Muistatteko kun kirjoitin joulun alla, kun aitini oli marjansairaalassa, Puhuin siellä lääkärin kanssa, kun olin melkein varma äidin kotiin lähdöstä (taivaan kotiin) äitini oli niin huonossa kunnossa ei enään pystytynyt syömään juomaankaan, ja näki näkyjä myös ei tuntenut oikein enään minua. Siis kysyin lääkäriltä missä nyt mennään, lääkäri ei osanut oikein vastata, vaan totesi siihen, voi olla ensi tai seuraava yönä vaikee sanoa eteenpäin. siis oli jouluun enään vähän yli viikko aikaa,sitten päätimme lapset lääkärin kielosta huolimatta ottaa riskin, eli vielä äidille yksi joulu kotona. No kotona äiti oli kuin justiin kuolisi, ja koti sairaanhoitaja oli aivan kauhuissaan, ja oli varma että äiti kuolee hyvin nopeasti, myös oli sitä mieltä, että ei äitiäni voi enään hoitaa kotona, kun vaippojen laittaminenkin on hyvin vaikeaa. Lapset ja lastenlapset 24 tuntia hoiti rakkaudella äitiä, ei ole uskossa olevia mutta varmaan tietää kaikki, kun äiti on ollut heidänkin takia polvillaan, ja rukoillut niin monta kertaa heidän puelesta. kolmeviikkoa sitten, huusin kotona jumalan puoleen, kun kyseinen hoitaja juuri lähti pois, varmaan ajatteli rapussa, että poika tuli hulluksi. Kiitos jumalalle äiti on jo soittanut minulle, ja kuntokin on hieman noussu, mutta jos olisi jäänyt sairaalaan, äitiä meillä ei enään olisi, vain hätähuuto, ja uskovaisten rukous auttoi ja antoi meille voimia, saamme viälä pitää äidin luonamme, ja kun menen äidin luokse hän ottaa kädestäni kiinni,ai että kun se tuntuu kaiken tämän jälkee niin hyvältä, hyvää yötä, ja jumalan siunausta kaikille.
Ihme tapahtui jouluna
Kari.
15515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Et sitten kysyny äitisi mielipidettä haluaako hän enää elää tässä kärsimysten maailmassa, vaan itsekkyyttäsi menit pyytämään Jumalalta säästämään äitisi.. itsesikö vuoksi pyysit? Itsekkyydestä, sanon minä.
Kun seuraavan kerran rukoilet, rukoile niin, että "tapahtukoon Jumalan tahto, eikä sinun".
Kyllä tuo rukousvastaus on varmasti Jumalantahto, ei Jumala muuten olisi toiminut näin, vai mitä?
Kiitos Herralle!!!
Äitinini sanoi minulle sairaalassa, lapsen omaisesti, että haluaisi vielä hoitaa lapsia?, vielä kysyimme haluatkos kotiin, tuli hiljaa sana haluan.
Kuolevan suusta voisi kuulla, että haluaa taivaan kotiin, ei fyysiseen kotiin. Sinä halusit kuulla hänen suustaan "fyysiseen kotiin", vaikka hän ennemmin tarkoittikin "taivaan kotia".
Mietipä tuota. Itsekkyydessäsi kuulit sen, minkä halusit kuulla.
Kysymyksen asettelelusi paljastaa ajattelusi:
sanat "eiköhän tuossa ole tapahtunut" viittaavat siihen, ettet itsekään ole varma.
Jos olisit varma Jumalan tahdon tapahtuneen, olisit käyttänyt sanoja "Jumalan tahto varmasti tapahtui".
Elikkä miten se sitten olikaan? Sinäkään et ole varma tapahtuiko Jumalan tahto vai ei. Niin on häälyväinen ihminen ja hänen ajatuksensa, jotka eivät ole Jumalan ajatuksia, sillä Jumalan ajatukset ovat muita korkeammat.
jo Taivaan kotiin, mutta mikä sen sai aikaa, voi olla joku omainenkin, jonka on hyväksyttävä tämä asia, ennenkuin on valmis luovuttamaan. "Ihmeelliset ovat Herran tiet"! Siunausta Teille! Merja
Olen aivan varma että Jumalan tahto tapahtui, minulla nyt vain on erilainen puhetapa kuin sinulla, tai asian ilmaisutapa kuin sinulla, tarkoitus oli kuitenkin sanoa että Jumalan tahto on tapahtunut, en epäile hetkeäkään ettei rukousvastaus olisi Jumalan tahdon mukainen.
Kuten tuolla oli joku jo kirjoittanutkin, jos tämän naisen olisi ollut aika siirtyä taivaankotiin, Jumala olisi toiminut sen mukaisesti.
Kuitenkin Jumalan tahto tapahtui, Jumala yksin tietää mitä on tämän naisen kohdalle vielä varannut, Hän on meidän elämämme edeltä suunnitellut.
Tuntuu vähän siltä että halua vain etsiä jotain huomautettavaa, löysit sitä mutta ymmärsit sanomani väärin.
Olen onnellinen puolestanne, voit luottaa siihen että Jumalan tahto on todella tapahtunut, ja äiti tahto myös.
En tiedä miksi joku yrittää sinua tästä syyllistää, en ymmärrä moista käytöstä, ei varmaan ole uskossa kun noin kärkäs on selvää Jumalan tahtoa vääntämään.
Äitisi halusi olla lasten kanssa kotona joulun, seän on ihan selvää, ja Jumala teki tämän hänelle mahdolliseksi, Jumala tietää mikä on teidän parhaaksi.
