Minut on myös potkittu pois perhepiiristä, koska toimin jehovantodistajien sääntöjen vastaisesti. Itse en tunne tehneeni pahaa, mutta se onkin eri juttu. Näiden jt -vuosien jälkeen kiusana on hukkaan menneet vuodet. Minustakin olisi tullut ilmeisesti aivan toisenlainen aikuinen, jos olisin saanut elää normaalia elämää. Nyt en panostanut kolutukseen, koska sitä ei pidetty tarpeellisena. Olen kyllä sinnikkäästi myöhemmin päässyt omin avauin hyväänkin ammattiin, mutta se siitä. Edelleen otan puheeksi vaimoni kanssa menneisyyteni. Hän on sanoisinko kurkkuaan myöten täynnä näitä 'jehovia', jonka hyvin ymmärrän. Vaimoni vaatii minua unohtamaan traumani mitä sain hylkäämisestäni. Itse kaiken helvetin kokeneena sitä ei voi unohtaa, jäljet ovat liian syvällä. Oireet muistuttavat aina menneisyydestäni jopa fyysisesti. Neuroottisuus, läheisten mennettämisen pelko, asioitten mielipuolinen toistaminen, ne ovat seuranneet elämääni ja joista en taida koskaan päästä eroon. En todella koko sydämestäni toivoisi kenellekään nuorelle vastaavaan aivopesulaan joutumista. Lähes kyynel tulee silmään nähdessäni nuoren jehovantodistajan ovelltaovelle työssään. Itse kun sen läpi käyneenä tietää mitä se on. Nuori uskoo vakaasti olevansa ainoalla oikella tiellä, kuulematta näkemättä mitään muuta vaihtoehtoa elämäänsä.
Kuitenkin hyvää elämää kaikille.
Kuitenkin hyvää elämää kaikille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Muista aina se, että -
Vaikka on pilvistä, niin aurinko paistaa!!!
Se paistaa vaikka onkin piilossa! se paistaa pilvien takana! se ei aina näy, mutta paistaa kuitenkin! :-D
Olen iloinen puolestasi ,sillä todistithan jo itsekin ,että on elämää muuallakin kuin "vartiotornin juurella"!
"Repeytyminen" irti läheisistä ja sukulaisista on aina kipeä asia ja tekee "haavoja"!, mutta haavoilla on tapana kasvaa umpeen ja arpeutua! Arpi on kyllä muistutus, mutta merkki siitä että haava on "umpeutunut" ,vaikka arvet ovatkin näkyvissä.
Keskity enemmän vaimoosi ja yhteiselämäänne ja ota uskon askel kohti tulevaisuutta.
Älä kiedo itseäsi "vartiotornin naruihin"!
"Päästä narut" - vapaaksi!
Saattaa tuntua "kylmältä" mutta jokaiselle kuuluu yksinön vapaus!, sinullekin.
Kaikkea hyvää sinulle.!
Kiitos kirjoituksestasi.
Minä olin nuori kun erosin itse jehovan todistajista.Mutta paranemisprosessi kestää kauan. Itseni kohdalla tulee välillä kiukunpurkauksia koska tunnen että minua on vedetty järjestössä nenästä monia vuosia. Mutta hautaan sen tunteen kun ajattelen että millainen olisin ilman tuota menneisyyttä. Olisin varmasti erilainen joko hyvällä tai pahalla tavalla. uskon ennenkaikkea että olisin pahempi ihminen. Kyllä Jehovan todistajat opettavat hyvääkin. Turha haukkua katkerana järjestöä,sillä onhan siellä hyviä ja vilpittömiä ihmisiä jotka uskovat vakaasti, kuten perheenikin jota minä rakastan todella paljon ja joiden kanssa pidämme säännöllisesti yhteyttä.Koko tämä palsta on niin hullunkurinen. On hienoa että voi purkaa varmasti katkeruuttaan mutta sitä on turha purkaa yksittäisille Jehovan todistajille,jotka ovat aivan syyttömiä.Kinasteluista tulee vain silkkaa noidan kehää jossa ei lopulta ole päätä eikä häntää..Minusta on taas hienoa nähdä nuoria todistajia kentällä ovelta-ovelle,sillä eipähä ole ainakaan mummoja ryöstämässä tai huutelemassa ihmisten perään steissillä. asioilla on monta puolta.
