Taas se #*%@ uusateismi!

Kyllä nämä uushihhulit ja uususkovaiset ovat taas, uushöpötyksiä keksineet. Varmaan uusraamatussa on uusjulistus, jossa käsketään uussaarnaamaan kaikille ihmisille!
Uusjumala ja uusjeesus ovat nyt sekoittaneet niiden uuslingotut ja uusaivopestyt päät.
Voi UUS#""##¤%&&%¤¤#"#"##¤¤¤%%%¤#"""...sentään!
Nyt on syytä juoda uusjuhlamokkaa, uuskahvikupista!
ps. Täytyy kokeilla myös uusraivo-kahvia....

työntää kyyhkyset lokeroihin.

t. uusbubis

uusateismi on levinnyt internetin kautta, onhan se varmasti monelle moraalisesti oikein ja omantunnon asia savustaa ihmisiä ulos kirkosta. Uusateisti on olevinaan ainoa oikea kristitty tehdessään näin, tai piirtäessään pilakuvia Jeesuksesta, uusateisti osoittaa oikeamielisytensä. Mitenkä ateismin vanhat parrat suhtautuvat asiaan on toinen juttu

Mikä uusateismi? Minä en ainakaan tiedä yhtään uusateistia, mutta jos jollakin olisi pistää linkkiä sopivaan tilastoon, niin voisin käydä katsomassa. Kiinnostaisi myös tietää mitä tämmöinen uusateismi muka pitää sisällään.

Taas taitaa kirkko vaan vääntää asioita muuksi kuin ne ovat, vaikka sitten keksimällä ihan uusia sanoja joille annetaan itse oma merkitys. Kai sitä kohta soihtukulkueet metsästävät näitä kirkon nettipalveluita yms. terrorisoivia "uusateisteja" kun kirkko vierittää syyn itse keksimälleen ryhmälle.

Uuspakanuus on mielestäni sikäli kohtuullinen nimitys, että vaikka nyky-pakana olisi aatteeltaan ihan samanlainen kuin muinais-pakana, niin tuossa välissä on katkos, jolloin pakanuus on ollut ohutta tai olematonta, ainakin julkisuudessa.

Ateisimin suhteen en näe tuollaista katkosta tai muutakaan perustetta käyttää uus-lisuketta.

Siis käypäsempiä termejä olisivat mielestäni:
ateismi
moderni ateismi (joos sitä uuspainotusta jotenkin kaipaa)
jumalattomuus (sanana kotimaisempi ja raamatullisempi)

Uusateismi termi on mielestäni vain samantapainen pieni kauneusvirhe kuin melko yleinen "myöskin" sanan turha -kin pääte. Ei siitä kannata tuhlata aikaansa tämän enempää?

Uusateisti on sellainen ateisti, joka ylittää 25 desibelin rajan puhuessaan Jumalan olemattomuudesta.

Kirkko ei tykkää uusateisteista. Ne vanhat alle 25 desibelin ateistit olivat paljon mukavampia.

Pelkoa ei enää voi käyttää äänenvaimentimena. Joten keinot ovat kyllä nyt vähissä.

ja kysäistä, että mitä hän tarkoittaa tuolla uusateismilla. Jokin tarkoitusperää tuon sanan käyttöönotolle on. Peura, Paarma ja jokunen muukin pappismies sitä on käyttänyt.

Tarkoituksena on esittää ateismi uutena kasvavana ilmiönä ja luoda siitä vihollis-kaltainen uhka hihujen mieleen.

Uusateimilla tarkoitetaan lähinnä nykypäivän ateismia, jota sävyttää voimakas tieteen ja uskonnon vastakkainasettelu. Varsinkin angloamerikkalaisessa maailmassa julkaistua kirjallisuutta voi kutsua uusateistiseksi, esim. Richard Dawkins, Sam Harris ja Christopher Hitchen. Yksi keskeinen väite on, että uskonnot ovat uhka maailmanrauhalle. Tyypillisenä piirteenä on sen torpedoiminen, että Jumala otetaan osaksi luonnontiedettä ja katsomus, että luonnontieteet osoittavat, ettei Jumalaa ole. Esim. Richard Dawkinsin Jumalharha sisältää luonnontieteellistä tietoa, mutta sen tähtäyspiste muualla kuin lukijoiden tieteellisessä sivistämisessä. Tarkoituksena on osoittaa usko Jumalaan ja uskonnot ylipäänsä harhakuvitelmiksi ja vieläpä vaarallisiksi. Jumalharha on aggressiivinen ateismin julistus, joka pyrkii käännyttämään lukijansa.

Uusateistinen ajattelu turvautuu yhä enemmän tunteiden ja mielikuvien voimaan ja yhä vähemmän argumentteihin. Esim: ”Kyseessä on koulupoikien väittelykerhon maailma, jossa turvaudutaan kiivaaseen, innostuneeseen liioitteluun, jota maustetaan räikeillä yksinkertaistuksilla ja – – harhaanjohtamisilla.” (Dawkinsin jumala). Ajattelu sisältää "kertomuksen", että tiede edistyy, kun luovutaan uskosta Jumalaan. Asia tosin on osoittautunut epähistorialliseksi käsitesekaannukseksi, koska viimeaikainen tieteenhistoriallinen tutkimustyö osoittaa, että tieteen räjähdysmäinen läpimurto 1500–1700 -luvuilla perustui kristinuskon perusvakaumuksiin. Sen perustana oli usko Jumalaan, joka ylläpitää luonnon lainomaisia prosesseja. Lisäksi positivistinen usko tieteen puolueettomuudesta ja ennakko-oletuksista vapaaseen tieteentekijään ovat osoittautuneet myyttisiksi. Tosin kansanomaisten uskomusten ja joukkotiedotuksen maailmassa myytti elää edelleen – sitä julistetaan estottomasti kansalle tieteentekijöiden ja jopa tieteenfilosofien arvovallalla.

Ateismi kuvataan älyllisesti rohkean ja itsenäisen ihmisen valintana, ihmiset kääntyvät ateismiin. Itselleen epämieluisa katsomus tavallisesti nimitetään huuhaaksi. Uskonnon nimittäminen huuhaaksi tekee siitä humoristisen ja lapsenomainen tunnekieli tekee mahdolliseksi hylätä vastakkainen maailmankatsomus (ilman, että tarvitsee esittää ratkaisunsa perusteluksi järkiargumentteja). Keskustelu uskonnollisten ihmisten kanssa vaiennetaan usein tunteisiin vetoavien kielikuvien voimalla.

Uusateismin piirteitä siten:
- Voimakas uskomus, että tiede on osoittanut ettei Jumalaa ole.
- Aggressiivinen uskontokritiikki ja ateistisen katsomuksen esitteleminen järkevän, älyllisen ja ajattelevan ihmisen katsomuksena.
- Uskontojen leimaaminen huuhaaksi ja mielikuvitukseksi.
- Positivistinen uskomus ennakko-oletuksista vapaaseen tieteentekijään ja tieteen puolueettomuuteen.
- Metafyysisten käsitysten ja kysymysten jyrkkä torjuminen, koska niitä ei varsinaisesti ole, sillä kaikki on luonnollista.
- Tunneargumenttien voimakas käyttäminen ja uskonnollisten ihmisten leimaaminen ajattelemattomiksi ja indoktrinoiduiksi.

Uusateismi, aggressiivista taistelevaa ateimia.