halveksiminen, parjaaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen

Eräs henkilö otti kerron esille mielenkiintoisen aspektin, miksi uskovaisten tekemisiä ja erityisesti virheitä otetaan esille ja usein suurennellaan ja yleistetään. Se on vahingonilo, kun ei itse pysty elämään, niin kuin pitäisi. Silloin on helppoa piiloutua uskovaisten selän taakse. Tämä varmasti pitää paikkansa usein ja tämä on pidettävä mielessä, kun syytöksiä tulee vastaan. Mutta uskovaisten tulee arkielämässä myös huomioida tätä heidän omaa "todistustaan". Onko vaellus evankeliumin hengen mukainen
On kuitenkin muistettava, ettei tämä vahingonilo auta ketään, ei ainakaan luo yhteyttä Jumalan puoleen.

Kristillisen elämän asioista useita kirjoituksia :
http://www.nic.fi/~jlindell

Ne tarttuu. Tulee helposti pahalle tuulelle. Kieltämättä.

Parempi kai silti että puretaan täällä, kuin että potkittais mummoja kadulla...

Ja joskus tuntuu, että ilman provoa saa aikaan vain hiljaisuuden.

Tämä on yksi niistä asioista mikä minuakin hämmästyttää näin kristittynä.

Lyömme, tappelemme, tuomitsemme ja haukumme toisiamme muka "hyvässä" hengessä.

Meidän pitäisi muistaa, että jokainen sana ja ajatus, jonka sanomme yhdelle lähimmäisistämme sanomme Kristukselle.

Ja olen käsittänyt, että kristitty on ihminen , joka tahtoo hyvää niin lunastajalleen kuin kaikille lähimmileen.

On hienoa, että on monta tapaa uskoa ja yksikään niistä ei varmasti ole väärin, jos se on rakkauteen ja sanaan perustuva.

Monet pienet ristiriidat eivät vie meitä kristittyjä pois Jumalan armon yhteydestä, oli se ristiriita sitten kastekysymys tai jokin muu toisarvoinen asia.

Mutta kristityissä kuin muissakin uskonedustajissa löytyy noita valmiita ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet Jeesuksen sanat ja Jumalan sanoman oikein.
Usko, toivo ja rakkaus ovat niitä asioita, jotka kantavat meitä kaikkia ihmisiä päivästä toiseen.

Siunausta kaikille(~o~)