Onko perinteet väärin

Hengellisyys ei ole loistoa ja rikkautta, mutta ei pikku juhlan tuntu ole pahasta jos sitä ei palvota, vaan katse on Jeesuksessa.

Kuvat, kynttiät ja komeat kirkot eivät pelasta.

On paljon juhlapäiviä jotka ovat ihmisten keksimiä.
Ei kai mikään estä viettämästä näitä oikeassa hengessä kuitenkaan.

Hyvä muistaa kuitenkin että Raamatusta löytyy "velvoitteet" uudessa liitossa ainoastaan seuraaviin juhliin:

- Lepopäivä kerran viikossa "Muista pyhittää ...."
- Uskovaisten kaste
- Ehtoollinen
- Pääsiäinen

Ingenting annat. >Ei ole muita velvoitteita.

Kun katse on Jeesuksessa aina, voi harkiten viettää ihmisten keksimiä juhlia.

Joulukin on oikein ihana asia oikein vietettynä.

Se ei ole ryyppyjuhla ja sikajuhla, tai firman orgiat tai/ja huvinpito teatteriohjelmistoineen, ja turhien lahjojen osto yltäkylläisille ihmisille.

A-kirkossa on joulutilaisuus ja jäsenet viettävät kukin omaan persoonalliseen tapaansa joulua enemmän tai vähemmän riippuen varmaan perheasioistakin, onhan siinä tiettyä hohtoa perheen juhlanakin Jeesus mielessä.

Siunausta
jari laurila

Katsoin kynttilänpäivän ohjelman Piispan virkaan asettajaisista Mikkelin Tuomiokirkosta TV:n kautta.

Isät tavat ja perinnetieto näkyivät korostettuina monin tavoin ja jokin pisti silmääni erikoisella tavalla ornamenteissa.

Kolmion keskellä kuvattu valvova silmä vei ajatukseni Roomaan, jossa Pietarin kirkon aukiolla seisoo Obeliski, jonka kärkikolmioon yhdistetään auringon-jumalan valvova silmä, joka valvoo maallisten varojen käyttöä.
Sama kärkikolmio on myöskin dollarin setelissä, jonka keskellä oleva silmä valvoo maallisten varojen käyttöä ja lukee me uskomme Jumalaan.

Yleensä kirkkojemme Alttaritaulujen yläpuolella on sama valvova silmä kolmiossa, joka luo yhdyssiteen Roomaan. Kirkko hierargiasta tässä on kysymys, joka luo puitteet Uuteen Maailman Järjestykseen.
Kotimaa lehdessä tätä aihetta käsitellään laajasti kuvineen, jossa Piispa Seppo Häkkinen kertoo oman näkemyksensä kirkon suunta viivoista.

Onko Ekumeenisuus viemässä Katolisuuteen?

Katolisen kirkon huomattava jumaluusoppinut
kardinaali John Newman sanoo kirkon lainanneen
pakanoilta seuraavaa:

"Temppelien käytön ja tavan vihkiä ne erityisille
pyhimyksille ja koristaa ne noissa tilaisuuksissa puun oksilla.(joulukuuset,koivut)
Suitsutuksen,lamput ja kynttilät,uhrilahjat
sairaudesta toivuttaessa, vihkiveden,pyhäpäivät ja
määrättyjen juhlien vieton, kulkueet, vainioiden
siunauksen, pappien korupuvut, tavan kääntyä itään päin, myöhemmällä ajalla kuvien käytön,
mahdollisesti myös liturgisen laulun, rukoushuudon
Kyrie Eleison,...ym.
Nuo kaikki on omaksuttu pyhinä menoina kirkkoon.