Selvästi et ole kokenut ja edellen koe sitä julmuutta mitä esimerkiksi minä ja lapsenlapseni saivat osakseen uskonnon tähden.
Jos olisit elänyt saman juin minö, takaan että et olisi noin 'ymmärtäväinen opettaja'.
Voi pientä, ihanko on vuodet menneet hukkaan. Eihän noin ihana söpöläinen ja luonteeltaan NIIN mussukka voi olla PAHA.
Kuule valita sille höyrähtäneelle, lyhytkaulaiselle vaimolles vaan. Pelisäännöt on selvät, turha enää vikistä, jos sua ei enää haluta mukaan leikkimään. Nythän sun pitäis olla onnes kukkuloilla kun oot mokomista päässy eroon. Jos kerran perhepiiris on NIIN paha, niin et kai sä haluu olla muutenkaan niitten kanssa missään tekemisissä.
Fyysisiä/henkisiä traumoja voit käydä purkamassa vaikka Mielenterveystoimistolla, vastaanotto on ilmainen, puhelinluettelo vaan käteen ja aikaa varaamaan.
Pyyhi kulta pieni kyyneleet, ne nuoret, jotka jaksaa painaa omalla tiellään on onnellisessa asemassa. Onpahan edes jotain, mihin uskoa ja pysyvätpähän poissa pahanteosta. Vaihtoehtona on viikonloppukännääminen, huumeet, teiniraskaudet, nurkkiin kuseminen ja muut vaihtoehtoiset toiminnot vapaa-ajalle.
Hyvää toipumisaikaa sulle, kyllä se elämä varmaan sullekin joskus vielä hymyilee... sit ku huomaat maailman raadollisuuden.
On taitanut uusi JT löytää tämän palstan?? Taas tullaan haarniska kolisten taisteluun pahoja vastaan. =D
Tervetuloa vaan zaaritar!!
Pientä ironiaa on sun teksteissäs.. ja sinisilmäistä ymmärtämättömyyttä. Mutta kyl se siitä ehkä helpottaa aikanaan kun ikää karttuu.
Oletko muuten tosissaan sitä mieltä, että jos ne nuoret eivät kävisi kentällä, heille vaihtoehtona olisi VAIN "viikonloppukännääminen, huumeet, teiniraskaudet, nurkkiin kuseminen ja muut vaihtoehtoiset toiminnot vapaa-ajalle"?????
Oliko noi vaihtoehtoiset toiminnot positiivisia vai mitä niillä tarkoitit??
Vaikka mä en usko kuten JT, niin en kyllä harrasta mitään noita mainitsemiasi paheita. Usko tai älä.
Joskus 3 vuotta sitten tulin kuten sinä tänne antamaan "isän kädestä" pakanoille.. toisin kävi. Ne asiat joihin uskoin, olivatkin lumetta tarkemman tutkistelun jälkeen. Silloin vielä olin yksi noista "onnellisessa asemassa" olevista nuorista. Silloin elämän kaikkiin suuriin kysymyksiin oli niin selvät vastaukset olevinaan, ja kaikki oli niin musta-valkoista. Toit nuo ajat kommenteillasi hyvin mieleeni. Sinullakin on onneksi vielä aikaa paljon miettiä asioita.
Menepä peilin eteen ja lue kirjeesi uudelleen. Kysy sen jälkeen itseltäsi, olenko aivan terve, vai olenko paljonpuhuttu aivopesty jehovantodistaja.
Jospa sinä katsoisit itseäsi peiliin.
Onko parempi olla katkeroitunut luopio joka rypee omassa oksennuksessaan kuin aivopesty jehovan todistaja? hanki elämä itsellesi.
Onko parempi olla katkeroitunut luopio joka rypee omassa oksennuksessaan kuin aivopesty jehovan todistaja?
Kallistun luopiovaihtoehdon puoleen.
Kehottaisin katkeroitunutta jehovantodistajaa hankkimaan itselleen oikean elämän, sen sijaan että pänttää Vartsikan ristiriitaisia "totuuksia" ulkoa.
Onko parempi olla katkeroitunut luopio-----
-----> Jehovan todistajien hengen hedelmä taitaa olla tuo "katkeruus". Tuottamistaan hedelmistä heidät tunnetaan.
Minun Raamatustani tuota katkeruutta ei löydy. Mutta Brooklynin UM-väärennöksestä se voi hyvinkin löytyä. Ja jos ei sieltäkään, niin aikakin Pyhästä Vartiotornista.