"Pankkielvytystä" pörssiyhtiöille

Esko Ahon sinivihreä hallitus "elvytti" -90 luvun laman alussa pankit. Pankeille jaettiin satoja miljoonia. Näin estettiin pankkien konkurssit mutta jätettiin pankkien velalliset velkavankeuteen. Jopa 20 %:n lainan korkoja maksaneet pienyrittäjät ja asuntovelalliset eivät saaneet armoa. Konkurssit ja itsemurhat, avioerot, lasten kärsimys - näkyy vielä tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulusurmaajat ovat viime "laman lapsia".

Pian pankkien "elvytyksen" jälkeen, pankit myytiin ulkomaille erilaisten fuusioiden jälkeen. Suomalaiseen omistukseen jäi Osuuspankki. Muun muassa Björn Wahlroos toimi elvytetyn pankin myyjänä ulkomaiseen omistukseen hankkiessaan itselleen satoja miljoonia markkoja.

Näin Kataisen sinivihreä hallitus suunnittelee elvyttävänsä pankit 2009:

Katainen viittaa ministeri Antti Tanskasen tuoreisiin esityksiin. Tanskanen on suosittanut valtiota osallistumaan yritysrahoitukseen aiempaa voimakkaammin. Hän on neuvonut valtiota myös tarjoamaan pääomalainoja pankeille niiden omien pääomien täydennykseksi.

"Näillä toimilla on mittava yhteenlaskettu elvytysvaikutus. Jos pankkeja esimerkiksi pääomitetaan miljardilla eurolla, se voi mahdollistaa kymmenen miljardin luotonannon", Katainen täsmentää.

Mihin "pankkielvytystä" tarvitaan? No pörssiyhtiöiden elvyttämiseen tietenkin. Pörssiyhtiöt joutuvat jakamaan nyt laman aikana 30 % pienemmät osingot. Onneksi osinkoverotusta on kevennetty, joten tuloköyhyys ei pörssiyhtiöiden omistajia odota.

Suomen Fortum ei tienkään vähennä osinkojaan. Sähkön hintaa on sen verran nostettu verkkomaksujen lisäksi, jotta Fortum voi jakaa reippaat 900 miljoonan euron osingot.

Mitä siitä, vaikka energian hinnannousun vuoksi suomalaiset palelevat kodeissaan, homeongelmat lisääntyvät kun lämmitystä vähennetään tai se lopetetaan kokonaan (koulut kesäisin). Kilpailuttakaa, sanovat Katainen ja Pekkarinen. Kilpailuttakaa, kun hinnoista päättää jättiyhtiöt Fortum ja ruotsalainen Vattenfall. Verkkomaksuja ja energiaveroja ei voi kilpailuttaa.

Energiavero ei saa rasittaa teollisuutta, sanoi Katainen ennen vaaleja. Ei se rasitakaan. Energiavero maksatetaan köyhillä ja pienyrittäjillä, kuinka muuten.

Mitä siitä, vaikka Suomessa tehtiin viime vuonna
tammi-marraskuussa noin 2.500 konkurssia eli 16 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pien- ja keskisuuria yrityksiä ei elvytetä.
Niitä ei elvytetty -90 laman aikana eikä niitä elvytä Katainenkaan.

Köyhien ostovoimaa ei lisätä. Perusturvaan ei euroja lisätä. Suomen 708.000 köyhän ostovoiman lisäyksestä ei hallitus piittaa lainkaan eikä se kiinnosta myöskään 147 kansanedustajaa. Vain 53 vastasi MOT-ohjelman tekemään perusturvaa koskevaan kyselyyn.