Elvytyspaketti eriarvoistaa

Hallitus elvyttää velkarahalla. Vuoden 2009 lisätalousarviosta:

* TYÖVOIMAPOLIITTINEN KOULUTUS JA STARTTIRAHA
15 miljoonaa euroa
(puolta vähemmän kuin Svenskanin korjaus)

* SVENSKA TEATERNIN KORJAUS
30 miljoonaa euroa

- kenellä on varaa ostaa Svenskanin teatterilippuja, ei ainakaan 708.000 suomalaisella köyhällä, ehkä vaatimattomampikin Svenskanin korjaus laman aikana riittäisi, jotta elvytysrahaa saataisiin tärkeisimpiin kohteisiin esim. perusturvaan

* Oulun lentoaseman terminaalin laajennus
- 6 miljoonaa euroa

kuka siellä Oulussa laman aikana lentelee ja tarvitsee suurempaa terminaalia?
- muut kuin Suvi Lindén veronmaksajien rahoilla

* Vantaan lentoaseman korjaus
- 10 miljoonaa euroa

* Ammatillisen koulutuksen lisääminen
- 10 miljoonaa euroa (saman verran kuin lentokentän korjaus ja yksi kolmasosa Svenskanin korjauksesta)

* Peruskoulujen korjaukset
30 miljoonaa euroa - eli saman verran kuin Svenskanin korjaus
- onko tärkeämpää järjestää korjatut teatteritilat ruotsalaisille teatterissä kävijöille kuin homekouluissa opiskeleville koululaisille?

Pitäisiköhän kouluruokailuun panostaa hieman enemmän, jottei lasten tarvitse tapella kouluissa saadakseen kouluruokaa.

VR saa radankorjausrahaa, joka irroitetaan VR:n kassasta... sehän on sitä elvytystä - joka haiskahtaa hallituksen "silmänkääntötempulta".

Kunnilta vaaditaan vähintään yhtä suurta "elvytyspottia" hallituksen valitsemiin kohteisiin... konkurssikypsiltä kunnilta, joilta hallitus poisti mm. työllisyysmäärärahat ennen lamaa. Kuntien itse pitäisi saada päättää rakennuskohteistaan ja hallituksen tulisi antaa kunnille elvytysrahaa - eikä päinvastoin.

Hallitus "elvyttää" mitättömillä hankkeilla ... samaan aikaan valtio vajoaa ennen näkemättömään taantumaan ja lamaan. Veroja ei enää kerätä veronmaksukyvyn mukaan vaan hallitus on järjestämässä omille intressiryhmilleen 0-verotusta. Varallisuusvero on poistettu ja hallitusohjelmaan sisältyy kaikkein rikkaimpien perintö- ja lahjaveron poistaminen. Osinkotulojen verokevennykset ovat myös hallitusohjelmassa.

Työnantajien Kela-maksujen poistaminen keventää sosiaalipottia entisestään eli noin miljardin euron verran.

Maataloustukiaiset pysyvät ennallaan, eli 1.9 miljardia euroa vuodessa. Mutta ruuan hinta nousee jatkuvasti, ollen jo Eu-maiden kalleinta.

Eivät vaikuta hallituksen toimet kovinkaan vakuuttavilta suomalaisten hätätilassa.

Konkurssit ovat kasvaneet ennätysmäisesti. Hallitus ei tee mitään. Katainen ei noteerannut pienyrittäjien hätähuutoa, vaan nosti energiaveroja 300 milj. euroa.

---

Konkurssit tammi-marraskuussa 2008 (Tilastokeskus)

Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla.
Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 64 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 45 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 43 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Konkurssiaaltoon olisi pitänyt hallituksen reagoida - ei reagoinut.

----

Työttömyys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti.

Työttömyyden kasvuun olisi hallituksen pitänyt ja pitäisi reagoida paljon tarmokkaammin ja
- auttaa työntekijöiden työosuuskuntien perustamista tyhjilleen jääviin tehtaisiin
- luoda uusi tehokkaampi starttirahajärjestelmä myös velkapääomalla aloittaville
- helpottaa velkaisten yritysten tyel- ja tel-maksuja sekä veroja
- nyt verohelpotuksia saavat rikkaat yritykset, jotka voivat ottaa osinkoja
- panostaa ammatilliseen koulutukseen huomattavasti enemmän
- oppisopimuskoulutuksen tehostaminen
- eläkkeellepääsyn helpottaminen
...

Hallituksen pitäisi lisätä 708.000 suomalaisen köyhän ostovoimaa.
Suomessa on erittäin huono toimeentuloturva ja huono ostovoima verrattuna muihin vanhoihin EU-maihin.

Näille lamaa lisääville ja vaikeuttaville ilmiöille
- huono ostovoima enemmistöllä väestöstä
- heikot sosiaalietuudet, joita ei edelleenkään sidota elinkustannusindeksiin
- huono toimeentuloturva

hallitus ei ole tehnyt mitään, joten ihan varmuudella voidaan sanoa, että lama tulee syvänä ja jatkuu pitkään Suomen köyhillä.

Ehkäpä jotkut pörssiyhtiöt joutuvat tinkimään osinkoistaan, tai ainakin puolittamaan ne. Mutta ennen osinkojen pienentämistä - työvoimaa vähennetään tai irtisanotaan ja yritetään jäljelle jäävien avulla järjestää mahdollisimman isot osingot sijoittajille ja optiomiljoonat johtajille. Hallituksen avulla otetaan kaikki mahdolliset tuet ja työntekijöiltä revitään työpanos mahdollisimman halvalla ennen tehtaan lopettamista.

Kultainen kädenpuristus johtajalle (HV), joka kaikkein parhaiten onnistuu - ei yrityksen toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa - vaan mahdollisimman suuren joukon irtisanomisessa.

Rikkaiden hyvää ostovoimaa tehostamalla, isoja osinkoja jakaneille yrityksille annetut verohelpotukset ja Kela-maksujen poistaminen eivät lamaa poista.

Kovat ovat hallituksen arvot.

Köyhät jätetään kerjäämään leipäjonoihin ja asuntokurjuus jatkuu. Onkohan se sitä mahdollisuuksien tasa-arvoa, kun varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus on yli 60-kertainen keskivertotalouteen verrattuna.

Onko se mahdollisuuksien tasa-arvoa, kun rikkaiden varallisuusveron poiston jälkeen poistetaan rikkaiden perillisiltä myös perintövero. Jotta rikkaudet säilyvät samoilla suvuilla. Jotta köyhyys periytyy varmasti huono-osaisten lapsille. Sitäkö se on - mahdollisuuksien tasa-arvoa?