Suomella varaa

Suomella on varaa kouluttaa, vaan ketä?

Tämän aamun uutisten mukaan Sibelius Akatemian opiskelijoista on puolet ulkomaalaisia. Suomeen opiskelemaan heitä vetää opiskelun ilmaisuus ja korkea taso.

Kolmas osa Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista on ulkomaalaisia. Syyt Suomeen tulolla ovat samat kuin Sibelius Akatemiankin osalta.

Teknisen korkeakoulun kohdalla tilanne lienee sama.

Siis meillä on varaa kouluttaa ulkomaisia opiskelijoita, jotka vievät opiskelupaikan suomalaisilta pyrkijöiltä. Sen sijaan suuri osa suomalaisista työttömistä joutuu tyytymään työkkärin tarjoamiin humpuukikoulutuksiin.

Olisiko kirveellä töitä?

Suomella on kyllä varaa kouluttaa ulkomaalaisia, mutta suomalaiset pannaan leipäjonoihin, kun ei raha ruokaan riitä.
20768
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

ulkomaalaisia.

1960-luvulla tehtaat täyttyivät työvoimasta jolla ei ollut varaa edes ammattikouluun.
silloisen kansakoulun oppimäärällä, siirryttiin lähes ilmaiseksi työvoimaksi tehtaisiin.
Palkkaa ei tarvinnut maksaa ja se riitti alivuokralaisasuntoon nälkää näki.

Kyllä kyrsii, nyt oikein halutaan kouluttaa verovaroilla ulkosuomalaisia ihmisiä, pitää olla kansainvälinen.
Mutta eläkeläisille ei makseta eläkekassoihin kerätyistä varoista eläkettä, vaan joutuu valitsemaan halvimmat ruoat ja jättämään tarvittavat lääkkeet ostamatta.
Vanhat ihmiset ovat lihavia?
Varmaan on ruoan laadun ansioita.
Elävien muistojen paluu, siitä miltä nälkä ilman mitään ruokailu mahdollisuutta/ruokaa tuntui, iän kummallisuuksia,, nuoruuden muistaa paremmin.

Puuroa makaroonia perunapuuroa keitettyäjä perunoita valkokastiketta jossa 1/2 munaa ateriaa kohden
Eivät yhteiskunnan tuloerot katoa eläkkeellä, ne TODELLA kärjistyvät, sitä vain ei haluta myöntää tai tunnustaa...

Äänestä

Hyväksyn, jos opiskelijat jäävät valmistuttuaan tarvittaessa (=Suomen tarve) maatamme hyödyttävään palkkatyöhön, muuten en.

Silti pitäisi olla jonkinlainen maksu, koska median mukaan tänne tulee porukkaa EU:n ulkopuolelta muka opiskelemaan ja tänne päästyään haihtuvat EU:n ihmismassaan. Monesti väärennetyt paperit eikä edes edellytyksiä opintielle. Eli on takaportti länteen, meidän elätettäviksi.

Kun Suomessa on vaaleja, pitää tällaisiin kysymyksiin saada puolueen ja ehdokkaan kannanotto ennen äänestämistä. Vain sillä päästään ongelmasta eroon.

Äänestä

tosiaankin niin, että ammattikoulutuksesta ei ole mitään hyötyä jos se ei johda mihinkään k.o. ammattialan työpaikkaan.
Jostain n.s. yleissivistävästä koulutuksesta sentään jää itselle edes jotain vaikka siitä ei urakehitystä tai mitään taloudellista hyötyä koituisikaan, mutta hukkaan menneessä ammattikoulutuksessa tuhraantuu vaan aikaa.

Uskon että juuri hukkaan menneitä ammattikoulutuksia on monen syrjäytymiskierteeseen ajautuneen taustalla.

Äänestä

...meillä ole jo tarpeeksi kaikenlaista torvensoittajaa, apurahataiteilijaa ja ylikoulutettua insinöörinplanttua.

Näitä koulutetaan muutenkin liikaa, aivan sama annetaanko paikkoja ulkomaalaisillekin.

Nykyään kun ei ammattikoulututkinto moniakaan kiinnosta, vaikka ansiotaso on osalla aloista erinomainen, tai ainakin oli ennen tätä ns. lamaa.

Mikä estää ryhtymästä opiskelijaksi myöhemmin jos aikanaan tuli notkuttua nakkikioskilla peukalo perseessä?

Ei työkkärin koulutukset ole suinkaan ainut vaihtoehto.

