Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html
"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."
Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:
Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html
"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."
Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:
Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950
Vastaukset 4
Vanhimmat
nykypäivänä on että eotetaan moinen 'valtio valtiossa' eroon maastamme omaksi valtiokseen. He eivät ole ikinä halunneet olla osa Suomea, joten miksi me tappelisimme edelleen vastaan? Eläköön ålandin valtio!! Ja painukoot vttuun meidän nurkistamme.
käydä nyt hakemassa Ahvenanmaan takaisin ,jos näin olisi päässyt käymään.´Ruotsilla kun ei ole mitään ,mitään millä vastata F/A 18 horneteille.
varsinkin,kun maarynnäköinti päivitys saadaan asennettua .Vielä kun olisi Apache taisteluhelikoptereita olisi helppo saavuttaa sillanpää asemat tukholmassa.Aluella kun on jo 300 000 suomalaista valmiina.Ja ruotsinlautoilla
saataisiin paikalle taistelutahtoista kansanarmeijaa.Muuta eivät voisi kuin valitta YK:hon ja sen järjestön toimitusajat tiedetään.
"Ruotsilla kun ei ole mitään ,mitään millä vastata F/A 18 horneteille"
Tutki nyt asiaa vähän tarkemmin.
Eiköhän sveamamman pojat osoittautuisi aika kovaksi palaksi suomelle onhan heilläkin miestä ja materiaalia.Ja teknistä kapasiteettia kehittää oma hävittäjä JAS gripen jonka suorituskykyä en lähde kommentoimaan.Sitäpaitsi Ruotsilla olisi tässä tapauksessa puolustajan asema joten taistelumoraali olisi huomattavasti korkeampi,maassa jossa kansallismielisyys ja kansallistunne on pohjimmiltaan varmasti kovaa luokkaa.