Maalämmön hintaero porareikä vs. maaputkisto

"Porareikä maksaa noin 5.000e, esimerkiksi 160-170m"

Ei maksa. Minulle on 120 m syvyinen reikä, jossa ensimmäiset 6 metriä jouduttiin putkittamaan (pehmeää maata). Hintaa tuli n. 2600 euroa. Yleensä pehmeään maahan poraaminen nostaa hintaa reilusti (n. 50e/metri) putkittamisen takia. Kannataakin pyrkiä selvittämään kallion etäisyys maanpinnasta, ettei tule yllätyksiä.

MMV kirjoitti:

"Porareikä maksaa noin 5.000e, esimerkiksi 160-170m"

Ei maksa. Minulle on 120 m syvyinen reikä, jossa ensimmäiset 6 metriä jouduttiin putkittamaan (pehmeää maata). Hintaa tuli n. 2600 euroa. Yleensä pehmeään maahan poraaminen nostaa hintaa reilusti (n. 50e/metri) putkittamisen takia. Kannataakin pyrkiä selvittämään kallion etäisyys maanpinnasta, ettei tule yllätyksiä.

Lue lisää

Piti ihan tarkistaa hinta. Kaivonporaus Kallioniemi veloitti 5890e 170m porareijästä. Meillä meni 2 kpl rautaputkia alussa pehmeään maahan jonka jälkeen alkoi kallio.

Taitaa Kallioniemi olla sitten aika hinnakas.

Antti kirjoitti:

Piti ihan tarkistaa hinta. Kaivonporaus Kallioniemi veloitti 5890e 170m porareijästä. Meillä meni 2 kpl rautaputkia alussa pehmeään maahan jonka jälkeen alkoi kallio.

Taitaa Kallioniemi olla sitten aika hinnakas.

Lue lisää

"Kaivonporaus Kallioniemi veloitti 5890e 170m"

On kyllä melkoinen hinta. Minulla olisi saattanut maalämpö jäädä hankkimatta moisen kustannuksen takia. Minulle porauksen teki Klemets & Son (http://www.klemets.net/).

Miten niin ilmaamassa? Minulla on kokemusta maahan upotetuista putkista jo seitsemältä vuodelta, eikä ilmaa ole tullut kuin aivan järjestelmän käytön alkuvaiheessa. Silloinkin pääsyy oli se, että pehmeään ja vetiseen maahan kaivettaessa putkiin ei saatu "kaatoa", vaan ne jäivät aalloille. Aaltojen yläosiin jäi loukkuun hieman ilmaa, joka sitten poistui melkoisen nopeasti.

Tuo maan jäätyminen on täyttä kaupukilegendaa. Jos putket jäätävät maan edes talviaikaan, niin ne on asennettu joko liian pintaan tai liian lähelle toisiaan.

Mutta tietysti maaputkisto vaatii melkoisen tontin, jotta se toimisi tarkoitetulla tavalla. Porareikä mahtuu taas pienellekin tontille.

MMV kirjoitti:

"Kaivonporaus Kallioniemi veloitti 5890e 170m"

On kyllä melkoinen hinta. Minulla olisi saattanut maalämpö jäädä hankkimatta moisen kustannuksen takia. Minulle porauksen teki Klemets & Son (http://www.klemets.net/).

Lue lisää

Kuuluiko sinulla hintaan ne putket ja nesteet siihen porareikään? Kallioniemellä kuului tuohon 5890e myös ne.

Antti kirjoitti:

Kuuluiko sinulla hintaan ne putket ja nesteet siihen porareikään? Kallioniemellä kuului tuohon 5890e myös ne.

Putkista ja nesteistä asennuksineen veloitettiin 690 euroa eli valmis reikä keruupiirineen maksoi siis hiukan yli 3000 euroa.

Setä kirjoitti:

Miten niin ilmaamassa? Minulla on kokemusta maahan upotetuista putkista jo seitsemältä vuodelta, eikä ilmaa ole tullut kuin aivan järjestelmän käytön alkuvaiheessa. Silloinkin pääsyy oli se, että pehmeään ja vetiseen maahan kaivettaessa putkiin ei saatu "kaatoa", vaan ne jäivät aalloille. Aaltojen yläosiin jäi loukkuun hieman ilmaa, joka sitten poistui melkoisen nopeasti.

Tuo maan jäätyminen on täyttä kaupukilegendaa. Jos putket jäätävät maan edes talviaikaan, niin ne on asennettu joko liian pintaan tai liian lähelle toisiaan.

