Juudaksen tilalle valitaan Mattias, Apt.1:15-26

eikös tänäkin päivänä seurakuntavirkaan valittavalla henkilöllä pitäisi olla hyvä todistus muilta seurakuntalaisilta.
Sillä, että kuinka paljon olet kouluja käynyt ja opiskellut ei niinkään ole merkitystä.
Ja hänen elämänsäkin pitää todistaa, että hän on sopiva virkaan, siis hedelmät pitää olla hyvät.
Tänä päivänä kun esimerkiksi haetaan työpaikkaa ja mennään työhaastatteluun, niin siellä yleensä kysytään, että miksi juuri sinä olet sopiva tähän tehtävään. Ja sitten täytyy kehua itseään aivan mahdottomasti. Työtodistukset ovat jäämässä pois.
Itsekehu ei varmaan ole Jumalan malli seurakuntavirkaan valittaessa.


2. Kor. 10:18
   
Sillä ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee.

Yks-tämmönen kirjoitti:

eikös tänäkin päivänä seurakuntavirkaan valittavalla henkilöllä pitäisi olla hyvä todistus muilta seurakuntalaisilta.
Sillä, että kuinka paljon olet kouluja käynyt ja opiskellut ei niinkään ole merkitystä.
Ja hänen elämänsäkin pitää todistaa, että hän on sopiva virkaan, siis hedelmät pitää olla hyvät.
Tänä päivänä kun esimerkiksi haetaan työpaikkaa ja mennään työhaastatteluun, niin siellä yleensä kysytään, että miksi juuri sinä olet sopiva tähän tehtävään. Ja sitten täytyy kehua itseään aivan mahdottomasti. Työtodistukset ovat jäämässä pois.
Itsekehu ei varmaan ole Jumalan malli seurakuntavirkaan valittaessa.


2. Kor. 10:18
   
Sillä ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee.

Lue lisää

Yks-tämmönen: "...eikös tänäkin päivänä seurakuntavirkaan valittavalla henkilöllä pitäisi olla hyvä todistus muilta seurakuntalaisilta".
---
Tästä saamme hyvän esimerkin, kun SEITSEMÄN AVUSTAJAA (diakonia?)VALITAAN
Apt. 6:1-7
--
6:1 Niinä päivinä, kun opetuslasten luku lisääntyi, syntyi hellenisteissä nurinaa hebrealaisia vastaan siitä, että heidän leskiänsä syrjäytettiin jokapäiväisessä avunannossa.
6:2 Niin ne kaksitoista kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta.
6:3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.
6:4 Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa."
6:5 Ja se puhe kelpasi kaikelle joukolle; ja he valitsivat Stefanuksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, ja Filippuksen ja Prokoruksen ja Nikanorin ja Timonin ja Parmenaan ja Nikolauksen, antiokialaisen käännynnäisen,
6:6 ja asettivat heidät apostolien eteen, ja nämä rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä.
6:7 Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.
--
Seurakunnan kasvaessa mukaan tuli yhä enemmän kreikkaa puhuvia juutalaisia eli hellenistejä. Alkuseurakunnan enemmistö puhui hebreaa.

Näiden kahden kieliryhmän välille tuli ongelmia varsinkin köyhien avustamisessa (1). Kreikkaa puhuvat valittivat, että heidän leskiään syrjittiin avustusten jaossa.
Useinhan tänäänkin kielimuuri aiheuttaa epäluuloisuutta ja väärinkäsityksiä- joskus jopa aiheetta.

Apostolit joutuivat järjestämään uudelleen ”pöytäpalveluksen” eli ruuan jakamisen, koska muuten siitä aiheutui heille liian paljon työtä ja rukoukseen ja Jumalan sanan opetukseen jäi vähemmän aikaa(4).
Niinpä ruuan jakeluun valittiin seitsemän miestä, ”joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä” (3).

Valittujen puolesta rukoiltiin ja siunattiin kättenpäällepanon kautta tehtäväänsä.
Näin apostolit luovuttivat seitsemälle valitulle sen osan työstään, mikä koski sosiaalista huolenpitoa (diakoniaa).

Näin apostolit saattoivat keskittyä sen viran hoitamiseen, mihin itse Jeesus Kristus oli heidät kutsunut.
”Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;...” (Rm 12:7).
--
Tässä on ohje meillekin, joka on pätevä kaikkina aikoina.
Koko seurakunta on mukana valinnoissa ja siunaa valitut tehtäviinsä kätten päällepanemisen kautta (3).