Miljoonat ihmiset noudattavat kristinuskoon kuuluvia tapoja ja oppeja, joista raamatussa ei puhuta sanaakaan.
Ei mikään estä kirkkoja muistelemasta Kristuksen
elämään liittyviä tapahtumia.
Kuitenkin Kristuksen syntymä on asetettu
auringonjumalan syntymäpäivälle 25.12.
Pääsiäinen taas seuraa pakanallisia kevätjuhlia
sen tapoja ja aikoja.Keväällä pakanat juhlivat
hedelmällisyyden jumalatarta, jota kuvasivat
kananmunat ja nopeasti sikiävät jänikset.
On nämä ja paljon muuta.
En kuitenkaan henk.kohtaisesti näe mitään pahaa
siinä että vietämme Jeesuksen syntymäjuhlaa,
samoin kuin hänen kuolemansa muistojuhlaa
pitkänäperjantaina ja ylösnousemusjuhlaa
pääsiäisenä. Tosin viettotavassa voi olla eroa
eri srkuntien välillä.
Viime vuosina on tullut ev.lut.kirkon Jumalanpalveluksista Messuja;uusi nimitys.
Eikö myös synninpäästö eli rippi ole tullut.
Mitä Luther sanoisikaan nyt?
Tuleeko seuraavaksi Marian patsaat?
Maria on melkein sivuuttanut Jeesuksen välittäjänä.

Protestanttisuus rakentuu ihmisen persoonalliselle
jumalasuhteelle.Se on kaikkien välittäjlaitosten
hylkäämistä, syntisellä on suora yhteys Jeesukseen,joka yksin antaa synnit anteeksi.
Protestanttisuus on vastalause pakkoa vastaan ja
perinteitä vastaan, sen voima on uskossa raamattuun ennenkaikkea.

mutta näen, että koreus vie ajatukset muualle kuin asiaan, joka pitäisi olla esillä, Jeesukseen. Ajattele Jeesusta, hänellä ei ollut paikkaa, minne päänsä kallistaisi, ja hänellä oli vain ihokas ja ilmeisesti viitta ja sandaalit. Ei Paavalikaan kovin paljoa ihmiselle tarjonnut; sen mitä elämiseen tarvittiin.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kirkko kulkee edelläkulkijana esittäen ulkonaisesti prameaa. Vaatimattomuus kaunistaa, joten vähempikin riittäisi. Olisikohan meidän jo sanottava: Eikö nämä varat tulisi antaa köyhille?

Kun Mikkelin piispan vihkiäiset olivat, kovin olivat kaukana piispojen asut siitä, mitä kuvittelen Jeesuksella olleen, kun hän maata kiersi ja ihmisiä kohtasi. Jokainen voi kohdaltaan itse päättää, mikä on tarpeellista perinnettä, mikä ei.

Raamattu kieltää tekemästä Jumalan kuvan. Vaikka ihminen teksi sen miten kauniin, kullalla ja jalokivillä koristellun, se ei riitä. Me emme voi tehdä Jumalasta kuvaa, sillä silloin alennamme Jumalan omalle tasollemme. Kun kuva on siinä, helposti ajatuksemme menevätkin siihen kuvaan, eikä Jumalaan, joka on taivaissa. Kun papit ovat prameissa vaatteissaan edessä, kuinka moni pysyy asiassa, ettei lähde ajatukset harhailemaan sivuraiteille. Matkivatko he Jumalaa vai paavia vai ketä? En tiedä, mikä on vaatetuksen perinne.

Kirkossamme oli ennen seurakuntalaisen maalaama Jeesuksen kuva. Se oli siellä jo, kun tulin seurakuntaan, joten hieman sitä alussa ihmettelin. Monia vuosia myöhemmin kirkkoomme tulivat asumaan virolaiset nuoret naiset, kun olivät täällä kirjallisuustyössä. Erään kerran, kun kävin kirkossa, ja toinen heistä istui kirkon penkissä ja luki Raamattuaan. Hän sanoi, että rukoillessaan hän kääntyy ikkunaan, sillä kuva häiritsi hänen keskittymistään rukoukseen. En koskaan sitä ennen ollut ajatellut asiaa sillä tavalla, sillä minua ei kuva häirinnyt kuin aivan alussa. Sitten olin oppinut laittamaan silmäni kiinni rukouksen ajaksi.

Jokin aika tämän jälkeen tekijä vei työnsä pois, vaikka emme sitä käskeneet. En tiedä, miksi? Nyt kirkossamme ei ole kuvaa. Emme myöskään polta kynttilöitä, koska eräs jäsenemme on filippiiniläinen ja vierastaa niitäkin.