Mutta tietysti maaputkisto vaatii melkoisen tontin, jotta se toimisi tarkoitetulla tavalla. Porareikä mahtuu taas pienellekin tontille.

Lue lisää

Olen käyttänyt pumpuani nyt 4 vuotta ja putket ovat maahan upotetut. Alussa (n.3kk) sai lisätä nestettä, jotta kaikki ilma tulisi pois putkista. Tuon alun jälkeen nestettä ei ole tarvinnut lisätä.

Maan jäätyminen on todellakin kaupunkilegendaa. Jos asennus on tehty maaperähuomioon ottaen oikeaan syvyyteen, niin nurmikko kasvaa naapurien kanssa samaan tahtiin.

oli 3760€, ja 168m syvyyttä 165mm:n halkaisijalla, kolme metriä oli rautaputkituksen osuus. Viinat ja putki maksoi 930€.

Ainakin IVT:llä kertoivat mitoittavansa kaivon syvyyden tyhjän kaivon mukaan, joten veden väheneminen ei sinänsä haittaa. Joskin se, miten viranomaistaho (jos asia edes heille kuuluu) suhtautuu käyttöveden ottoon samasta kaivosta on minulle ainakin tuntematonta.

Itse olen ajatellut asentavani pumpun tuohon lämpökaivoon ja käyttäväni vettä nurtsin kasteluun ja auton pesuun (kylmä vesi käynee kuitenkin vain huuhteluun).

MMV kirjoitti:

Ainakin IVT:llä kertoivat mitoittavansa kaivon syvyyden tyhjän kaivon mukaan, joten veden väheneminen ei sinänsä haittaa. Joskin se, miten viranomaistaho (jos asia edes heille kuuluu) suhtautuu käyttöveden ottoon samasta kaivosta on minulle ainakin tuntematonta.

Itse olen ajatellut asentavani pumpun tuohon lämpökaivoon ja käyttäväni vettä nurtsin kasteluun ja auton pesuun (kylmä vesi käynee kuitenkin vain huuhteluun).

Lue lisää

Jos tosiaan puhuivat tyhjästä kaivosta!
Lämpökaivohan mitoitetaan aina nimenomaan sen mukaan, paljonko on vesipatsaan korkeus! Tyhjä reikä lasketaan aina pois, puhutaan aktiivireiästä, millä tarkoitetaan sitä porakaivon osuutta, missä on vettä. Vesihän toimii "välittäjäaineena", jotta lämpö siirtyy kalliosta muoviputkien sisällä kiertävään maalämpönesteeseen.
Periaatteessahan on aivan sama, otetaanko vesi samasta reiästä, vaiko 10 metrin päässä olevasta toisesta reiästä, jos pelätään että maalämpöputki rikkoutuu.Yleensä vedet ovat näin lähellä olevissa kaivoissa yhteydessä toisiinsa, joten kyllä se maalämpöneste (yleensä viina) alkaa maistua myös siinä 10 metriä lämpökaivon vieressä olevassa kaivovedessäkin.
Muuten, ei siitä maalämpöpumpun liuospiiristä vuoda pois kun pari litraa, kun pumppu jo pysähtyy.Kukaan ei muuten juo sitä kaivovettä, on siinä niin paha maku ja kun muutaman tunnin laskee vettä viemäriin, on vesi taas käyttökelpoista, jos niin huono tuuri kävisi, että vuoto tosiaan tulisi.

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Jos tosiaan puhuivat tyhjästä kaivosta!
Lämpökaivohan mitoitetaan aina nimenomaan sen mukaan, paljonko on vesipatsaan korkeus! Tyhjä reikä lasketaan aina pois, puhutaan aktiivireiästä, millä tarkoitetaan sitä porakaivon osuutta, missä on vettä. Vesihän toimii "välittäjäaineena", jotta lämpö siirtyy kalliosta muoviputkien sisällä kiertävään maalämpönesteeseen.
Periaatteessahan on aivan sama, otetaanko vesi samasta reiästä, vaiko 10 metrin päässä olevasta toisesta reiästä, jos pelätään että maalämpöputki rikkoutuu.Yleensä vedet ovat näin lähellä olevissa kaivoissa yhteydessä toisiinsa, joten kyllä se maalämpöneste (yleensä viina) alkaa maistua myös siinä 10 metriä lämpökaivon vieressä olevassa kaivovedessäkin.
Muuten, ei siitä maalämpöpumpun liuospiiristä vuoda pois kun pari litraa, kun pumppu jo pysähtyy.Kukaan ei muuten juo sitä kaivovettä, on siinä niin paha maku ja kun muutaman tunnin laskee vettä viemäriin, on vesi taas käyttökelpoista, jos niin huono tuuri kävisi, että vuoto tosiaan tulisi.