Tapio522 kirjoitti:

Yks-tämmönen: "...eikös tänäkin päivänä seurakuntavirkaan valittavalla henkilöllä pitäisi olla hyvä todistus muilta seurakuntalaisilta".
---
Tästä saamme hyvän esimerkin, kun SEITSEMÄN AVUSTAJAA (diakonia?)VALITAAN
Apt. 6:1-7
--
6:1 Niinä päivinä, kun opetuslasten luku lisääntyi, syntyi hellenisteissä nurinaa hebrealaisia vastaan siitä, että heidän leskiänsä syrjäytettiin jokapäiväisessä avunannossa.
6:2 Niin ne kaksitoista kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta.
6:3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.
6:4 Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa."
6:5 Ja se puhe kelpasi kaikelle joukolle; ja he valitsivat Stefanuksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, ja Filippuksen ja Prokoruksen ja Nikanorin ja Timonin ja Parmenaan ja Nikolauksen, antiokialaisen käännynnäisen,
6:6 ja asettivat heidät apostolien eteen, ja nämä rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä.
6:7 Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.
--
Seurakunnan kasvaessa mukaan tuli yhä enemmän kreikkaa puhuvia juutalaisia eli hellenistejä. Alkuseurakunnan enemmistö puhui hebreaa.

Näiden kahden kieliryhmän välille tuli ongelmia varsinkin köyhien avustamisessa (1). Kreikkaa puhuvat valittivat, että heidän leskiään syrjittiin avustusten jaossa.
Useinhan tänäänkin kielimuuri aiheuttaa epäluuloisuutta ja väärinkäsityksiä- joskus jopa aiheetta.

Apostolit joutuivat järjestämään uudelleen ”pöytäpalveluksen” eli ruuan jakamisen, koska muuten siitä aiheutui heille liian paljon työtä ja rukoukseen ja Jumalan sanan opetukseen jäi vähemmän aikaa(4).
Niinpä ruuan jakeluun valittiin seitsemän miestä, ”joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä” (3).

Valittujen puolesta rukoiltiin ja siunattiin kättenpäällepanon kautta tehtäväänsä.
Näin apostolit luovuttivat seitsemälle valitulle sen osan työstään, mikä koski sosiaalista huolenpitoa (diakoniaa).

Näin apostolit saattoivat keskittyä sen viran hoitamiseen, mihin itse Jeesus Kristus oli heidät kutsunut.
”Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;...” (Rm 12:7).
--
Tässä on ohje meillekin, joka on pätevä kaikkina aikoina.
Koko seurakunta on mukana valinnoissa ja siunaa valitut tehtäviinsä kätten päällepanemisen kautta (3).

Lue lisää

--Alkuseurakunnan enemmistö puhui hebreaa--

Jotkut oppineet puhuivat, mutta kansankieli oli aramea

ARPOMISESTA

Varmaan on edelleenkin mahdollista valita arpomalla. Mutta toisaalta; pian tämän tapauksen jälkeen Jeesuksen seuraajat saivat Pyhän Hengen ja ehkä sen jälkeen tällaisiin asioihin voisi pyytää viisautta Pyhältä Hengeltä.

Arpominenhan oli vanha juutalainen tapa, ja apostolit noudattivat tässä totuttua tapaa. Mm. Daavid oli kai useinkin kysynyt Jumalan tahtoa heittämällä arpaa. Tietysti Daavidista voidaan sanoa, että hänelläkin oli Pyhä Henki: miksi hän siis heitti arpaa eikä kysynyt asiaa Jumalan Hengeltä?

Paljon muutakin tulee mieleen arvan heittämisestä keinona vastauksen saamiseen. Mutta ei siitä enempää tässä yhteydessä.

APOSTOLEISTA

Kyllä vakaasti uskon siihen, että nykyäänkin on olemassa apostoleita. Ja kyllä voin todeta, että olen itsekin ollut tekemisissä apostoleiden kanssa. Kyllä Jumala edelleenkin tarvitsee seurakuntaansa johtajia, joilla on ensimmäisten apostolien mahdollisuudet vaikuttaa Jumalan seurakunnan suuntaan siten kuin Jumala haluaa.

Sam Andreevitsh kirjoitti:

ARPOMISESTA

Varmaan on edelleenkin mahdollista valita arpomalla. Mutta toisaalta; pian tämän tapauksen jälkeen Jeesuksen seuraajat saivat Pyhän Hengen ja ehkä sen jälkeen tällaisiin asioihin voisi pyytää viisautta Pyhältä Hengeltä.