"Siis meillä on varaa kouluttaa ulkomaisia opiskelijoita, jotka vievät opiskelupaikan suomalaisilta pyrkijöiltä. Sen sijaan suuri osa suomalaisista työttömistä joutuu tyytymään työkkärin tarjoamiin humpuukikoulutuksiin."

Mietis nyt ihan vakavissasi kuinka moni suomalainen työtön on hakemassa Taideteolliseen tai Sibelius-Akatemiaan.

Äänestä
  • Mitä jos ensin otettaisiin sisään suomalaiset halukkaat, ja jos ylimääräisiä paikkoja jää, niin ne annettaisiin sitten ulkomaalaisille hakijoille ja maksun kera tietenkin!

    Äänestä

  • "...meillä ole jo tarpeeksi kaikenlaista torvensoittajaa, apurahataiteilijaa ja ylikoulutettua insinöörinplanttua."

    Jos nyt jätetään pois nuo metsäteknikot ja vastaavat jotka hekin nykään insinöörin titteliä käyttävät, niin kyllä siinä insinöörin koulutuksessa sentään mm. matematiikan peruskurssitkin on hallittava varsinkin elektroniikkapuolella. Ja vaikea on kuvitella ainakaan elektroniikka-alalla mitään vaativampia tehtäviä joissa joku matemaattisesti ihan uuno voisi menestyä, paitsi ehkä jossain johtajana tai kaupallisella puolella.

    Toisaalta on kyllä ihan ymmärrettävää jos henkilö joka ei tällaisista asioista mitään ymmärrä pyrkii niitä vähättelemään.

    Äänestä

  • ''Mietis nyt ihan vakavissasi kuinka moni suomalainen työtön on hakemassa Taideteolliseen tai Sibelius-Akatemiaan.''

    Nuopa on vain jäävuoren huippu. Yliopistoissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Myös ammattioppilaitoksissa on, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolla. Ja kaikki suomalaisten kustannuksella.

    Äänestä

  • köhän köhän kirjoitti:

    "...meillä ole jo tarpeeksi kaikenlaista torvensoittajaa, apurahataiteilijaa ja ylikoulutettua insinöörinplanttua."

    Jos nyt jätetään pois nuo metsäteknikot ja vastaavat jotka hekin nykään insinöörin titteliä käyttävät, niin kyllä siinä insinöörin koulutuksessa sentään mm. matematiikan peruskurssitkin on hallittava varsinkin elektroniikkapuolella. Ja vaikea on kuvitella ainakaan elektroniikka-alalla mitään vaativampia tehtäviä joissa joku matemaattisesti ihan uuno voisi menestyä, paitsi ehkä jossain johtajana tai kaupallisella puolella.

    Toisaalta on kyllä ihan ymmärrettävää jos henkilö joka ei tällaisista asioista mitään ymmärrä pyrkii niitä vähättelemään.

    "Toisaalta on kyllä ihan ymmärrettävää jos henkilö joka ei tällaisista asioista mitään ymmärrä pyrkii niitä vähättelemään."

    Väännänkö rautalangasta? Etenkin jos puhut elektroniikka-alasta josta on Suomessa jäljellä lähinnä tuotekehittely ja koesarjat. Laajempi massatuotantohan on ollut Kiinassa jo vuosia, eli kannattaako kouluttaa esim. 300 valmistuvaa inssiä vuodessa jos työpaikkoja on kolmellekymmenelle?

    Luvut eivät ole todellisia mutta ymmärtänet mitä tarkoitan...

    Äänestä

  • Esimerkkejä... kirjoitti:

    ''Mietis nyt ihan vakavissasi kuinka moni suomalainen työtön on hakemassa Taideteolliseen tai Sibelius-Akatemiaan.''

    Nuopa on vain jäävuoren huippu. Yliopistoissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Myös ammattioppilaitoksissa on, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolla. Ja kaikki suomalaisten kustannuksella.

    ...opiskelijoita on myös ulkomailla, jopa yliopistoissa. Kukas nämä kustantaa?

    Äänestä

  • Jorma.Kovanen kirjoitti:

    ...opiskelijoita on myös ulkomailla, jopa yliopistoissa. Kukas nämä kustantaa?

    Ulkomailla opiskelu on yleensä maksullista. Lukukausimaksut voivat olla tähtitieteellisiäkin, minkä yleensä vanhemmat kustantavat ellei opiskeluun ole saatu stipendiä. Sen lisäksi Suomi kustantaa ulkomailla opiskeleville suomalaisille opintotuen, joka on korkeampi kuin Suomessa opiskeleville.

    Siis Suomi kustantaa suomalaisten opiskelun ulkomailla. Ja vielä ulkomaalaisten opiskelun Suomeessa. Maksajan roolissa, oli miten oli.