Lue lisää

"Tyhjä reikä lasketaan aina pois, puhutaan aktiivireiästä, millä tarkoitetaan sitä porakaivon osuutta, missä on vettä. Vesihän toimii "välittäjäaineena", jotta lämpö siirtyy kalliosta muoviputkien sisällä kiertävään maalämpönesteeseen."

Ei pidä paikkansa! Esimerkiksi Keski-Euroopan vuoristoalueella ei pohjavesi ole ihan muutaman metrin päässä ja sielläkin käytetään maalämpöä. Mikäli reikä on kuiva, täytetään se yleensä maalla tai kaivon ollessa tiivis, on vesi tietysti parempi.

MMV kirjoitti:

"Tyhjä reikä lasketaan aina pois, puhutaan aktiivireiästä, millä tarkoitetaan sitä porakaivon osuutta, missä on vettä. Vesihän toimii "välittäjäaineena", jotta lämpö siirtyy kalliosta muoviputkien sisällä kiertävään maalämpönesteeseen."

Ei pidä paikkansa! Esimerkiksi Keski-Euroopan vuoristoalueella ei pohjavesi ole ihan muutaman metrin päässä ja sielläkin käytetään maalämpöä. Mikäli reikä on kuiva, täytetään se yleensä maalla tai kaivon ollessa tiivis, on vesi tietysti parempi.

Lue lisää

Onko tämä tietämättömyytäsi vai tyhmyyttäsi?
Me asumme Suomessa. Täällä vesi nousee porakaivossa normaalisti 5-10 metrin päähän maanpinnasta. Ja pysyy siinä, vaikka kuinka paljon kaadat vettä reikään, vedenpinta asettuu aina samaan tasoon! Olen itse porannut n. 10000 porakaivoa, joten varmaan tiedän, mistä puhun.
Suomessa ei lämpökaivoja täytetä maalla, niin voidaan tehdä muualla maailmassa, muttei Suomessa.
Suomessa on tasan kaksi mahdollisuutta, jos lämpökaivoon ei tule porauksen aikana vettä.
Ensimmäinen on se, että odotetaan, että se reikä itsestään ajanoloon täyttyy.
Toinen, nopeampi tapa on ns. vesipainehalkaisu, millä myös saadaan usein jopa hyvä vedentulo kaivoon.
Siis lämpökaivo mitoitetaan aktiivireiän mukaan, sinä MMV toki voit tehdä niin kuin itse haluat.

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Onko tämä tietämättömyytäsi vai tyhmyyttäsi?
Me asumme Suomessa. Täällä vesi nousee porakaivossa normaalisti 5-10 metrin päähän maanpinnasta. Ja pysyy siinä, vaikka kuinka paljon kaadat vettä reikään, vedenpinta asettuu aina samaan tasoon! Olen itse porannut n. 10000 porakaivoa, joten varmaan tiedän, mistä puhun.
Suomessa ei lämpökaivoja täytetä maalla, niin voidaan tehdä muualla maailmassa, muttei Suomessa.
Suomessa on tasan kaksi mahdollisuutta, jos lämpökaivoon ei tule porauksen aikana vettä.
Ensimmäinen on se, että odotetaan, että se reikä itsestään ajanoloon täyttyy.
Toinen, nopeampi tapa on ns. vesipainehalkaisu, millä myös saadaan usein jopa hyvä vedentulo kaivoon.
Siis lämpökaivo mitoitetaan aktiivireiän mukaan, sinä MMV toki voit tehdä niin kuin itse haluat.

Lue lisää

Se, että Keski-Euroopassa kaivot täytetään ei tarkoita sitä, että _minä_ olisin kyseistä operaatiota tehnyt. Kaivossani on kyllä hyvin vettä, joten maalämmön johtuminen on optimaalista. Se, että kaivo on tyhjä, ei kuitenkaan estä sitä käyttämästä lämmönlähteenä.