Siunausta perheellesi.
Ymmärrykseni on se, minkä Jumala antoi. Yritä repiä siitä, niin Luojaasihan siinä yrität repiä.
Ei kai savi sano valajalleen:"Miksi minusta tällaisen teit?" tai "Miksi myy myy myystä tuollaisen teit?"
Joo heti ajattekin että joku voisi tulkita noinkin, minun äitini ei halunnut kuolla 2008 jouluna, meitä tulkitsioita oli kahdeksan lähiomaista , ja sairaalan henkilökunta, ja paikalle kutsuttiin myös pastori, joka tuntee hyvin äitini. Isäni kuoli viime joulun alla syöpään, olin kaksituntia ennen kuolemaa isän sänkyn vieressä, varmaan oli kipuja mutta ei koskaan halunnut elämän vielä loppuvan, mutta aika oli jo loppu.
Kiitos; ainahan tällaiset vastaukset lämmittää sydäntä, toivon kaikkea hyvää, ja siunausta sinulle.
sitä sieluas jossain muualla. Sen sinä olet jo myy myy myynyt jo. Anna ihmisten elää ja kokea elämäänsä omallla tavallansa. Sielunsa myynyt on riivattu sielu, millä ei ole rauhaa yöllä eikä päivällä.
Totuus taisi tehdä kipeää, vai mitä? Sohit miekallasi... osumatta kohteeseen. Opettele miekkailun jaloa taitoa, niin ei tarvitse ilmaan sohia. ;)
Se elämä, jota elän, on Jumalan minulle antama, joten.... Anna minun elää ja kokea elämäni omalla tavallani. Oikeus on minullakin elää ja kokea. Saman Isän lapsia molemmat, etkö tiennyt??
Riivaajista puheenollen: en tiedä mikä sinua riivaa, mutta otapa se kynä kauniiseen käteesi ja kirjoita: Anteeksi. Se on tarpeeksi lyhyt sana sinullekin kirjoittaa tässä tilanteessa, kun ... sohit miekallasi ilmaa ja satutat.
Ei ihminen ole riivattu vain siksi, että sinä niin sanot. Lieneekö riivattuja olemassakaan? Otapa selvää!! Ennenkuin tuomitset seuraavan...
Joku on vastannut tähän keskusteluun sivusta, jos tarkoitit minulle joka sanoi että eiköhän tuossa ole tapahtunut Jumalan tahto, meni väärään.
Mieti sinäkin ennen kuin syyttelet..
Koska monilla näkyy olevan tapana jättää oma nimimerkkinsä pois, en tiedä kenelle vastasin. Kirjoitin vastaukseni edellisen kirjoituksen perään, kuka lie kirjoittanut sen. Kuten nyt sinäkin "Meni väärälle..." -nimimerkkilokeroon laittaja. Jos kirjoitit aiemmin jollain toisella nimimerkillä, niin käytä hyvä ihminen samaa nimimerkkiä, jotta tiedän kirjoitanko yhdelle, kahdelle vai useammalle!! Eikös hyviin tapoihin kuulu, että kirjoitetaan samalla nimimerkillä??
Koska tiedän kirjoittelutavat, kirjoitan samalla nimimerkillä. En itseäni varten, vaan siksi, jotta toiset tietävät, että sama kirjoittaja vastaa.
Onko liikaa pyydetty? Ei varmaankaan!
Syyttelenkö minä? Hm... en mielestäni, vaan kerron omia ajatuksiani. Jos koet ne syyttelynä, niin kysypä itseltäsi miksi?
Sinä olet omissa ajatuksissasi oikeassa, koska olet oman henkilöhistoriasi tulos. Ja minä olen omissa ajatuksissani oikeassa, koska olen oman henkilöhistoriani tulos. Ymmärrätkö?
On turhaa ja tuloksetonta väittää, että "myy myy myy on väärässä ja minä oikeassa". Millaisessa maailmassa sinä elät? "Minä oikeassa ja muut väärässä", niinkö?
Minä elän maailmassa, jossa kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikka ne olisivatkin valtaväestöstä poikkeavia. Minua ei tarvitse lynkata sen vuoksi, että ajattelen omalla tavallani. Ajattelethan sinäkin ... mutta et omalla tavallasi, vaan manipuloituna ja aivopestynä. Tätähän sinä et tietenkään itse huomaa, koska maailmasi romahtaisi, jos näkisit totuuden sellaisena kuin minä sen näen.
Sinunkin kannattaisi lopettaa tuo itsesi huijaaminen. Sinä toistat vain jonkun sanoja, että "Jumalan tahto on sellainen, että...." ja "Jumala tahtoo sitä ja tätä ja tuotakin...." Milloin ryhdyt ajattelemaan IHAN ITSE? Olisiko aika ryhtyä ajattelemaan ihan omilla aivoilla? Ja jättää nuo löpertelyt pois, sillä niillä ei tätä maailmaa rakenneta.
Minäkin aikoinaan olin "juu juu"-ihminen ja väitin lähes samoin sanoin kuin sinäkin, että "se nyt vaan oli Jumalan tahto". Ja nykyään sanon, että "höpö höpö". Shit happens ja elämä jatkuu.
Me ihmiset olemme itsekkäitä paskiaisia, jotka vievät toisilta vaikka tuhkatkin pesästä, toisesta välittämättä. En usko enää siihen bull shittiin, jota "uskovaiset" syöttävät. Se on vain vaaleanpunaisten lasien pitämistä silmillä, vaikka maailma repeytyy ympärillä. "Uskovaisena oleminen" on totuuden pakenemista.