Kansainvälinen finanssikriisi on saanut myös pankit tarkastelemaan omia toimintatapojaan kriittisesti. Tuoreessa tutkimuksessa pankit myöntävät, että voitontavoittelu sokaisi ne ja sai unohtamaan kriittisyyden.
Konsulttiyhtiö KPMG:n tutkimus maalaa synkän kuvan pankkien kriisinhallintakyvyistä ja varautumisesta luottokriisiin. Vastaajien mielestä pankit sairastuivat ennen finanssikriisin puhkeamista "lyhytnäköiseen voiton tavoitteluun", minkä seurauksena niiden "harkintakyky petti".
Pohdittaessa syitä luottokriisiin yli puolet vastaajista - 54 prosenttia - viittasi kuitenkin yllättäen eniten pankkien kannustimiin ja palkitsemiseen.
- Subprimen alkulähteet ovat tietenkin olleet Yhdysvalloissa, ja siellä insentiiveillä [kannustimilla] on varmasti ollut suurempi sija kriisissä. Mutta en vetäisi sitä johtopäätöstä, että kriisin syytä Euroopassa ja täällä Suomessa olisivat suuressa määrin insentiiviijohdannaisia, huomauttaa Christian Liljeström Suomen KPMG:ltä.
- Mutta kyllähän se, että yli puolet vastaajista on sitä mieltä, on aika suoraa puhetta, toteaa Liljeström kuitenkin Kauppalehdelle.
Vastaajat tarjoavat vaihtoehdoksi nykyisille kannustimille esimerkiksi riskisopeutettuja kannustinmenetelmiä ja pitkäaikaiseen suorituskykyyn kannustavia menetelmiä. Käytännössä muutosten toteuttamisessa on kuitenkin oltu varovaisia, eikä tutkimuksessa näy juuri liikkeitä tähän suuntaan.
Riskejä ei tajuttu
Tutkimuksen perusteella pankeissa oli finanssikriisiä ennen myös suuria puutteita riskienhallinnassa. Pankit löytävät toiminnastaan pitkän listan ongelmia.
- Kriisin synty on useiden osatekijöiden summa: riskienhallinnan kulttuurin puutteet, aukot hallinnointi- ja ohjausjärjestelmissä, hallituksen ja osittain toimivankin johdon puutteellinen ymmärrys riskienhallinnasta, riskienhallintafunktion vähäinen arvostus ja vaikutusmahdollisuudet; se, että asiakaspinnassa työskentelevät eivät joudu vastuuseen tekemistään päätöksistä sekä palkitsemisen sitominen liian yksipuolisesti voittojen kasvuun ja markkinarahoituksen jatkuvuuteen liikaa tukeutuneet toimintamallit, summaa Liljeström.
Kriisin jälkeen yli 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pankeista on toteuttanut tai on aikeissa toteuttaa pankin sisäisen arvioinin riskienhallinnankyvystään.
- Päivittäiseen toimintaan liittyvät riskit eivät ole olleet hallinnassa. Kun on kehitetty uusia tuotteita, riskienhallinta ei ple pysynyt prosessissa mukana. Usein hallitustasolla ylimmällä johdolla ei ole ollut riittävästi osaamista riskienhallinnassa, kuvaa Liljeström.
Tutkimuksen vastaajat ovat yllättävän halukkaita myös kiristämään alansa sääntelyä.
- Mielenkiintoista on, että lähes kolme neljäsosaa vastaajista kertoo luottokriisin osoittaneen, että pankkialalla tarvitaan tiukempaa sääntelyä, kertoo Liljeström.
Konsulttiyhtiö KPMG Oy:n tutkimuksessa haastateltiin lähes 500:aa pankkien johtoportaaseen kuuluvaa henkilöä, jotka toimivat riskienhallinnan tehtävissä. Haastattelut tehtiin viime lokakuussa lukuisissa eri maissa.