Lisäksi uskon sinun puhuvan yleensäkin täyttä puppu jo pelkän tämän seikan perusteella:

"Olen itse porannut n. 10000 porakaivoa"

Tämä tarkoittaa, että olet porannut yhden reiän jokaikinen päivä (365 pv/v) viimeisen 27 vuoden ajan. Ennen kuin aloittaa provoilun, kannattaa ottaa hiukan järki päähän (tai ainakin laskin käteen).

MMV kirjoitti:

Se, että Keski-Euroopassa kaivot täytetään ei tarkoita sitä, että _minä_ olisin kyseistä operaatiota tehnyt. Kaivossani on kyllä hyvin vettä, joten maalämmön johtuminen on optimaalista. Se, että kaivo on tyhjä, ei kuitenkaan estä sitä käyttämästä lämmönlähteenä.

Lisäksi uskon sinun puhuvan yleensäkin täyttä puppu jo pelkän tämän seikan perusteella:

"Olen itse porannut n. 10000 porakaivoa"

Tämä tarkoittaa, että olet porannut yhden reiän jokaikinen päivä (365 pv/v) viimeisen 27 vuoden ajan. Ennen kuin aloittaa provoilun, kannattaa ottaa hiukan järki päähän (tai ainakin laskin käteen).

Lue lisää

Jos kaivo on tyhjä, sitä ei K A N N A T A käyttää lämpökaivona. Tämä on F A K T A T I E T O A.
Lämpökerroin putoaa niin huonoksi, että on aivan sama lämmitätkö vastuksilla vai kierrätätkö maalämpönestettä tyhjässä porareiässä!
Toinen asia, mistä tiedät, kuka todellisuudessa olen?
Olen yhden Suomen suurimman kaivonporausliikkeen perustaja, koneita tällä hetkellä 5 kappaletta.
Itse olen porannut vuodesta 1971 alkaen, parhaina päivinä kolme kaivoa/ päivä.
Otappa nyt sormien lisäksi vaikka taskulaskin, jos vaikka sormet eivät riitä ja tee se kertolasku uudelleen.
Tiedän tasan tarkkaan porakaivoista ja lämpökaivoista varmasti enemmän kuin sinä ja moni muu näillä forumeilla, uhittelet sitten mitä haluat.
Mutta neuvon myös muita, kun neuvoa asiallisesti kysytään ja aikaa sattuu olemaan.

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Jos kaivo on tyhjä, sitä ei K A N N A T A käyttää lämpökaivona. Tämä on F A K T A T I E T O A.
Lämpökerroin putoaa niin huonoksi, että on aivan sama lämmitätkö vastuksilla vai kierrätätkö maalämpönestettä tyhjässä porareiässä!
Toinen asia, mistä tiedät, kuka todellisuudessa olen?
Olen yhden Suomen suurimman kaivonporausliikkeen perustaja, koneita tällä hetkellä 5 kappaletta.
Itse olen porannut vuodesta 1971 alkaen, parhaina päivinä kolme kaivoa/ päivä.
Otappa nyt sormien lisäksi vaikka taskulaskin, jos vaikka sormet eivät riitä ja tee se kertolasku uudelleen.
Tiedän tasan tarkkaan porakaivoista ja lämpökaivoista varmasti enemmän kuin sinä ja moni muu näillä forumeilla, uhittelet sitten mitä haluat.
Mutta neuvon myös muita, kun neuvoa asiallisesti kysytään ja aikaa sattuu olemaan.

Lue lisää

Mitenkäs sitten maahan upotetut putket tuottavat lämpönsä? Pituudet voivat erota, mutta syvällä maassa lämpötila on vakio kesät talvet. Vesi kyllä johtaa lämpöä paremmin kuin muu täyte.

noin? kirjoitti:

Mitenkäs sitten maahan upotetut putket tuottavat lämpönsä? Pituudet voivat erota, mutta syvällä maassa lämpötila on vakio kesät talvet. Vesi kyllä johtaa lämpöä paremmin kuin muu täyte.

Lue lisää

Kyllä tuossa on vinha perä. Ei kannata ehdoin tahdoin pienentää lämmönsiirtymistä käyttämällä kiinteän aineen rajapintaa, jos nesterajapinta olisi käytettävissä.

Sama pätee tietysti myös maaputkistoihin, sillä lämmönsiirto on tehokkainta kosteassa maassa, ja kaikkein tehokkainta se on sijoitettaessa maaputkisto esimerkiksi vesistön pohjaan.

noin? kirjoitti:

Mitenkäs sitten maahan upotetut putket tuottavat lämpönsä? Pituudet voivat erota, mutta syvällä maassa lämpötila on vakio kesät talvet. Vesi kyllä johtaa lämpöä paremmin kuin muu täyte.