    Oliskohan suomalaiset vähän hyväksikäytettäviä?

    Äänestä

  • Jorma.Kovanen kirjoitti:

    "Toisaalta on kyllä ihan ymmärrettävää jos henkilö joka ei tällaisista asioista mitään ymmärrä pyrkii niitä vähättelemään."

    Väännänkö rautalangasta? Etenkin jos puhut elektroniikka-alasta josta on Suomessa jäljellä lähinnä tuotekehittely ja koesarjat. Laajempi massatuotantohan on ollut Kiinassa jo vuosia, eli kannattaako kouluttaa esim. 300 valmistuvaa inssiä vuodessa jos työpaikkoja on kolmellekymmenelle?

    Luvut eivät ole todellisia mutta ymmärtänet mitä tarkoitan...

    tämän arviointisi takana olevia motiiveja tuossa lähinnä arvailin ymmärtäväni, en niinkään sitä arvuutellut että koulutetaanko meillä liikaa vai liiian vähän esim. juuri elektroniikka-alan insinöörejä vaiko onko meillä vaan k.o alan koulutus jäänyt tasoltaan kehityksessä jälkeen vai mistä on kyse.

    Järeiden ulkomaisten maansiirtokoneiden puikoissa moottoriteitä tehdenkö meidän täällä pitäisi sitten vaurastua ja kehityksessä mukana pysyä, vai mitä tässä sitten oikein takaa ajat.

    Äänestä

  • Jorma.Kovanen kirjoitti:

    ...opiskelijoita on myös ulkomailla, jopa yliopistoissa. Kukas nämä kustantaa?

    joutuu itse opiskelunsa kustantamaan. Se on sitten jokaisen oma asia mistä opiskelunsa kustantamiseen tarvittavat rahat kukin repii.

    Minusta tulisi meilläkin mennä tähän samankaltaiseen systeemiin opiskelujen osalta mitä jenkeissä on.
    Se on huono juttu kun nyt jotkut porskuttavat sekä sosiaalisista rakenteista nauttien että markkinaehtoisuuteen vedoten, mistä vaan missäkin yhteydessä enemmän etua itselleen kokevat saavansa. Toiset taas eivät saa etua sen paremmin enää sosiaalisista rakenteista kuin näistä monopolistiusista markkinarakenteistakaan kun ovat niistä tavalla tai toisella syrjäytettyjä tai syrjäytyneitä.

    Äänestä

  • näita mahdollisia kirjoitti:

    tämän arviointisi takana olevia motiiveja tuossa lähinnä arvailin ymmärtäväni, en niinkään sitä arvuutellut että koulutetaanko meillä liikaa vai liiian vähän esim. juuri elektroniikka-alan insinöörejä vaiko onko meillä vaan k.o alan koulutus jäänyt tasoltaan kehityksessä jälkeen vai mistä on kyse.

    Järeiden ulkomaisten maansiirtokoneiden puikoissa moottoriteitä tehdenkö meidän täällä pitäisi sitten vaurastua ja kehityksessä mukana pysyä, vai mitä tässä sitten oikein takaa ajat.

    Minkäslaisia motiiveja mielestäsi löysit?

    Ammattiin valmistava koulutus, oli se sitten ammattikoulu-tai korkeakoulutasoista laahaa lähes aina jäljessä, jos ajatellaan koulutettavien määrää suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen.

    Itse työskentelen teollisuudessa, missä eräänkin osaston työpaikat ovat vähentyneet 90-luvun puolivälistä noin 80 prosenttia. Sama tilanne on muissakin taloissa, syynä on yksinkertaisesti työmenetelmien ja toimintatapojen muuttuminen. Silti ammattikoulu pukkaa uskollisesti kerran vuodessa luokallisen porukkaa 95 prosenttisesti työkkäriin työnhakijoiksi tai ihan muihin hommiin. Kuullostaako järkevältä?

    Sama toistunee korkeakoulutasolla. Jos taas ajatellaan omaa työpaikkaani, insinööriä pyörii ympärillä niin että päät kolisee, mutta KENELTÄKÄÄN näistä ei löydy ammattitaitoa tai koulutusta alaan, millä tämä yritys toimii. Kokemus ja käytännön ammattitaito loppuu työnjohdon tasolle.

    Toisaalta näitten kanssa on aika helppoa olla. Kun ei ole mistään mitään todellista tietoa, voi luritella ihan millaista tuubaa hyvänsä ja kaikki menee läpi.

