen piiriin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vuosien kuluttua tarkoittaa sen perusteella, mitä minä olen lukenut vuotta 2011. Siihen on pari vuotta, jos oikein lasken.

Jos siis nyt 57 vuotta täyttänyt henkilö irtisanotaan, hän saa 500 päivältä eli noin kahden vuoden ajan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Sen loppuessa hän on 59 -vuotias eli hänellä ei ole oikeutta lisäpäivärahaan (putkeen) uusien säännösten mukaan. Mitä lähemmäs tuota vuotta 2011 mennään, sitä suuremmaksi laajenee niiden määrä, jotka eivät täytä putken ikäehtoja. Ongelma koskee erityisesti teollisuuden tänä ja ensi vuonna irtisanomia iäkkäitä työntekijöitä.

Tässähän ei ole kysymys mistään eläkkeelle karkaamisesta. Irtisanottu on työvoimaan kuuluva ja hänet voidaan ihan hyvin ottaa työhön 500 työttömyyspäivän aikana. Kyse on siitä, etteivät nämä ikääntyneet ja huom! irtisanotut enää kelpaa yrityksille työvoimaksi. Toki he voivat olla halukkaita itsekin pysymään putkessa kuin nöyristelemään työnantajien edessä lakki kourassa.

Korostan siis sitä, että ongelmana on työntekijän ikääntyminen, jolloin hän ei usein enää jaksa samalla tavoin vähänkin raskaammilla aloilla kuin nuoremmat. Työnantaja sanoo halukkaasti tällaista väkeä tarpeen mukaan irti ensimmäisenä eikä ota takaisin myöskään töihin ensimmäisten joukossa. Sen vuoksi ikääntyneille pitäisi säilyttää pehmeitä keinoja irtaantua työelämästä. Tällainen voisi olla osaeläke, jossa jostain aivan järjen vastaisesta syystä myös nostetaan ikärajaa. Pahimmassa tapauksessa sellainen saa iäkkään nimenomaan hakeutumaan kokonaan pois työelämästä esim. sairaseläkkeen piiriin.

Lue lisää

Käytät mielikuvitustasi aika lennokkaasti selittämään, miten joillekin voi käydä, jos... Mutta mietitäänpä asiaa ihan kokoomuksen haukkumisen intohimoista vapaalla tasolla, jos osaat.

Minusta muutama asia kannattaisi ottaa samanaikaisesti huomioon, vaikka se vatiikin hieman älyllistä pinnistelyä eikä tuota aivan yks'oikoisia syy/seuraus-päätelmiä kokoomuksen sormella osoittamiseen.

- Eläkeikä on aikanaan sovittu 65 vuodeksi, kun kansa teki pääosin ruummiillista työtä, eikä juuri tuon vanhempana jaksanut nuorempien rinnalla. Nyt voitaisi hyvin harkita eläkeiän nostamista 68 vuoteen, kun olemme terveempiä ja jaksamme paljon parmmin kuin se sukupolvi, jonka työiässä oloaikana nykyinen eläkeikä päätettiin.

- Jaksaminen on ongelma, etenkin henkisellä puolella. Työyhtisöt stressaavat, johtaminen on ala-arvoista ja ihmiset poltetaan loppuun ennen aikojaan, myös esimiehet ja johtajat. Tätä ei voi rahalla korvata. Johtamismenetelmien on muututtava ehdottomasti ja erittäin radikaalisti, jos aiomme taata, että ihmiset myös viihtyvät työssään 68-vuotiaiksi. Työnteon pitää olla myös kivaa. Ei sitä kukaan pelkän rahan takia rupea tekemään.

- Työlainsäädäntö on uusittava totaalisesti. Se, että nyt mennään edellen työmarkkinoiden suurten keskusjärjstöjen kolmikannassa kompromissina sopimilla opeilla ja täysin savupiipputeollisuuden ja muiden pääomavaltaisten suuryritysten ehdoilla, ei tuota edellytyksiä johtamistapojen parantamiseen. jossain jo vilahti tutkimus, joka osoitti, miten työntekijöiden olot ja jaksaminen on paljon parempaa pienissä perheyrityksissä. Silloin, kun kapitalistipatruunat itse omistivat tehtaansa, oli meno vielä kunnossa, mutta nyt, kun omistus on irrallaan johtamisesta, on menty huonompaan suuntaan. Yrityksessään työskentelevälle omistajalle (yrittäjälle) henkilökunta on aivan toinen juttu kuin palkkajohtajalle, jolle henkilöstö on vain vaihdettavissa oleva resurssi.

- Työelämän laatukysymyksiä olisi jo vihdoinkin aika ryhtyä ratkomaan työpaikoilla eikä komiteoissa, joissa työmarkkinaosapuolten palkkaneuvotteluista omittu vastakkinasettelu värittää ilmapiirin sellaiseksi, että jokainen parannus ja muuto työoloissa hintalaputetaan välittömästi ylisitovaksi sopimuspykäläksi työehtosopimukseen. Tällaisista kankeuksista pitäisi päästä eroon.

Elinkeinopolitiikassa pitäisi ottaa tavoitteeksi suuryritysten kartellien purkaminen ja vapaan kilpailun varmistaminen. Varsinkin julkisia palveluja ulkoistettaessa ja kilpailutettaessapitäisi lailla kieltää palvelutuotannon antaminen vain muutaman harvan suuryrittäjän hoidettvaksi. Julkinen monopoli ei muutu paremmaksi, vaan pahemmaksi, jos monopoli yksityistetään.

Kaikki nämä vaikuttavat minusta siihen, että ihmiset saavat työtä, pysyvät töissä pidempään emmekä enää tarvitse mitään keinotekoisia läkeputkia suuryrityksille ulospääsyksi palkkakustannusten kasvusta, kun yritysten on hintakilpailukykynsä säilyttämiseksi ollut pakko päästä vaihtamaan kaikki täydetikälisänsä kerännyt henkilöstönsä nuorempaan ja halvempaan ennen aikojaan.

Tämäkin on liian jyrkän veroprogression ja palkkoihin sidottujen työvoimakustannusten työn tekoa haittaverottavan alvin ansiota. onneksi kelamaksu jo satiin pois, koska sekin rasitti nimenomaan niitä yrityksiä, jotka ovat ihmisen työstä riippuvaisia.

-Jäbä

eteenpäin porvareille toisessa maassa. Vai vielä oikeen pankin tilaisuudesta. :))))))))))))))))