Lue lisää

Mikä oli kirjoitukseni idea.
Jos putket roikkuvat tyhjässä porareiässä, niin että ilma on niiden ympärillä eikä mikään kiinteä aine, siis vesi, maa, kallio, kiinni putkessa, lämmön siirtyminen maalämpönesteeseen huononee merkittävästi.
Tuliko asia nyt selitettyä selväsanaisesti? ja ymmärrettävästi?

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Mikä oli kirjoitukseni idea.
Jos putket roikkuvat tyhjässä porareiässä, niin että ilma on niiden ympärillä eikä mikään kiinteä aine, siis vesi, maa, kallio, kiinni putkessa, lämmön siirtyminen maalämpönesteeseen huononee merkittävästi.
Tuliko asia nyt selitettyä selväsanaisesti? ja ymmärrettävästi?

Lue lisää

Tuollahan aiemmin sanottiin, että jos kaivoon ei tule vettä, voidaan sitä edelleen käyttää lämpökaivona täyttämällä se. Ihme vänkääjä olet!

Ralsa kirjoitti:

Tuollahan aiemmin sanottiin, että jos kaivoon ei tule vettä, voidaan sitä edelleen käyttää lämpökaivona täyttämällä se. Ihme vänkääjä olet!

Mutta siitä kai me voimme olla yksimielisiä, että jos lämpökaivossa on vettä, niin sitä ei kannata mennä täyttämään, koska lämmönsaanti tällöin olennaisesti heikkenee?

Setä kirjoitti:

Mutta siitä kai me voimme olla yksimielisiä, että jos lämpökaivossa on vettä, niin sitä ei kannata mennä täyttämään, koska lämmönsaanti tällöin olennaisesti heikkenee?

Jos kaivossa on vettä, niin sehä on lämmönjohtumisen kannalta paras mahdollinen asia.

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Mikä oli kirjoitukseni idea.
Jos putket roikkuvat tyhjässä porareiässä, niin että ilma on niiden ympärillä eikä mikään kiinteä aine, siis vesi, maa, kallio, kiinni putkessa, lämmön siirtyminen maalämpönesteeseen huononee merkittävästi.
Tuliko asia nyt selitettyä selväsanaisesti? ja ymmärrettävästi?

Lue lisää

olette jakaneet arvokasta infoa täällä, turha kaiketi väitellä enempää :)

Kysymys: Maalämpöpumppua (porareikä 50m tai enemmän) harkitessani, onko mahdollista saada kaivoon "letku", jolla voin sitten imeä "ilmaista vettä nurmikon kasteluun", niin kuin joku edellä ehdotti? Minkälaiset kustannukset tästä koituisi, noin? Pitkällä tähtäimellähän tällaisesta olisi paljonkin hyötyä, ajatellen näitä hellekesiä, jolloin pihan kasvillisuus tarvitsee paljon vettä.

kiitos vastauksista taas

ärripurri kirjoitti:

olette jakaneet arvokasta infoa täällä, turha kaiketi väitellä enempää :)

Kysymys: Maalämpöpumppua (porareikä 50m tai enemmän) harkitessani, onko mahdollista saada kaivoon "letku", jolla voin sitten imeä "ilmaista vettä nurmikon kasteluun", niin kuin joku edellä ehdotti? Minkälaiset kustannukset tästä koituisi, noin? Pitkällä tähtäimellähän tällaisesta olisi paljonkin hyötyä, ajatellen näitä hellekesiä, jolloin pihan kasvillisuus tarvitsee paljon vettä.

kiitos vastauksista taas

Lue lisää

Ärripurri, hinta riippuu siitä haluatko pumpun sinne kaivon sisään vai onko tarkoitus nostaa vettä kaivon ulkopuolella olevalla imupumpulla (kykenee pienempään nostokorkeuteen, en muista nyt paljonko mutta tuossa 5-10 m välillä se oli).

Mulle tuli itselle vain yksi liitin lisää siihen porakaivon kanteen, josta voi siis imupumpun letkun työntää kaivoon. Ei tainnut maksaa kuin muutaman sata markkaa se liitin. Kallioniemen reikä on meillä, pumppu kaivon sisään olis maksanu useamman tuhannen markkaa, jos en väärin muista.