    Äänestä

Ilmeisesti ajatellaan niin, että opiskelijat jäävät Suomeen valmistuttuaan. Vaan miten lienee.

Itse tiedän tapauksen, joka tuli opiskelemaan Tekniseen korkeakouluun. Hän sanoi, että heti, kun valmistuu, lähtee takaisin maailmalle eikä Suomeen jää. Suomeen tulon syyksi hän sanoi ilmaisen opiskelumahdollisuuden. Ja näin oletan useimpien ajattelevan.

Eräs etelämaalainen sanoi minulle, ettei Suomi ole ilmastonsa puolesta tarkoitettu ihmisten asuttavaksi. Saa nähdä, muuttuuko tilanne ilmastonmuutoksen myötä.

Opiskellahan ainakin korkea-asteen oppilaitoksissa voi opiskella englanniksi, joten suomea ei tarvitse opetella eikä Suomeen jäämistä havitella.

Kalliiksi tulee Suomelle. Jo 1990-luvulla laskettiin, että yhden lääkärin kouluttaminen maksaa Suomelle miljoona markkaa. Kun lääketiede on kahittynyt ja yhä kehittyneempia laitteita on otettua käyttöön, niin nykyrahassa tuskin yhden lääkärin kouluttamiseen miljoona euroa riittää. Eikä se muidenkaan alojen kouluttaminen ilmaista ole.

Äänestä
  • äänivyöryllä valitaan..
    osa kansasta ei kadehdi toisten hyvää.

    Äänestä

Luuletteko, että kaikki Suomessa koulutetut suomalaiset jäävät Suomeen töihin?

Äänestä
  • Ulkomaalainen saa siis ilmaisen opiskelun täällä, mutta miten on elämisen, kirjojen ja vuokran maksun laita, kuka ne kustantaa?

    Ettehän vaan sano, että hyvinvointivaltio Suomi Oy Ab!

    Äänestä

  • sanoa kirjoitti:

    Ulkomaalainen saa siis ilmaisen opiskelun täällä, mutta miten on elämisen, kirjojen ja vuokran maksun laita, kuka ne kustantaa?

    Ettehän vaan sano, että hyvinvointivaltio Suomi Oy Ab!

    ...Ulkomaalainen saa siis ilmaisen opiskelun täällä, mutta miten on elämisen, kirjojen ja vuokran maksun laita, kuka ne kustantaa? ...

    Taitaapi olla niin, että Suomi kustantaa.

    Ainakin EU:n alueelta tuleville Suomen on annettava samat edut kuin oman maan kansalaisille. Siis opintuet myös.

    Tuskin nigerialaisella on varaa maksaa oleskeluaan täällä. Sieltähän haetaan innokkaasti ammattioppilaitoksiin. Ammattioppilaitoksissa on vähän kaikki ilmaista, ruokaa myöten. Kun koulutuspaikka on tarjolla, niin eiköhän siihen tarjota ylläpitokin.

    Äänestä

idealogiassa. Ei ole merkitystä ,mistä maasta tai oloista ihminen on kotoisin.Hän huomaa hyvinvointiyhteiskunnan ylivoimaisuuden ja alkaa kotoutumaan itsestään ja hänestä kasvaa veronmaksaja yhteiskuntaan ja hän on ikuisesti kiitollisuuden velassa yhteiskunalle joka on häntä auttanut.

Ikävä kyllä tämä ei toimi ja yhteiskunta joutuu pakoittamaan maahanmuuttajaia kotoutumis kursseille ihan samalla tavalla kuin työttömiä suomalaisia.Ja viha syvenee ja sulautumista ei tapahdu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kouluttaa... kirjoitti:

Suomella on varaa kouluttaa, vaan ketä?

Tämän aamun uutisten mukaan Sibelius Akatemian opiskelijoista on puolet ulkomaalaisia. Suomeen opiskelemaan heitä vetää opiskelun ilmaisuus ja korkea taso.

Kolmas osa Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista on ulkomaalaisia. Syyt Suomeen tulolla ovat samat kuin Sibelius Akatemiankin osalta.

Teknisen korkeakoulun kohdalla tilanne lienee sama.

Siis meillä on varaa kouluttaa ulkomaisia opiskelijoita, jotka vievät opiskelupaikan suomalaisilta pyrkijöiltä. Sen sijaan suuri osa suomalaisista työttömistä joutuu tyytymään työkkärin tarjoamiin humpuukikoulutuksiin.

Olisiko kirveellä töitä?

Suomella on kyllä varaa kouluttaa ulkomaalaisia, mutta suomalaiset pannaan leipäjonoihin, kun ei raha ruokaan riitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu