Kasvihuonekaasuista puhuessa painotetaan hiilidioksidin osuutta. Samalla kuitenkin unohdetaan, että itseasiassa eri kaasujen kasvihuonevaikutusta vain vertaillaan CO2:n vaikuttavuuteen. Esimerkiksi metaani(CH4) on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu:
http://yosemite.epa.gov/oar/globalwarming.nsf/content/Emissions.html
Mädättäminen tuottaa metaania ja polttaminen hiilidioksidia. Metaanin palaessa (puhtaasti) hiilidioksidiksi saadaan seuraava yhtälö:
CH4 3 02 => CO2 2 H2O 02
Vastaavasti molekyylien lämmönkeräyskyky (kasvihuone-efekti) laskee seuraavassa suhteessa:
21 0 => 1 0 0
Eli kasvihuonekaasujen efektiivinen vaikutus pienenee esimerkiksi jätteenpoltolla 21 - osaan aluperäisestä. Onko jätteenpoltto sittenkin ympäristöteko?
Toki voidaan tulla myös johtopääökseen kaatopaikkakaasujen keräämisestä, eli mädättämällä yhdyskuntajaäte ja keräämällä metaani talteen. Vertailua näiden kahden tekniikan välillä:
- kuljetuskustannuksia syntyy molemmissa jotakuinkin saman verran.
- tuhka ( 1..10% alkuperäisestä massasta ) pitää kuljettaa jätteenpolttolaitoksesta kaatopaikalle. Jos polttolaitos on strategisesti oikein sijoitettu, tukan kuljetuskustannuksiin aiheuttama lisäkustannus voi olla jopa 30-50% vähemmän verrattuna tuhkan tuottoon alkuperäisestä massasta.
- mekaanista muokkausta tarvitaan molemmissa. Kustannukset jotakuinkin samat. Polttolaitoksessa voidaan murkaukseen kayttää laitoksen tuottamaa energiaa (CO2 negatiivinen), kaatopaikoilla yleensä diesel-koneiset (CO2 positiiviset) jyrät.
- amonium- ja muut typpi-yhdisteet ovat ongelma molemmissa: NOx-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja (NO2 = 270x CO2).
- tuhka on homogeenisempi jäte, kuin yhdyskuntajäte. Jatkokäsittely on siis helpompaa. Samoin ongelmajätteet ovat tiivistyneet pienempään massaan, joten niiden havaisteminen on tehokkaampaa.
- energiantuotanto on molemmissa samaa luokkaa, jos kaasun keräyksen tehokkuus on sama.
- kaatopaikkayksikön huoltokulut ovat kevyemmät.
- haitallisten aineiden (arseeni, elohopea etc.) savukaasupäästöt ovat lähinnä jätteenpolttolaitoksen ongelmia. Kaatopaikoilla nämä ensisijaisesti liukenevat maaperään.
Molemmat tekniikat helpottavat merkittävästi Suomen Kioto-velvotteita. Lisäksi jätteenpoltto pudottaa lopullisen massan alle kymmenesosaan alkuperäisestä. EU on direktiiveillään velvoittanut jäsenmaitaan hyödyntämään 80% orgaanisesta massasta vuoteen 2016 mennessä: "Rajoitus sallisi toimittaa orgaanisia ja biohajoavia jätteitä kaatopaikoille
edelleen enintään 20 prosenttia syntyvän orgaanisen ja biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä."
Toki myös jätteen tuottoa pitää rajoittaa, ympäristöministeriössä onkin ehdotettu seuraavaa:
"
6. Korotetaan jäteveron tasoa vuoden 2003 aikana 23 euroon ja vuoden 2005 alusta 30
euroon jätetonnilta veron ohjaavuuden parantamiseksi.
"
Jätteen tuoton rajoittamisessa Suomessa ollaan montaa maata paljon pidemmällä - esimerkiksi Saksaa. Suomalaiset tuotteet on pakattu käyttämällä vähemmän materiaalia, kuin muualla Euroopassa, samoin roskapostin osuus on murto-osa sikäläisestä.
http://yosemite.epa.gov/oar/globalwarming.nsf/content/Emissions.html
Mädättäminen tuottaa metaania ja polttaminen hiilidioksidia. Metaanin palaessa (puhtaasti) hiilidioksidiksi saadaan seuraava yhtälö:
CH4 3 02 => CO2 2 H2O 02
Vastaavasti molekyylien lämmönkeräyskyky (kasvihuone-efekti) laskee seuraavassa suhteessa:
21 0 => 1 0 0
Eli kasvihuonekaasujen efektiivinen vaikutus pienenee esimerkiksi jätteenpoltolla 21 - osaan aluperäisestä. Onko jätteenpoltto sittenkin ympäristöteko?
Toki voidaan tulla myös johtopääökseen kaatopaikkakaasujen keräämisestä, eli mädättämällä yhdyskuntajaäte ja keräämällä metaani talteen. Vertailua näiden kahden tekniikan välillä:
- kuljetuskustannuksia syntyy molemmissa jotakuinkin saman verran.
- tuhka ( 1..10% alkuperäisestä massasta ) pitää kuljettaa jätteenpolttolaitoksesta kaatopaikalle. Jos polttolaitos on strategisesti oikein sijoitettu, tukan kuljetuskustannuksiin aiheuttama lisäkustannus voi olla jopa 30-50% vähemmän verrattuna tuhkan tuottoon alkuperäisestä massasta.
- mekaanista muokkausta tarvitaan molemmissa. Kustannukset jotakuinkin samat. Polttolaitoksessa voidaan murkaukseen kayttää laitoksen tuottamaa energiaa (CO2 negatiivinen), kaatopaikoilla yleensä diesel-koneiset (CO2 positiiviset) jyrät.
- amonium- ja muut typpi-yhdisteet ovat ongelma molemmissa: NOx-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja (NO2 = 270x CO2).
- tuhka on homogeenisempi jäte, kuin yhdyskuntajäte. Jatkokäsittely on siis helpompaa. Samoin ongelmajätteet ovat tiivistyneet pienempään massaan, joten niiden havaisteminen on tehokkaampaa.
- energiantuotanto on molemmissa samaa luokkaa, jos kaasun keräyksen tehokkuus on sama.
- kaatopaikkayksikön huoltokulut ovat kevyemmät.
- haitallisten aineiden (arseeni, elohopea etc.) savukaasupäästöt ovat lähinnä jätteenpolttolaitoksen ongelmia. Kaatopaikoilla nämä ensisijaisesti liukenevat maaperään.
Molemmat tekniikat helpottavat merkittävästi Suomen Kioto-velvotteita. Lisäksi jätteenpoltto pudottaa lopullisen massan alle kymmenesosaan alkuperäisestä. EU on direktiiveillään velvoittanut jäsenmaitaan hyödyntämään 80% orgaanisesta massasta vuoteen 2016 mennessä: "Rajoitus sallisi toimittaa orgaanisia ja biohajoavia jätteitä kaatopaikoille
edelleen enintään 20 prosenttia syntyvän orgaanisen ja biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä."
Toki myös jätteen tuottoa pitää rajoittaa, ympäristöministeriössä onkin ehdotettu seuraavaa:
"
6. Korotetaan jäteveron tasoa vuoden 2003 aikana 23 euroon ja vuoden 2005 alusta 30
euroon jätetonnilta veron ohjaavuuden parantamiseksi.
"
Jätteen tuoton rajoittamisessa Suomessa ollaan montaa maata paljon pidemmällä - esimerkiksi Saksaa. Suomalaiset tuotteet on pakattu käyttämällä vähemmän materiaalia, kuin muualla Euroopassa, samoin roskapostin osuus on murto-osa sikäläisestä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Noista kemian kaavoista ei ymmärrä kukaan mitään.