Kirsi Hantula
Kauppalehti
Konsulttiyhtiö KPMG:n tutkimus maalaa synkän kuvan pankkien kriisinhallintakyvyistä ja varautumisesta luottokriisiin. Vastaajien mielestä pankit sairastuivat ennen finanssikriisin puhkeamista "lyhytnäköiseen voiton tavoitteluun", minkä seurauksena niiden "harkintakyky petti".
Pohdittaessa syitä luottokriisiin yli puolet vastaajista - 54 prosenttia - viittasi kuitenkin yllättäen eniten pankkien kannustimiin ja palkitsemiseen.
- Subprimen alkulähteet ovat tietenkin olleet Yhdysvalloissa, ja siellä insentiiveillä [kannustimilla] on varmasti ollut suurempi sija kriisissä. Mutta en vetäisi sitä johtopäätöstä, että kriisin syytä Euroopassa ja täällä Suomessa olisivat suuressa määrin insentiiviijohdannaisia, huomauttaa Christian Liljeström Suomen KPMG:ltä.
- Mutta kyllähän se, että yli puolet vastaajista on sitä mieltä, on aika suoraa puhetta, toteaa Liljeström kuitenkin Kauppalehdelle.
Vastaajat tarjoavat vaihtoehdoksi nykyisille kannustimille esimerkiksi riskisopeutettuja kannustinmenetelmiä ja pitkäaikaiseen suorituskykyyn kannustavia menetelmiä. Käytännössä muutosten toteuttamisessa on kuitenkin oltu varovaisia, eikä tutkimuksessa näy juuri liikkeitä tähän suuntaan.
Riskejä ei tajuttu
Tutkimuksen perusteella pankeissa oli finanssikriisiä ennen myös suuria puutteita riskienhallinnassa. Pankit löytävät toiminnastaan pitkän listan ongelmia.
- Kriisin synty on useiden osatekijöiden summa: riskienhallinnan kulttuurin puutteet, aukot hallinnointi- ja ohjausjärjestelmissä, hallituksen ja osittain toimivankin johdon puutteellinen ymmärrys riskienhallinnasta, riskienhallintafunktion vähäinen arvostus ja vaikutusmahdollisuudet; se, että asiakaspinnassa työskentelevät eivät joudu vastuuseen tekemistään päätöksistä sekä palkitsemisen sitominen liian yksipuolisesti voittojen kasvuun ja markkinarahoituksen jatkuvuuteen liikaa tukeutuneet toimintamallit, summaa Liljeström.
Kriisin jälkeen yli 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pankeista on toteuttanut tai on aikeissa toteuttaa pankin sisäisen arvioinin riskienhallinnankyvystään.
- Päivittäiseen toimintaan liittyvät riskit eivät ole olleet hallinnassa. Kun on kehitetty uusia tuotteita, riskienhallinta ei ple pysynyt prosessissa mukana. Usein hallitustasolla ylimmällä johdolla ei ole ollut riittävästi osaamista riskienhallinnassa, kuvaa Liljeström.
Tutkimuksen vastaajat ovat yllättävän halukkaita myös kiristämään alansa sääntelyä.
- Mielenkiintoista on, että lähes kolme neljäsosaa vastaajista kertoo luottokriisin osoittaneen, että pankkialalla tarvitaan tiukempaa sääntelyä, kertoo Liljeström.
Konsulttiyhtiö KPMG Oy:n tutkimuksessa haastateltiin lähes 500:aa pankkien johtoportaaseen kuuluvaa henkilöä, jotka toimivat riskienhallinnan tehtävissä. Haastattelut tehtiin viime lokakuussa lukuisissa eri maissa.
Kirsi Hantula
Kauppalehti
Vastaukset 1
Vanhimmat
saatko jotain provikkaa vai oletko KR itse ja saanut ekan juttusi julkaistuksi- ei kiinnosta lukea samaa sontaa uudestaan.