Arpominenhan oli vanha juutalainen tapa, ja apostolit noudattivat tässä totuttua tapaa. Mm. Daavid oli kai useinkin kysynyt Jumalan tahtoa heittämällä arpaa. Tietysti Daavidista voidaan sanoa, että hänelläkin oli Pyhä Henki: miksi hän siis heitti arpaa eikä kysynyt asiaa Jumalan Hengeltä?

Paljon muutakin tulee mieleen arvan heittämisestä keinona vastauksen saamiseen. Mutta ei siitä enempää tässä yhteydessä.

APOSTOLEISTA

Kyllä vakaasti uskon siihen, että nykyäänkin on olemassa apostoleita. Ja kyllä voin todeta, että olen itsekin ollut tekemisissä apostoleiden kanssa. Kyllä Jumala edelleenkin tarvitsee seurakuntaansa johtajia, joilla on ensimmäisten apostolien mahdollisuudet vaikuttaa Jumalan seurakunnan suuntaan siten kuin Jumala haluaa.

Lue lisää

Sam Andreevitsh: "Jeesuksen seuraajat saivat Pyhän Hengen ja ehkä sen jälkeen tällaisiin asioihin voisi pyytää viisautta Pyhältä Hengeltä".
--
Näin apostolit ja vanhimmat toimivatkin mm. silloin, kun jotkut vaativat, että kristinuskoon kääntyneet pakanat on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia" (Apt.15:5).
-
Apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa (Apt. 15:6-21).

Yhteisymmärrykseen päästiin ja koko seurakunta hyväksyi päätöksen (Apt. 15:22).
Seurakunta valitsi keskuudestaan muutamia miehiä ja lähetti heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana (22-27).

Heille annettiin kirje, jossa sanottiin mm. näin:
”Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin” (28,29).

Mielipiteet saattavat mennä pahastikkin ristiin. Silloin on hyvät neuvot tarpeen.

Tapio522 kirjoitti:

Sam Andreevitsh: "Jeesuksen seuraajat saivat Pyhän Hengen ja ehkä sen jälkeen tällaisiin asioihin voisi pyytää viisautta Pyhältä Hengeltä".
--
Näin apostolit ja vanhimmat toimivatkin mm. silloin, kun jotkut vaativat, että kristinuskoon kääntyneet pakanat on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia" (Apt.15:5).
-
Apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa (Apt. 15:6-21).

Yhteisymmärrykseen päästiin ja koko seurakunta hyväksyi päätöksen (Apt. 15:22).
Seurakunta valitsi keskuudestaan muutamia miehiä ja lähetti heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana (22-27).

Heille annettiin kirje, jossa sanottiin mm. näin:
”Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin” (28,29).

Mielipiteet saattavat mennä pahastikkin ristiin. Silloin on hyvät neuvot tarpeen.

Lue lisää

Niinpä.

Silti on todettava, että vaikka olen saanut Pyhän Hengen... En voi sanoa ehdottoman varmasti, etteikö joskus SAATTAISI tulla vastaan tilanne, jossa Jumalan tahdon voisi saada/tehdä tiettäväksi arpomalla. Toistaiseksi en kylläkään muista mitään asiaa Jumalan edessä päättäneeni arpomalla. Kerran olen heittänyt arpaa äänestyskopissa kahden tasavahvan ehdokkaan välillä, mutta se on toinen asia.

Sam Andreevitsh kirjoitti:

Niinpä.

Silti on todettava, että vaikka olen saanut Pyhän Hengen... En voi sanoa ehdottoman varmasti, etteikö joskus SAATTAISI tulla vastaan tilanne, jossa Jumalan tahdon voisi saada/tehdä tiettäväksi arpomalla. Toistaiseksi en kylläkään muista mitään asiaa Jumalan edessä päättäneeni arpomalla. Kerran olen heittänyt arpaa äänestyskopissa kahden tasavahvan ehdokkaan välillä, mutta se on toinen asia.

Lue lisää

kansojen- urim ja thummim oli käytännössä arvontaa, mitä sillä sitten saatiin selville on asia erikseen.

Asiasta voidaan olla montaa mieltä!

Minusta on hyvä, että teksti, mistä keskustellaan, on esillä.

Mitä mieltä sinä olet apostolin virasta?