Kokonaan toinen juttu on sen kaivoveden käytännöllisyys pihan kastelussa. Nurmikkoa/kukkapenkkejä sillä varmaan kastelee, mutta vesi on sen verran kylmää että kasvimaalle( hidastaa kasvua ja pienentää satoa) tai autonpesuun (muuten epämukavaa) vesi pitäisi ensin pumpata johonkin astiaan lämpiämään ja sitten vasta käyttää kasteluun.

raija rakentaja kirjoitti:

Ärripurri, hinta riippuu siitä haluatko pumpun sinne kaivon sisään vai onko tarkoitus nostaa vettä kaivon ulkopuolella olevalla imupumpulla (kykenee pienempään nostokorkeuteen, en muista nyt paljonko mutta tuossa 5-10 m välillä se oli).

Mulle tuli itselle vain yksi liitin lisää siihen porakaivon kanteen, josta voi siis imupumpun letkun työntää kaivoon. Ei tainnut maksaa kuin muutaman sata markkaa se liitin. Kallioniemen reikä on meillä, pumppu kaivon sisään olis maksanu useamman tuhannen markkaa, jos en väärin muista.

Kokonaan toinen juttu on sen kaivoveden käytännöllisyys pihan kastelussa. Nurmikkoa/kukkapenkkejä sillä varmaan kastelee, mutta vesi on sen verran kylmää että kasvimaalle( hidastaa kasvua ja pienentää satoa) tai autonpesuun (muuten epämukavaa) vesi pitäisi ensin pumpata johonkin astiaan lämpiämään ja sitten vasta käyttää kasteluun.

Lue lisää

Porakaivosta nostettava vesi on tietenkin kylmää, mutta niin on tavallisesta kaivosta nostettavakin, aivan kuten vesijohtovesikin. Lämmintä talousvettä ei kai kukaan raaski käyttää kasvimaan kasteluun? Sama ongelma on kaikilla, jos ei satu olemaan järveä tai jokea lähellä. Ja porakaivon nokkaan ei välttämättä tarvita edes liitintä, meillä on vain porakaivoputken muoviseen hattuun tehtynä ylimääräinen reikä, josta pumpun imuputki menee kaivoon. Tämä riittää jos vedenpinta on tarpeeksi lähellä.

Jonkinlaisia ongelmia sen sijaan voi aiheuttaa rauta. Meillä porakaivoveden rautapitoisuus on kymmenkertainen tavoitearvoon nähden. Vesi on kristallinkirkasta sitä juoksutettaessa, mutta muuttuu nopeasti ruskeaksi. Muutaman päivän seisottamisella rauta painuu pohjaan, ja vesi on taas kirkasta.

Käyttövettä ei pidä ottaa lämpökaivosta! Maapiirin neste sisältää saamani tiedon mukaan etanolin lisäksi myös pienen määrän myrkyllisiä aineita. Maapiirin vuoto aiheuttaa siis ympärillä olevan veden saastumisen. Kannattaa kysyä tarkemmat ohjeet viranomaisilta, eikä luottaa tällaisten palstojen tee-se-itse-miehiin.

kemisti2 kirjoitti:

Käyttövettä ei pidä ottaa lämpökaivosta! Maapiirin neste sisältää saamani tiedon mukaan etanolin lisäksi myös pienen määrän myrkyllisiä aineita. Maapiirin vuoto aiheuttaa siis ympärillä olevan veden saastumisen. Kannattaa kysyä tarkemmat ohjeet viranomaisilta, eikä luottaa tällaisten palstojen tee-se-itse-miehiin.

Lue lisää

Liekö nämä tee-se-itse-miehet jo kuolleet tässä yhdeksän vuoden aikana noihin myrkkyihin...?

No jopas...

Viime kesänä sai 200 m kaivon putkineen nesteytettynä 5000 € joten jokin laskuvirhe kai siellä.

mitä ajattelit rakennella sille tontilles? ja miten hyötykäytät tonttias talvella ettei routa pääse maapiiriin?

jhfdhgdjhgd kirjoitti:

mitä ajattelit rakennella sille tontilles? ja miten hyötykäytät tonttias talvella ettei routa pääse maapiiriin?

Se vaan on niin somasti että porakaivosta sadaan kaksinkertainen energia putkimetriä kohti verrattuna maakenttään. Näinpä 200 metrinen kaivo vastaa 800 metrin maapiiriä....